Ennakkotehtävä / Töölönlahden puisto

Maritta Koivisto. 2016. Töölönlahden puistossa on yksilöllisiä betonilaattoja. Betoni lehti, 4/2016, pp. 51.

Töölönlahden puisto ei ole vain yksi puisto muiden Helsingin lukuisten puistojen joukossa. Sitä ympäröi kulttuurin ja yhteiskunnan kannalta tärkeät rakennukset, sekä luonnonmukainen Töölönlahden ranta. 

Alueen historiaan liittyy monia erilaisia vaihteita. Vielä 1800-luvulla puiston paikalla oli matala merenlahti, jota kutsuttiin Kluuvinlahdeksi. Kaupungin kasvun seurauksena lahti täytettiin ja sen päälle rakennettiin ratapiha. Vasta vuonna 2012 alue tyhjennettiin vanhoista lastauslaitureista. Alueen uudelleensuunnittelusta järjestettiin Töölönlahden kansainvälinen puistokilpailu, jonka voittavaksi nousi ehdotus, jonka mukaan lahti ruopattaisiin ja alueen läpi virtaisi uudelleensyntynyt Kluuvinlahden kanava. Ehdotus kaatui kuitenkin kustannussyistä. Nykyinen puisto on aivan toisenlainen. Nykyisen, väliaikaiseksi luokitellun puiston, rakennustyöt maksoivat 6,5 miljoonaa euroa. Alkuperäisen suunnitelman, Töölönlahdesta avautuvan kanavan hinnaksi arvioitiin 65 miljoonaa euroa.

Vuonna 2016 valmistuneen puiston on suunnitellut maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy. Alueesta on pyritty rakentamaan kaupunkilaisten keskeinen ulkoilu- ja oleskelukeidas, mutta myös tapahtumakäyttö on otettu huomioon. 9,5 hehtaarin kokoinen puisto muodostuu tapahtuma-alueesta, leikkipaikasta, laajoista nurmikentistä ja niitä reunustavista taskupuutarhoista.

Suunnitellusta ja toteutuneesta oleskelukeitaasta puuttuvat kuitenkin vielä ihmiset. Puistoa on kritisoitu sen avoimuudesta, sillä se ei houkuttele ihmisiä pysähtymään alueelle. Toisaalta tyhjän tilan ansiosta avautuvat avoimet näkymät lahden suuntaan ovat saaneet kiitosta. 

Töölönlahden puiston on kuvailtu olevan ’Suomen julkisivu maailmalle’. Sitä ympäröivät rakennukset keräävät miljoonia niin kansainvälisiä kuin kotimaisiakin vierailijoita vuosittain. Tällä hetkellä Helsingin paraatipaikalta ihaillaan laajaa ja tyhjää peltomaista aukiota. Voisiko alueella kuitenkin olla potentiaalia johonkin poikkeukselliseen? Voisiko siitä tehdä kaupunkimme tai maamme tärkeimmän symbolin? Millaista rahallista lisäarvoa tällainen suunnitelma olisi tuonut kaupungille?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *