Hoitosuunnitelma

Tämä on työni yhteydessä palautettu hoitosuunnitelmaselostus. Sitä voisi varmasti vielä työstää eteenpäin.

***

Hoitoalue jakautuu nimikoituihin hoitokuvioihin, jotka käyvät parhaiten ilmi alueleikkauksista. Tämä on suuntaa antava hoitosuunnitelma, josta tulee laatia tarkempi maisemanhoitosuunnitelma yhteistyössä metsänhoitajan kanssa. Suunnitelman tavoitteet ja keinot poikkeavat perinteisestä metsänhoidosta. Metsän hoitosuunnitelman tavoitteet ovat ensisijaisesti esteettiset.

Alueen ydin muodostuu kuusesta tai männystä valmistetun laudoitetun polun varrelle. Puu on joko lämpökäsiteltyä tai käsittelemätöntä lautaa, jossa auringon harmaannuttava vaikutus saa näkyä. Tarvittaessa alue varustetaan kyltein, joissa polun ulkopuolella käveleminen kielletään aluskasvillisuuden säilymiseksi.

Alueella luonnostaan kasvaa pihlajia. Niitä on tämän suunnitelman puitteissa sallittua jättää oman maun ja näkemyksen mukaan sopiviin kohtiin kasvamaan yksittäisinä kappaleina tai pieninä ryhminä kunhan alueen kokonaisuus pysyy tarpeeksi selkeänä. Kuusikoista ne tulee kuitenkin ottaa pois.

Alueen eteläosaan asetellaan kaatuneita runkoja rajoittamaan alueelle saapumista ei-toivotuista kohdista, mikä vähentää kulutusta ja kohdevalaisimiin kohdistuvia törmäyksiä. Tarvittaessa alueen eteläreunaan voidaan harkita vähäeleistä ja ilmavaa puuaitaa.

Kuluminen
Tämä osa toimii alueen pääsisäänkäyntinä. Ihmisten kulun aiheuttamasta kulumisesta johtuva polku vie alueen ytimeen puisen polun varrelle. Kaatuneet männynrungot asetellaan rajaamaan kulkua eri suunnista ja ohjaamaan polkua suoraan. Kaatuneiden runkojen vyöhyke jatkuu parkkipaikan ja Aukko-alueen väliin ohjaamaan saapumista puupolulle. Syntyvä polku saa olla muutaman metrinkin levyinen. Isoilla oksilla voi tehostaa runkojen rajaavaa vaikutusta. Pienemmät oksat kerätään. Pensaskerros pidetään poissa.

Aukko
Tämän osan on tarkoitus muistuttaa hakkuuaukkoa, mutta ajan kuluessa se voi hieman muuttua. Paikalla kasvavat männyt hakataan eri korkeuksilta jättäen pystyyn omituisia eri pituisia kantoja. 1-3 mäntyä voidaan jättää pystyyn esittämään siemenpuita. Uudet taimet kuitenkin karsitaan ja aukko pidetään avoimena. Hakkuualalle syntyvää pioneerilajiston heinikkoa niitetään säännöllisesti. Tavoitteena on avoimena pitäminen ja toiveena heinikkoisen tilan vakiintuminen. Kannot muodostavat eri pituisista pilareista koostuvan veistosmaisen kokonaisuuden. Katkaisut tehdään 10-1m:n korkeudelta. Oksat karsitaan. Rungot käytetään muualla alueella. Kun pystyyn jätetyt puunnysät kaatuvat, ne jätetään maahan lahoamaan. Jotta vaikutelma pysyy veistosmaisena, aukolle voidaan tuoda lähellä kaadettujen mäntyjen rungon osia. Rungonpätkät istutetaan pystyyn kaivamalla maahan kuoppa. On huolehdittava, etteivät pystytetyt rungot voi kaatua polulla kulkevien päälle.

Pimeys
Pimeys koostuu kahdesta osasta. Pohjoisessa osassa kuuset istutetaan samaan aikaan niin että ne tihentyvät kuusikon keskelle päin, mistä polku kulkee läpi. Istutettavalle alalle raivataan tila paikalla kasvavat männyt hakkaamalla. Rungot käytetään suunnitelmassa osoitettuun kulun rajaamiseen. Keskimmäiset kuuset tulee istuttaa niin ahtaasti, etteivät ne kasva kunnolla. Tarkoitus on, että kuuset lähtevät riukuuntumaan ja harsuuntumaan. Kaikkien yksilöiden ei tarvitse selvitä täysikasvuisiksi. Kaatuneita tai kuolleita runkoja tai oksia ei poisteta. Hypoteettinen pensaskerros poistetaan. On varmistettava, että polulta näkyy kuusikon tiheimpien osien risuisiin sisuksiin. Valaistus tapahtuu risukon sisältä, mikä luo lyhtymäisen vaikutelman.

Pimeys alkaa jo parkkipaikalta. Parkkipaikan puusto muuttuu pohjoispäätyä kohti kuusivaltaisemmaksi. Parkkipaikkaa ei käsitellä tai ”maisemoida” muilla keinoin, koska alueen laitojen ei tule ilmentää tietoisia maisemanhoitotoimia. Tietoisen suunnittelun on tarkoitus näkyä pääasiassa vain alueen sisältä päin.

Kahden kuusiosuuden väliin jätetään kuuseton alue, jotta Aukkoa kiertävältä polulta muodostuu pitkiä näkymiä niiden välistä muistomerkille päin.

Eteläinen kuusiosuus syntyy hiljalleen olemassa olevan männikön sekaan. Männikköä harvennetaan sitä mukaa, kun luontainen kuusettuminen etenee. Muutama ensimmäinen kuusi voidaan istuttaa harkitun sattumanvaraisiin kohtiin. Kun kuuset ovat vallanneet alan, mäntyjä ei tässä kohdassa ole. Metsäosuus pidetään jatkuvan kasvatuksen tilassa, jossa koko ajan on kasvamassa myös pieniä uusia kuusia. Kaadetut yksittäiset kuuset voidaan käyttää joko heti kuusikon eteläpuolella rajaamassa kulkua tai Pimeyden ja Kaaoksen välissä. Muualla alueella käytetään männynrunkoja.

Kaaos
Pimeys vaihettuu kaaokseen. Kuusikko harvenee polun mutkan jälkeen nopeasti pelkästä männystä koostuvaksi metsäksi. Pensaat ja muut puut kuin männyt poistetaan Kaaoksen alueelta lukuunottamatta pimeyden vaihettumisesta johtuvia muutamia yksittäisiä kuusia. Tärkeää on pitää vaihdos tarpeeksi selkeänä.

Kaoottisuuden muodostavat eri-ikäiset männyt, paikalla kaatuneet rungot ja maahan jätetyt pudonneet oksat. Kaaoksesta kaadetaan täysikasvuisia puita mieluiten siten, että juurikko repeytyy ja puu jää joko maahan makaamaan kaatopaikalle tai viereisten puiden konkeloon vinottain nojaamaan. Mikäli tämä ei onnistu, voidaan puu hakata, jättää runko maahan ja kaataa kanto siten, että juuristo nousee rumasti esiin. Puu voidaan myös katkaista huolimattoman oloisesti niin, että kanto näyttää säpäleiseltä. Konkeloon jäävät puut tulee ankkuroida paikalleen siten, etteivät ne voi tippua alueella liikkuvien päälle. Risuja ja oksia ei kerätä. Kokonaisuutta pyritään sommittelemaan siten, että syntyy kaoottinen vaikutelma ja epämääräisesti hankala olo.

Järjestys
Järjestys on kaaoksen vastakohta. Järjestystä hoidetaan siten, että se näyttää hyvältä talousmetsältä. Metsää ei kuitenkaan hakata, vaan mäntyjen annetaan vanheta. Mikäli yksittäinen puu kaatuu, runko siirretään Kuluminen-alueelle tai rajaamaan suunnittelualuetta etelästä. Männikkö pidetään siistinä oksista ja pensaskerroksesta. Uudet puuntaimet poistetaan. Melko pian Pimeys-osan itäpuolella sijaitsee rykelmä matalia katajaistutuksia. Istutuksissa käytetään samaa lajia, mieluiten kotimaista luonnonkatajaa siirtämällä muualta maanomistajan luvalla. Katajapensaita hoidetaan siten, että niistä muodostuu noin ihmisen pituisia ja levyisiä matalia kasvustoja. Ne valaistaan yksittäisillä kohdevalaisimilla yläviistosta tai pensaikon sisältä pienillä led-valaisimilla.

Hauta
Varsinaisen joukkohaudan paikalla sijaitsee Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistyksen ylläpitämä muistomerkki, joka sisältää kivipaaden ja -muurin, liuskekiviaukion, pensasaitaa, koivuja ja nurmikkoa. Muistomerkkiä ja sen välitöntä ympäristöä hoidetaan yhdistyksen näkemyksen mukaan.

Muistomerkin eteläpuolista metsää suositellaan hoidettavan mäntymetsänä, jossa pihlajia voidaan sallia enemmänkin. Koivuja tulee olla vain muistomerkillä, jotta sen erityislaatu korostuu. Muistomerkin ja juna-asemalle johtavan tien välinen rinne toimii hyvin nykyisen kaltaisena avoimena ja luonnontilaisena heinikkona. Yksittäinen kuusi tieltä nousevan epävirallisen polun merkkinä voidaan valaista yöaikaan vihjeenä viereisestä alueesta.

Posted by Säde

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *