Minulla oli hyödyllinen ohjausaika Merin kanssa Teamsin välityksellä. Hän oli perehtynyt välikritiikkimateriaaliini ja hän haastoi minua pohtimaan, että millä tavalla suunnittelemani toimenpiteet oikeasti lisäävät alueella luontoa. Pääajatukseni on ollut koko työn suhteen “puhdistaa vettä”, mutta lisääkö se oikeasti luontoa? Olen pitänyt itsestään selvänä että on hyvä asia, että hulevesistä sidotaan ravinteita, jotta ne eivät rehevöittäisi meriä jne. En ole kuitenkaan perustellut suunniteltujen toimenpiteiden hyötyjä työssäni. Meri haastoi myös pohtimaan että veden puhdistaminen voi myös vähentää luontoa. Esimerkiksi alueen luontoarvo, viitasammakot, viihtyvät rehevissä ruovikoissa. Eli suunnittelemani toimenpiteet voivat myös vähentää luontoa.
Pohdin aihetta ja minulle tuli pieni paniikki. Ajattelin laajentaa aihettani ihan kaiken varalta ettei nyt vaan kävisi niin että jollain mittarilla luonto ei lisääntyisikään. Sain idean monimuotoisesta puistosta. Muistin viime kevään reissuiltani pari mielenkiintoista puistoa jossa vierailin ja inspiroiduin niistä!
Amsterdamissa sijaitseva Park Chinkelelande on Buro Sant en Co:n suunnittelema 12 hehtaarin kokoinen ekologinen puisto Amsterdamissa, Schinkelin kanaalin reunalla. Se on rakennettu vuosina 2005–2010. Puisto muodostuu neljästä saaresta, joille sijoittuu erilaisia vapaa-ajan toimintoja. Idästä päin katsottuna kahden ensimmäisen saaren, “Puistosaaren” ja “luontosaaren” keskeinen teema on ollut ekologisuus ja veden kokemuksen lisääminen. Saarille on pyritty lisäämään luonnon monimuotoisuutta luomalla uusia elinympäristöjä kasvi- ja eläinlajeille. Alueelle on lisätty vesipinta-alaa sekä erilaisia rakennelmia kuten siltoja, laitureita ja “valeriuttoja”. Kävely- ja pyöräily-yhteys saarten kautta yhdistää Vondelparkin Amsterdamse Bosiin.
Park Chinkelelande. (Kuva: Annu Mustonen)
Park Chinkelelande. (Kuva: Annu Mustonen)
Park Chinkelelande. (Kuva: Annu Mustonen)
Park Chinkelelande. (Kuva: Annu Mustonen)
Pariisissa sijaitseva Berges de Seinen on 2,3 kilometriä pitkä promenadi puistoalueineen Seine-joen varrella. Suunnittelualue on 4,5 hehtaaria. Alueen on suunnitelusta on vastannut Franklin Azzi Architects. Promenadin viheralueet koostuvat erilaisista tiloista. Suunnittelu on ollut mielenkiintoista ja rohkeaa. Kävelykadun varrella on leikkipaikkoja, vuokrattavia merikontteja, vuokrattavia tiipii -telttoja, graafisesti maalattuja istallaatioita, istuskelupenkkejä, kiipeilyseinä, pitkä liitutauluseinä, istuskelualueita ja niin edelleen.
Berges de Seinen länsipäässä sijaitsee mielenkiintoisin elementti, Christophe Chobletin suunnittelema kelluva puutarha. Alue koostuu viidestä kytketystä lautasta, jotka on kiinnitetty joen pohjaan. Puutarhoissa on riippumattoja, aurinkotuoleja, satunnaisia lasten leikkivälineitä, jopa 60 puuta, laajat istutusalueet ja Tetris-tyylinen betoninen oleskelualue, josta on näkymä joelle.
Berges de Seinen (Kuva: Annu Mustonen)
Berges de Seinen (Kuva: Annu Mustonen)
Kaikki viisi kelluvaa lauttaa edustavat Seinen rantojen varrella sijaitsevia maiseman ominaispiirteitä. Keskimmäinen saari on pääosin kovaa päällystettä. Muut saaret ovat preeriasaari, johon on istutettu pitkää ruohoa, omenaviljelysaari, lintujen villi saari sekä naturalistinen saari.
Näiden referenssikohteiden innoittamana tämän hetkinen ajatukseni on suunnitella alueelle:
- laiturirakenteita, jotka mahdollistavat pääsyn veden rajaan ja joihin integroidaan biohiilisuodattimet (sitoo fosforia)
- kelluvat kosteikot, joilla luodaan elinympäristöjä hyönteisille ja esim. viitasammakoille, samalle ne sitovat typpeä vedestä
- kunnostettava kosteikko, joilla luodaan elinympäristöjä hyönteisille ja esim. viitasammakoille, samalle ne sitovat typpeä vedestä, lisäksi vähennetään tulvariskiä
- lahopuutarha, jolla luodaan elinympäristöjä lahottajille, pikkutikalle jne.
- kukkaniitty, jolla luodaan elinympäristöjä pölyttäjähyönteisille ja joka lisää ihmisten luontokosketusta
Lisäksi säilytän työssäni näkökulman vesien puhdistus ravinteita sitomalla. Tavoitteenani on siis vähentää ja ennaltaehkäistä lammen rehevöitymistä (rehevöityminen tarkoittaa typen ja fosforin kertymistä vesistöön ihmistoiminnan seurauksena). Rehevöitymisen vaikutuksia ovat:
- rantakivien limoittuminen
- levien määrä kasvu ja leväkukinnat
- osa levistä on myrkyllisiä ihmisille ja eläimille, kalakuolemat
- terveyshaittoja ihmisille ja eläimille (ihottuma, eläinten myrkytykset)
- hajuhaitat
- veden värin muuttuminen ja näkösyvyyden pieneneminen
- vesikasvien runsastuminen ja lajiston muuttuminen
- vesilintujen määrän vähentyminen (rehevien järvien ja merenlahtien vesilintukannat ovat lähes puolittuneet reilussa 20 vuodessa)
- suuret ilmaversoiset kasvit hyötyvät ilman hiilidioksidipitoisuuden noususta ja ne voivat syrjäyttää rehevöitymiselle herkkiä lajeja
- lajien yksipuolistuminen
- luonnollisen ekosysteemin muuttuminen
(www.luke.fi/tietoa-luonnovaroista/riista/vesilinnut/ ; www.ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/728e8e9e-685f-4d3f-9245-bf7279c6e7eb/sisavedet.html)
