Mielen maisema

Maalaustaide on pullollaan romanttisia maisemia. Tyylisuuntauksen tunnuskuvaksi on noussut saksalaisen Caspar David Friedrichin maalaus ’Valetaja sumumeren yllä’ vuodelta 1818.  Tutustuimme samaan teemaan liittyvään Margareta von Bonsdorffin artikkeliin ’Retkiä romantiikan maisemissa’ vuodelta 1993. Romantikot ihannoivat mystiikkaa ja suuria tunteita. Ihmisen irrationaalinen puoli noustetaan järkiperäisyyden yläpuolelle. 

Caspar David Friedrich - Wanderer above the sea of fog.jpg

Caspar David Friedrichin maalaus Vaeltaja sumumeren yllä (v. 1818)

Mutta mikä romantiikan rooli on maisemasuunnittelussa nykyaikana? Siinä missä Bonsdorff kuvailee tunnetilojen syntymisen tärkeyttä 1700-luvulla, nykyisin suunnittelutyö on lähempänä inhorealismia. Maisema-arkkitehtuuriin liitettävät adjektiivit ovat monesti hyvinkin epäromanttisia, kuten turvallinen, ekologinen, kustannustehokas ja viihtyisä. Suomen lainsäädännöllä on tähän suuri vaikutus, sillä suunnitelmien on täytettävä lukuisia erilaisia virallisia vaatimuksia. Olisiko nykyaikana enää edes mahdollista rakentaa romanttista maisemateosta?

Luonto pyritään nykyään myös tuomaan yhä enemmän osaksi tiivistyvää kaupunkirakennetta. Tähän liittyen on todettava myös, että maisema-arkkitehtuurin käsite on huomattavasti laajempi verrattuna historialliseen puisto- ja puutarhataiteeseen. Näin ollen myös näiden teosten kohderyhmät ja käyttötarkoitukset eroavat toisistaan. Kun 1700-luvulla puiston ensisijainen tarkoitus oli herättää tunteita ja luoda elämyksiä, nykyisin maisema-arkkitehtuurikohteita suunnitellaan suurille massoille ja niiden käyttötarkoitukset voivat olla hyvinkin moninaiset. Kuitenkin romantiikan tavoin maisema nähdään edelleen moniaistisena kokonaisuutena, jossa tuoksu, ääni muoto ja värit yhdentyvät. 

Maisema-arkkitehtuuri myös heijastaa monenlaisia nykyajan ilmiöitä, kuten yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Teokset voivat toimia esimerkiksi laboratorioina, yhteisöllisinä kaupunkiviljelypaikkoina ja ekosysteemipalveluina. Tämän voi jollakin tavalla liittää myös romantiikan aikakauteen, jolloin puutarhat toimivat paikkoina, missä maailmalta tulvivia vaikutteita hahmoteltiin ja kehiteltiin.

Pittoreski hallitsi maisemaestetiikkaa 1700-luvulla. Käsite ilmentää luonnon aineellisuutta, rujoutta, sattumanvaraisuutta ja muutosta. Maalauksellisen kauniin maiseman pienet ’virheet’ tekevät siitä entistä monimuotoisemman ja mielenkiintoisemman. Myös nykyaikana urbaanissa maailmassa arvostetaan yhä enemmän luonnollisuutta ja ei-rakennettua. Luonto ja vihreys pyritään tuomaan osaksi rakennettua ympäristöä mahdollisimman hienovaraisesti ja sulautuvasti. Kontrasteja pyritään myös luomaan esimerkiksi erilaisilla pintamateriaaleilla ja säilyttämällä alueen historiallisia elementtejä. 

Pohdintaa herätti myös rakennustaiteen käsite ja se, millä tavoin maisema-arkkitehtuuri vastaa tätä käsitettä. Onko kaikki arkkitehtuuri ja maisema-arkkitehtuuri rakennustaidetta? Erotteleeko kohteita vain esteettisyyden ja toiminnallisuuden erilaiset painotukset? Mikä rooli rahoituksella on? Onko lainsäädännön ja rahoituksen jälkeen enää edes mahdollista painottaa taidetta kovinkaan vahvasti? Tämän teeman sisältä löytyi hyvin paljon eroavaisuuksia eri puolilta maailmaa. Suomesta oli hankalaa nimetä varsinaista rakennustaiteen teosta, mutta maailmalta esiin nousi muun muassa The High Line ja Gardens by the Bay. Jälkimmäisessä teoksessa tekniikka on vahvassa osassa ja sen avulla pystytään viilentämään puiden ympärillä olevaa ilmaa. Tämän lisäksi teos on kuitenkin myös Singaporen tärkeimpiä nähtävyyksiä ja toimii iltaisin valotaideteoksena. 

Kuvahaun tulos haulle gardens by the bay

Gardens by the Bay Singaporessa

Keskustelimme myös rakennustaiteen trendeistä. Esille nousi muun muassa Oodi-kirjasto, jossa ulkotilat tuodaan osaksi itse rakennusta ja rakennusten sisään pyritään tuomaan maisemaa. Esteettisten syiden rinnalle on noussut tärkeäksi myös luonnon ja vihreyden vaikutukset terveyteemme. Ne parantavat sisäilman laatua, säästävät energiaa ja vaikuttavat myönteisesti myös henkisesti. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *