13.9. Osaamistavoitteet ja metakritiikki

 

 

Osaamistavoitteista:

Talla kurssilla minua kiinnostaa (yllattaen) maisema-arkkitehtuuriin liittyvan ajattelun kehittaminen lukemisen, kirjoittamisen ja keskustelun avulla. Abstraktien ja summittaisten ajatusten ja kasitysten sanallistaminen pakottaa jarjestamaan ne jokseenkiin koherenttiin lineaariseen jatkumoon asettaen ne samalla kriittisen vasta-argumentoinnin kohteeksi. Ajatusten sanallistaminen ja siihen liittyvat haasteet tekevat myos selvaksi omaan ajatteluuni vaistamatta sisaltyvat puutteet ja epaloogisuudet, joita toivon kurssin edetessa korjaavani. Lisaksi toivon kurssin puitteissa kasvattavani alaan liittyvan olemassaolevan teorian, kasitteiston ja ajatusten ymmarrysta, joka talla hetkella on valitettavan vahaista.

Olen opiskelun lomassa lukenut lahinna kaytannonlaheista laajempialaista filosofiaa, mutta taiteen ja tarkemmin maisema-arkkitehtuurin teoria on jaanyt toistaiseksi vahemmalle. Kuitenkin omakohtaisesti kiinnitan paljon huomiota tilojen tuntuun ja olemukseen. Kurssin tehtavien ja keskustelujen myota toivon kehittavani uutta sanastoa ja teoreettista kehysta, johon ankkuroida intuiivinen ymmarrys ja sanaton luova ajattelu, nain edesauttaen suunnitteluratkaisujen sanallista perustelua ja ymmarrysta.

Oppimisstrategianan aion hyodyntaa ennen kaikkea aktiivista keskustelua ja sen suomia mahdollisuuksia. Lisaksi aion kirjata ylos tarkeita kasitteita, ajatuksia, ja teorioita, ja yrittaa ujuttaa uutta oppimaani kurssin aikana ja sen ulkopuolella kaytaviin keskusteluihin. Kasitteiden pitkaaikaista muistamista edesauttaa huomattavasti niiden soveltaminen aktiivisessa ajattelussa ja diskurssissa.

 

Metakritiikki:

Luin hiljattain AK:n ja Nannan kritiikit kahdesta uudehkosta  maisema-arkkitehtuurikohteesta, ja alan ammattilaisena oli ilo huomata kirjoittajien perehtyneisyys aiheeseen. Lukemani kaksi tekstia poikkesivat tyyliltaan ja lahtokohdiltaan merkittavasti toisistaan, mutta molemmista valittyi arvioidun kohteen syvempi ymmarrys. Siina missa AK:n teksti lahestyi kohdetta melko subjektiivisesti ja runollisesti kuvaillen, pohjasi Nannan teksti enemman objektiiviseen faktatietoon. Ensimmainen lahestymistapa on ainakin naissa kahdessa esimerkissa selvasti mukaansatempaavampi, ja antaa paremman kasityksen valitun kohteen kokemuksellisesta olemuksesta. AK:n tekstin mukaansatempaavuuten vaikutti toki kirjoittajan omaleimainen tyyli, jonka voisin kuvitella herattavan aiheeseen perehtymattoman kansalaisen kiinnostuksen. Nannan tekstin tyyli lahenteli itselleni valitettavan tutuksi tullutta rakennusalan ammattijargonia sopien nain ennemmin kaupungin tilaamaan tutkimusraporttiin kuin Helsingin Sanomien kulttuurisivuille. 

Molemmissa teksteissa arvostan kohteiden ammattitaitoista ymmarrysta ja kuvailua, mutta jain kenties kaipaamaan enemman vertailua ja tulkintaa kohteiden merkityksesta maisema-arkkitehtuurin kentassa. Kyseiset tekstit olivat kuitenkin kritiikkeja eivatka kohde-esittelyja.

Helsingin Sanomien toimitukselle antaisinkin seuraavan ajattoman vinkin: Kuva kertoo enemman kuin tuhat sanaa. Mielestani on parempi esittaa maisema-arkkitehtuurikohteen perusolemus kuvan kautta, jolloin itse tekstissa voidaan keskittya liiallisen kuvailun sijaan kohteen vertailuun, arvottamiseen ja tulkintaan. Maisema-arkkitehtuurikohteissa yhdistyvat luonto, rakennettu ymparisto, yhteiso, kulttuuri, ja yksilo – kaytannossa koko ihmiskokemuksen kirjo. Kirjoitetaan siis maisema-arkkitehtuurista siten, etta teksti herattaa pohtimaan tata monipuolista ja vivahteikasta alaa kokonaisvaltaisesti, kokemusperaisesti ja henkilokohtaisesti. Talloin lukijalle avautuu mahdollisuus tarkkailla ja tulkita oman elamansa ymparistoja uudella ja kiehtovalla tavalla.

 

Elias Luoto

Maisema-arkkitehtuurin YO

 

 

(Pahoittelut A ja O kirjaimista. Pyrin korjaamaan tilanteen ostamalla suomalaisen nappaimiston :D)