Aalto-yliopiston Elinvoima-projekti yhdistää muotoilun ja maatalouden

Metsäojan tilan parissa työskennelleet opiskelijat ja tilalliset yhteiskuvassa projektin loppuseminaarissa Helsingissä.

Aalto-yliopiston Muotoilun laitos järjesti Elinvoima -projektin, jossa 50 muotoiluopiskelijaa auttoi suomalaisia maatilayrityksiä ratkomaan erilaisia haasteita. Projektin loppuseminaari järjestettiin 14.2. Aalto-yliopistolla, jossa esiteltiin hankkeen aikaansaannokset.

Ruokatieto Yhdistys Ry:n avustuksella järjestetty Elinvoima-projekti toi yhteen suomalaiset maatalousyrittäjät ja elintarviketuottajat sekä muotoilun opiskelijat. Yhteistyönä kehitettiin erilaisia ratkaisuja yritysten kohtaamiin haasteisiin esimerkiksi tunnettuuden, pakkausmuotoilun ja palvelumuotoilun saralla. Mukana projektissa oli yrityksiä aina ylämaankarjaa kasvattavasta Metsäojan tilasta perunarieskaa valmistavaan Penttilän tilaan. Joukkoon mahtui myös opiskelijoiden itse löytämiä aiheita, kuten sirkkaruokaa ja pontikkaa.

Opiskelijat ratkoivat ongelmia muotoilulle ominaiseen tapaan tiukan tutkimuksen sekä ongelman määrittämisen kautta. Järki Särki -tuotetteen parissa työskennellyt ryhmä kertoi löytäneensä projektinsa lähtökohdaksi raaka-aineeseen liittyvän ennakkoluulon: “ Särkeä pidetään sen ruotoisuuden vuoksi roskakalana. Särki on kuitenkin todellisuudessa maukas ja ravintorikas ruokakala ja se on tällä hetkellä Suomessa täysin alihyödynnetty.”

Sekä opiskelijat että tilalliset olivat tyytyväisiä projektin lopputulokseen.

Yritysten kanssa yhteistyössä toimiminen hyödytti sekä opiskelijoita että yrittäjiä, sillä molemmat saivat lopputuotteena käsiinsä jotain konkreettista. Näin kävi esimerkiksi Metsäojan tilan tapauksessa: “Ryhmämme teki tilalle brändisuunnitelman tuomaan suunnitelmallisuutta ja selkeyttämään identiteettiä. Tila sai meiltä myös graafisen ohjeistuksen sekä uuden logon, jotta visuaalinen ilme olisi identiteetin mukainen, erottuva ja yhtenäinen”.

Projektia Aalto-yliopistossa vetänyt professori Eero Miettinen kommentoi yhteistyön olevan oppimiskokemuksen kannalta merkityksellistä: “Oli olennaisen tärkeää, että ulkoisia yritysyhteistökumppaneita oli. Kiitos kumppaneiden, opiskelijoiden jalkautuminen kentälle onnistui yli odotusten!”. Aalto-yliopiston tavoitteena on, että rikas yhteistyö opiskelijoiden ja suomalaisten maatalous- sekä elintarvikeyritysten välillä jatkuu. Projekti järjestetään uudelleen ensi talvena ja silloin siihen otetaan jälleen mukaan halukkaita yrityksiä.

Lisätietoja projektista: professori Eero Miettinen (etunimi.sukunimi@aalto.fi)

Opiskelijat kertovat: Viikko 2

Kurssin toisella viikolla pidimme paljon haastatteluja, avasimme nettikyselyn marjajauheista, sekä lähetimme yhteistyöyrityksellemme haastattelukysymyksiä.

Päädyimme lähettämään yhteistyöyrityksellemme haastattelukysymykset etänä johtuen tehtaan hyvin kaukaisesta sijainnista sekä siitä huomiosta, että jauheiden myynnin ongelmat eivät liity niinkään tehtaan puolella oleviin prosesseihin, vaan enemmälti mielikuviin ja markkinointiin. Käynnistimme myös some-markkinointiprofiilin käytön testinä jauheiden mainonnan modernista vastineesta. Ryhdyimme myös haastattelemaan ihmisiä marjajauheista saadaksemme tutkimustietoa, josta vetää analyysejä.

Haastatteluissa haastattelimme kauppiaiden lisäksi myös vaihtuvanlaisia asiakaskuntia kartoittaaksemme olemassa olevaa tietoutta marjajauheista itsestään. Kävi ilmi, että yleisin asiakaskunta on terveystietoiset naiset. Ongelmiksi huomasimme kaupoissa käydessämme tuotteiden vaikean löydettävyyden vaikka tiesin tasan tarkkaan, mistä hyllystä ne löytyvät kaupassa. Nettikyselyä puolestaan jaoimme laajalti, ja sen tarkoituksena oli myöskin saada lisää tietoa marjajauheiden mielikuvista ja mahdollisesta käyttöasteesta.

Yhteistyöyrityksellemme lähetimme kysymyksiä, jotka koimme tärkeiksi marjajauheiden tulevaisuuden markkinointia ja myyntiä edistääksemme. Kysymyksiin kuului tiedustelua muunmuassa lisäaineista, laajenemistavoitteista ja marjajauhetuotannosta ylipäätään. Halusimme myös saada lisää tietoa itse yrityksen jo olemassa olevista toimintamalleista ja vaikutusväylistä. Tämän tarkoituksena on välttyä keksimästä pyörää uudelleen ja saada tietää, josko heillä olisi jo valmiita väyliä, joita voisimme hyödyntää kurssin aikana käytävässä prosessissa.

Seuraavaa viikkoa ajatellen aiomme jatkaa informaation keräämistä tutkimuksen merkeissä: Olemme vasta aloittaneet asian tutkimisen, ja tietoa on oltava hyvien johtopäätösten tekemiseksi.

Ryhmä Vitaberry: Kaapo Lipasti , Josefiina Falck, Laura Kytömäki, Julius Rinne, Meri Honkanen ja Ulla Vahteri
Kirjoittaja: Kaapo Lipasti

Opiskelijat kertovat: Viikko 1

Kuvituskuva: Jellaluna, Flickr.com

Projektimme opiskelijat kertovat työnsä etenemisestä lyhyessä sarjassa kirjoituksia. Ensimmäisestä työviikosta kertoo Kaapo Lipasti.

Ryhmätyön aihealueen valinta

Projektin alkuvaiheessa ryhmämme Vitaberry lähti tutkimaan marjajauheisiin ja niiden kulutukseen liittyviä haasteita. Ensimmäisen viikon aikana keskityimme muun muassa marjajauheiden löydettävyyteen, sekä aloimme pohjustamaan tutkimusta sosiaalisessa mediassa.

Saatuamme projektin tehtävänannon ryhmämme Vitaberry valitsi itselleen nopeasti aiheeksi marjajauheet. Ensimmäinen viikko kului nopeasti taustatutkimuksen sekä ongelman rajaamisen parissa ja ehdimmekin jo vierailla esimerkiksi supermarketissa tutkailemassa marjajuheiden tarjontaa ja hyllypaikkoja.

Alkuvaiheen tärkein löydös oli se, että huomasimme kuinka vähän marjajauheista tiedetään. Supermarketissa vieraillessamme kysyimme kauppiaalta jauheiden menekistä, ja saimme tietää, että niitä ostavat lähinne ne jotka tietävät niistä etukäteen. Jauheet oli sijoitettu urheiluravinteiden yhteyteen, eikä esimerkiksi leivontatarvikkeisiin, jonne moinen marjajauhe tuntuisi intuitiivisesti soveltuvan parhaiten. Heräsi kysymys, että kuka tuotteen sijainnin kaupassa loppujen lopuksi päättää, ja kuinka paljon voi tuotteen tuottaja siihen itse vaikuttaa. Tämän haluamme selvittää tulevaisuudessa.

Ostimme muutamia pakkauksia marjajauhetta kokeillaksemme, miltä itse jauhe tuntuu, ja saadaksemme ensikäden kokemusta tuotteesta, jonka myyntiä pyrimme edistämään. Jauheet olivat makoisia, ja hyvin värjääviä. Kaiken kaikkiaan vaikutti siltä, että meillä on todella käsissämme jotain korkealuokkaista ja terveellistä suomalaista ruoka-ainesta, josta kuluttajat eivät vain yksinkertaisesti tiedä mitään.

Ensi viikolla pyrimme rajaamaan ja ymmärtämään ongelmaa entistä tarkemmin, kun lähetämme kysymyksiä kumppaniyrityksellemme ja aloitamme käyttäjätutkimuksen kunnolla. Yritämme luoda käsityksen siitä, mikä marjajauheiden myynnissä kiikastaa, ja miten se ratkaistaan.

Ryhmä Vitaberry: Kaapo Lipasti , Josefiina Falck, Laura Kytömäki, Julius Rinne, Meri Honkanen ja Ulla Vahteri

 

Tervetuloa seuraamaan Muotoiluprojektia maatilayrityksille!

Muotoiluprojekti maatilayrityksille on Aalto-yliopiston projekti, jonka toteuttavat toisen vuoden muotoiluopiskelijat. Projekti tehdään yhteistyössä Ruokatieto Yhdistys Ry:n ja heidän kumppaniyritystensä kanssa ja sen tavoitteena on edistää puhtaan suomalaisen ruoan näkyvyyttä ja tunnettuutta yritysten tasolta lähtien. Opiskelijat ratkovat yritysten tuotteisiin liittyviä haasteita esimerkiksi pakkaus- ja palvelusuunnittelun saralla.

Suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon käyttäjälähtöisyys, ongelman määrittely ja sen ratkaisu. Projekti kuuluu osaksi kahta kurssia; Miten muotoilemme toisillemme ja Ongelmalähtöinen tuotesuunnittelu.