Suunnitteluprojektin kehittelyä

Oman projektin suunnittelu on tähän mennessä kokenut niin ylä- kuin alamäkiä. Laaja tehtävänanto herätti paljon puhutun tyhjän paperin kammon ja kesti kauan, ennen kuin löysin itselleni sopivan aihepiirin. Kaikki potentiaaliset teemat tuntuivat toisaalta jo loppuunkäytetyiltä mutta myös liian haastavilta.

Alun kankeuksien syövereissä erilaiset veteen liittyvät teemat alkoivat kiinnostaa minua jostakin syystä eniten. Koska aiheenvalinta oli viikkojen kuluessa osoittautunut liian hankalaksi, päädyin valitsemaan ensin suunnittelukohteeni. Melko nopeasti kävikin selväksi, että haluaisin tehdä projektityöni Aurajokeen liittyen. Tämänkin jälkeen edelleen pyörittelin mielessäni erilaisia teemoja: veden laadun parantaminen, mikromuovin vähentäminen, vaikutukset Itämereen, joen identiteetin kehittäminen… 

Aloitin keräämään tietoa Aurajoen nykytilasta ja haasteista ja kävi ilmi, että veden ekologinen laatu on ollut kaupungin huolenaiheena läpi historian. Veden laadun parantamiseksi on jo tehty monia toimia, mutta tavoitteisiin ei niistäkään huolimatta ole vielä päästy. Luonnonmukaisten keinojen kehittäminen veden laadun parantamiseksi olisi siis oikeasti merkittävä projekti, jotta joki voisi saavuttaa täyden potentiaalinsa kaupungin tärkeimpänä maamerkkinä ja identiteetin muovaajana. 

Olin positiivisesti yllättynyt, kun taustatutkimusta tehdessäni löysin runsaasti materiaalia joen laadusta. Huolestuttavaa oli huomata, kuinka historian saatossa veden laatua ei olla kuitenkaan onnistuttu parantamaan kovinkaan paljoa monista parannustoimista huolimatta. Tähän vaikuttaa kuitenkin moni tekijä (maaperä, maatalous, virtaamat), joten kävi selväksi, että mikään yksittäinen toimi ei vedenlaatua pysty riittävästi parantamaan. Tämän oivalluksen koin taas hetkellisen epätoivon hetken, kun mietin, että onko mitään mieltä edes yrittää tehdä projektia veden laadun parantamiseksi, jos sillä ei kuitenkaan ole toivottuja vaikutuksia…?

Ohjauksissa kuitenkiin kannustettiin jatkamaan valitsemani aiheen parissa. Sain myös uuden näkökulman tulevaan suunnittelutyöhöni: se voisi toimia eräänlaisena ympäristötaideteoksena, jonka pääasiallisena tavoitteena on herättää keskustelua joen veden laadusta. On tärkeää yrittää tehdä edes jotakin, vaikka se ei ainoaksi toimeksi riittäisikään. 

Pelkkä ympäristötaideteos tuntui kuitenkin itselleni liian kaukaiselta. Halusin tuoda sen yhteyteen myös jotakin toiminnallisuutta. Ryhdyin luonnostelemaan jonkinlaista luonnonpuistoa veden päällä, joka herättäisi kulkijan pohtimaan joen tilaa. Kontrastien luominen alkoi kiehtoa itseäni ja etsin referenssejä erilaisista puhdistusaltaista. Tehokeinona voisi käyttää esimerkiksi likaisen ja puhtaan veden vierekkäin asettamista. ’Ai tuollaiseltako tämä joki voisi näyttää?’ 

Pikkuhiljaa puiston linjoja luonnostelessa mieleen nousi ajatus myös siitä, että rakennelmia voisi hyödyntää niin, että joen virtauksia voitaisiin hidastaa. Tällä olisi vaikutuksia myös veden laatuun laajemmin. Jonkinlainen kosteikkopuisto alkoi tuntua hyvältä ratkaisulta. Kosteikkoja on kuitenkin rakennettu paljon eripuolille Suomea ja maailmaa, joten jokin uusi näkökulma projektiin tulisi vielä keksiä. Ehkä tämä ratkeaa myöhemmin teknisten ratkaisuiden avulla. Näillä eväillä jatketaan nyt eteenpäin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *