Pohdintaa ja referenssejä

Mikä johti tähän? Kuka on vihollinen?

Moniin muistomerkkeihin liittyy jonkinlainen, usein abstrakti, vihollinen. Esimerkiksi holokaustin muistomerkeissä se tuntuu olevan ihmismielen paha puoli ja synkkä kausi ihmiskunnan historiassa. Tai voisi ajatella että Berliinissä se on abstraktisti holokausti. Fossar de la Pedreralla vihollinen on institutionaalinen terrori. Kohteella Molok of totalitarism vihollinen on todella totalitarismi. New Yorkissa 9/11 muistomerkeillä on tyhjä aukko ilman viholliskuvaa.

Suomen sisällissodassa syyllisiä tuntuvat olevan:

  • sekasorto, elintarvikepula, taudit, osaamattomuus
  • kahtiajakautuneisuuden luomat kuvitelmat
  • välinpitämättömyys, vieraus, kosto, viha
  • huono informaation kulku, huono organisoituneisuus
  • nälkä muuten? olivatko kaikki nälkäisiä?

Suren

  • Ei riittänyt ruokaa
  • Viattomat uhrit
  • Huono organisointi ja välinpitämättömyys

Tavallaan armeijan nykyinen järjestäytyneisyys on sovitusta tapahtuneelle. Armeijan käyvät kaikki suomalaiset. Sittemmin se yhdisti ihmisiä. Tulisiko alokkaiden muistaa, että mistä tahansa viholliskuvista huolimatta toisella puolella on aina ihmisiä? Pitäisikö muistaa, että synkkyys ja terrori ovat ihmismielen synkät puolet, joista tulisi päästä pois. Että koston kierteen jäljet ovat järkyttävät?

Materiaaleja uusissa muistomerkeissä

Googlailin uudempia muistomerkkejä ja listasin niiden ominaisuuksia.

  • Kivi säilyy verrattuna vanhoihin, mutta muuttuu pinnoiksi, isoiksi elementeiksi
  • Kiven lisäksi betoni ja metalli
  • Vesi keskustakohteissa
  • Saman geometrisen elementin toisto: pylväät, levyt, kuutiot jne.
  • Veostoksellisuus, massiivisuus
  • Maiseman veistäminen
  • Tila, autius, tyhjyys
  • Railot ja painaumat maassa
  • Raskaus, jännitteisyys, ahdistus
  • Betonibrutalismi
  • Istumispaikka, rauhoittuminen
  • Näkymien osoittaminen, kehystäminen
  • Reitit, vaellus

Eroja omalla kohteellani googlailemiini kohteisiin

  • Kaikki kovin urbaania
  • Täällä ei kuoltu sodassa, vaan sodan jälkeen leirillä
  • Oli järjestäytynyttä, mutta osa ongelmista johtui epäjärjestyksestä

Uusia ideoita

  • Kuitenkin tulkinta syistä ja surusta
  • Ei pelkkää katkeruutta, mutta sekin on sallittu
  • Kulku jonkin synkän kautta näyttelylle
  • Tilaa monenlaiselle tapahtuman suremiselle, mutta ei glorifioinnille
  • Sekasorron muisto, kaaos, tapahtumien riistäytyminen käsistä
  • Haikeus, suru, herkkyys
  • Kulutuksen rajoittaminen, rauha kuolleille
  • Kaatuneet puut, mätäneminen, kaatuminen, sekasorto
  • Jos ajattelisi tekevänsä jotain betonielementtejä ja sitten käyttäisikin kuusia tai muita havuja
  • Havupuuseinäsokkelo, Miesin tapaan irtonaisista, ei levähdyspaikkaa vaan liikettä, ei yhtä seremonia-aukiota, hajoaminen
  • Välttely, piiloutuminen, hankaluus, ei kiintopisteitä, ei suojaa
  • Hajonneet suorakulmaiset kivipaadet, kahtiahalkaistut, murenneet, paasien mielettömyys
  • Reitti, jonka varrelta löytyy paljon
  • Kaksilatvuskasvatus

Haaste:

  • Ei kaivamista, mutta päälle voi tehdä
  • Miten polut perustetaan tms.

Posted by Säde

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *