Hulevesirakenteet
Tutustuin Helsingin kaupunkitilaohjeen Hulevesien hallintarakenteisiin, koska ajattelin, että se on itselleni hyödyllinen keino hahmottaa eri hulevesien hallintaratkaisuja ja saada niistä parempi käsitys. En ole aiemmin suunnitellut hulevesiratkaisuja, joten minulla ei ole kovin yksityskohtaista teknistä tietoa niistä. Kaupunkitilaohjeessa esitellään hulevesien johtamisen, viivyttämisen ja imeyttämisen ja suodattamisen eri ratkaisuja ja kerrotaan niiden tärkeimmät tekniset ominaisuudet, kuten pintamateriaalit, kaltevuudet jne. Ohjeessa on myös määritelty prioriteettijärjestys, jonka mukaan hulevesiä hallitaan.
Ensisijaisesti hulevedet pyritään käsittelemään niiden syntypaikalla esimerkiksi imeyttämällä. Kun hulevedet käsitellään saman tien, vältytään niiden kertymisestä syntyviltä tulvariskeiltä. Hulevesien johtaminen muualle on myös kalliimpaa kuin niiden käsittely siellä, missä ne ovat syntyneet. (Suomen ympäristökeskus, 2019)
Toisena prioriteettilistalla oli hulevesien johtaminen pois käyttämällä hidastavia tai viivyttäviä järjestelmiä. Hyvä esimerkki luonnonmukaisesta hulevesijärjestelmästä on Helsingin Kuninkaantammi. Pintavalunta ohjataan pihoille rakennettuihin sadepuutarhoihin. Sadepuutarhoissa on runsaasti kasvillisuutta ja paikallista louhekiveä. Ylipäätään pyritään käyttämään pintoja, jotka läpäisevät vettä, jotta vesi voi imeytyä maahan. Alueella on käytetty myös viherkattoja, jotka viivyttävät sadevettä. Hulevedet ohjataan kaduilta altaisiin, jotka viivyttävät vettä. Lopulta ne ohjataan puroja pitkin tulvapuistoihin. Tulvapuistojen laajat niittyalueet pystyvät pidättämään suurenkin määrän vettä. (Valtanen, 2021) Kuninkaantammessa erilaisista rakenteista on muodostettu hallintaketju, jonka läpi kulkiessaan vesi puhdistuu ja viipyy.
Kolmantena vaihtoehtona huldevedet johdetaan hulevesiviemärissä muualle hidastus- ja viivytysalueille, ennen kuin ne johdetaan vesistöön (Helsingin kaupunki, 2020). Tiivisti rakennetuilla alueilla kaikkia hulevesiä ei välttämättä pystytä käsittelemään siellä, missä ne muodotuvat (Suomen ympäristökeskus, 2019). Lahdessa on esimerkiksi otettu käyttöön luonnonmukainen suodatusmenetelmä, jossa sadevesiviemäreiden vesi pumpataan suodatuskentälle. Keskustan sadevesiviemäreiden vesi pumpataan parin kilometrin päähän, jossa se ohjataan kolmesta lammikosta koostuvaan järjestelmään. Vesi suodattuu vesikasvillisuuden ja lammikon pohjan suodattavien kerrosten läpi. Tutkimuksissa on havaittu, että menetelmällä saadaan poistettua haitta-aineita yli 95 prosenttia. (Moksu, 2020).
Listan loppupäässä on veden johtaminen hulevesiviemärissä vesistöön ja viimeisenä vaihtoehtona hulevesien johtaminen sekavesiviemärissä Viikinmäen puhdistamolle.
Vaikka tämä tuntuu vain pintaraapaisulta hulevesien teknisiin ratkaisuihin, niin tietoa etsiessäni sain yleiskuvan erilaisista hulevesien hallintaan käytettävistä rakenteista ja jonkinlaisen käsityksen siitä, miten niitä yhdistämällä voidaan muodostaa hallintaketjuja. Löysin myös muutamia esimerkkejä siitä, mitä Suomessa ollaan jo tehty hulevesien käsittelyn saralla. Ilmeisesti hulevesien puhdistaminen on yleistynyt viime vuosina, mutta käytännön tasolla on vielä jonkin verran ongelmia ja tutkimuksessakin olisi vielä kehitettävää. Jatkoa ajatellen olisi kiinnostavaa ottaa selvää, millaisia erilaisia referenssikohteita muualta maailmalta löytyy ja millaisia esteettisiä valintoja niissä on tehty.
Lähteet:
Moksu, Mika. (2020) Lahden hulevesiä suodatetaan luonnon keinoin – harvinaisella menetelmällä on yli 90 prosentin puhdistusteho. Yle. https://yle.fi/uutiset/3-11603673
Valtanen, Tero. (2021) Tällainen on ”pesusienikaupunki” – ilmastonmuutoksen aiheuttamiin rankkasateisiin varaudutaan rakentamalla putkien sijaan tulvapuistoja. Yle. https://yle.fi/uutiset/3-12108715
Helsingin kaupunki. (26.10.2017) Hulevesien hallintarakenteet. Kaupunkitilaohje. https://kaupunkitilaohje.hel.fi/kortti/hulevesien-hallintarakenteet/
Suomen ympäristökeskus. (28.10.2019) Mitä on hulevesi? Vesitieto. https://www.vesi.fi/vesitieto/mita-on-hulevesi/
Responses