Maisema-arkkitehti James Corner ja modernismin kritiikki

1961 syntynyt James Corner tunnetaan maailmalla parhaiten James Corner Field Operations’in New Yorkin Manhattanille suunnittelemasta High Linestä, joka avattiin yleisölle vuonna 2009 – siitä on tullut suorastaan nykymaisema-arkkitehtuurin ikoni.


High Line Kuva: Wikipedia commons

Maisema-arkkitehtuurin teorian kehityksen kannalta High Linea tärkeämpää on kuitenkin Cornerin teoreettinen työ. Hän toimii professorina Pennsylvanian yliopistossa, jossa hän jatkaa edeltäjänsä Ian McHargin työtä, joskin suhtautuen siihen sangen kriittisesti. Siinä missä McHarg oli kiivas ekologian puolestapuhuja, Corner on ottanut kriittisen tarkastelun kohteeksi koko sen konseptin, josta ekologia kumpuaa – modernismin.

Corner ei ole kehitellyt ajatuksiaan yksin, vaan hänen työnsä on tiivistä vuoropuhelua esimerkiksi Elizabeth K. Mayerin ja Anne Whiston Spirnin ajattelun kanssa. Cornerin tärkeimpiä julkaisuja ovat syksyllä 1991 Landscape Journalissa julkaistu essee Three Tyrannies of Contemporary Theory and the Alternative of Hermeneutics, ja samassa lehdessä edellisenä vuonna julkaistu essee “Sounding the Depths” – Origins, Theory and Representation. Vaikka tekstit on julkaistu jo lähes 30 vuotta sitten, ne ovat edelleen ajankohtaisia.

Modernismin synnyttämät tyrannit

Corner kirjoittaa, että vaikka olemme elävinämme modernismin jälkeistä aikaa, olemme silti tiukasti kiinni sen synnyttämässä yltiörationalismissa, jota leimaa perinteen siirtymisen katkaiseminen ja taiteen tukahduttaminen. Tämän kehityskulun alku on jo valistuksen ajassa, jolloin järki syrjäytti uskonnon.

Kolmeksi modernismin synnyttämäksi tyranniksi Corner nimeää kaikkialle levittäytyvän positivismin, paradigmat sekä avant-garden. Hänen mukaansa loogisen ja objektiivisen järkeilyn ensisijaisuus modernissa positivismissa on johtanut illuusioon ihmiskunnan loputtomasta kapasiteetista selittää, kontrolloida ja valjastaa luonnonvoimat käyttöönsä. Corner näkee modernin teorian varmuuden ja kontrollin välineenä. Myös kaupunkitutkijat ovat kyseenalaistaneet tämän mm. kaavoituksessa pitkään käytetyn modernin teoriapohjan, ja kehittävät strategisen kaavoituksen mallia, jossa pyritään siihen, että kaava “elää” voimassaolokaudellaankin, jolloin siinä on enemmän liikkumavaraa reagoida yllättäviin muutoksiin.

On mahdollista, että sokea luottamus (todellisuudessa sangen rajallisiin ja jopa itse rajattuihin) kykyihimme tehdä laskelmia, voi johtaa meitä harhaan esimerkiksi siinä, miten toimia ilmastonmuutoksen kanssa. On olemassa tietoa, jota ihminen ei vielä tiedä, joten sitä ei voida ottaa huomioon laskelmissa. Cornerin rationalismin kritiikki on merkittävää koko ihmiskunnan näkökulmasta, ja tietoa siitä pitäisikin levittää maisema-arkkitehtuurin kentän ulkopuolelle.

Hermeneuttinen näkökulma maisema-arkkitehtuuriin

Corner näkee maisema-arkkitehtuurin avainalana ihmisen maisemassa asumisen tavan ja perinteen siirtämisessä, siis kulttuurin muokkaamisessa. Corner toteaa kuitenkin, että koska nykymaisema-arkkitehtuuri on positivistisen hegemonian takia hukannut metafyysiset ja mytopoeettiset ulottuvuutensa, se ei pysty täyttämään tätä kulttuurista tehtäväänsä. Siksi maisema-arkkitehtuurin teorianmuodostus on tärkeää, vaikka se joutuukin kehittyessään romuttamaan useita vallitsevia teorioita.

Corner on valinnut maisema-arkkitehtuurin uudeksi teoreettiseksi lähestymistavaksi hermeneutiikan, jossa tieto ymmärretään jatkuvana tulkintojen prosessina, jossa tulkinnat ja tieto uusiutuvat. Hänen mukaansa hermeneutiikka sopii hyvin maiseman tutkimiseen, koska sen perusta muodostuu kokemuksen ensisijaisuudesta, tulkinnan tilannesidonnaisuudesta ja perinteen “tapahtumisesta” – itseasiassa maisema itsessään on hermeneuttinen väline. Perinteen siirtämisen työvälineitä ovat retoriikka ja metafora, ja sen toteuttaminen takaa ihmiskunnalle yhteyden yhteiseen muistiin, sekä mahdollisuuteen paikantaa itsensä ajassa ja paikassa kulttuurisen orientaation avulla. Se antaa myös jatkuvuuden tunteen, jolle on aina, mutta erityisesti tänä muutosten aikana suuri tarve.

 

Lähteet:

James Corner, 1991. A Discourse on Theory II: Three Tyrannies of Contemporary Theory and the Alternative of Hermeneutics

James Corner, 1990. A Discourse on Theory I: “Sounding the Depths” – Origins, Theory and Representation

Koppa, Jyväskylän yliopisto: https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/tieteenfilosofiset-suuntaukset/hermeneutiikka

Wikipedia

Posted by Milja

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *