Oppimisstrategian kehittelyä

Tavoite 1: “Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt taideteoksen merkitykseen, tulkintaan ja arvosteluun liittyviin kysymyksiin maisema-arkkitehtuurissa.”

Olen jonkin verran perehtynyt yleisesti taideteosten merkityksiin, tulkintoihin ja arvosteluun. Olen maisema-arkkitehtuuriopintojeni aikana lukenut joitakin ammattilehdissä olleita kritiikkejä ammatissa toimivien maisema-arkkitehtien suunnittelemista kohteista, kuunnellut itse kurssitöistä saamaani kritiikkiä ja antanut kanssaopiskelijoille lyhyitä kritiikkejä kurssien loppukatselmuksien yhteydessä.

Tavoite 2: “Opiskelija kykenee analysoimaan maisema-arkkitehtonista teosta ja käymään siitä keskustelua.”

Koen, että minulla on jo melko hyvät valmiudet antaa kanssaopiskelijoille “peruskritiikkiä”. En silti vielä tunne maisema-arkkitehtuurin koko kenttää, tärkeimpiä tekstejä, maisema-arkkitehtuuriin limittyviä rinnakkaistieteitä, eri aikoina käytössä olleita materiaaleja ja tekniikoita (ja syitä miksi näihin ratkaisuihin päädyttiin), aatehistoriaa ja eri aikojen suunnittelijoita ja heidän tyylejään niin hyvin, että pystyisin aina sijoittamaan maisema-arkkitehtuurikohteen johonkin historialliseen kontekstiin. Tällöin teoksen tulkinta voi jäädä puolitiehen. Toisaalta pidän kuitenkin teoksen aiheuttaman kokemuksen kuvailua tärkeämpänä kuin sen vertailua muihin teoksiin.

Lukemani kritiikit ovat yleensä olleet kohteen kuvailuun  keskittyviä tekstejä. Kirjoittajat pyrkivät yleensä olemaan mahdollisimman objektiivisia, eivätkä kuvaile teoksen heissä aiheuttamaa kokemusta. Maisema-arkkitehtuurikohde on paikan ja suunnitelman synteesi, mutta tämä ei aina välity kritiikkiteksteistä. Toisaalta ihminen kajoaa luontoon jo ihan ilman suunnitelmaakin – hän näkee paikan hyvin pitkälti sellaisena kuin hänen kulttuurinen kontekstinsa sen mahdollistaa.

Odotan innolla kurssilla käytäviä keskusteluja ja teosten analysoimista, sillä keskusteluun varmasti nousevat myös nämä minua askarruttavat kysymykset.

Tavoite 3: “Opiskelija ymmärtää kritiikin merkityksen maisema-arkkitehdin ammatinharjoittamisessa sekä alan kehitysnäkymissä.”

Uskon suurinpiirtein ymmärtäväni kritiikin merkityksen sekä ammatinharjoittamisessa että alan kehitysnäkymissä. Ammatinharjoittamisessa se tarkoittaa rutiinien kyseenalaistamista, kohtuullista itsekritiikkiä ja uusien tuulien haistelua, jotta voi kehittyä ammatissaan. Maisema-arkkitehtuurin ja siihen liittyvien tieteiden kehittymisen nähdään yleisesti olevan ratkaisevaa koko planeetan kehitykselle. Kulttuurimme – eli hyvin pitkälti ihmisen ja luonnon suhteen – on pakko kehittyä uudelle tasolle, jossa ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset ja esteettiset tavoitteet eivät ole enää nykyisellä tavalla ristiriidassa. Kulttuuriin tarvittavien muutosten perusteluja voi etsiä mm. ympäristöestetiikasta ja -filosofiasta, kielitieteestä ja kulttuuriantropologiasta. Olemassa olevan tiedon määrä on valtava, ja odotan tältä kurssilta, että oppisin arvioimaan minkälaista ja mitä käsittelevää tietoa voin löytää miltäkin tieteenalalta – esimerkiksi, mitä kaikkea mahtaakaan sisältyä ympäristöfilosofiaan?

Posted by Milja

Uncategorized - Leave a comment

Ennakkotehtävä – kohteena Kansalaispuisto

Kuva: Petteri Kantokari

Kuva: Petteri Kantokari

Kansalaistorin väliaikainen puisto sijaitsee Musiikkitalon, Makasiinipuiston, Töölönlahdenkadun, Sanomatalon, Kiasman ja Mannerheimintien rajaamalla alueella, ja on valmistunut vuonna 2011. Väliaikaisuuden syynä on se, että Keskustakirjaston tulo alueelle on ollut tiedossa pitkään, mutta sen toteutus on viipynyt.

Paikka on Helsingin kaupungin ja erityisesti valtion näkökulmasta tärkeä – sen ympäristöön sijoittuvat kulttuuri-instituutioiden ja valtakunnan suurimman sanomalehden pääkonttorin lisäksi demokratian symboli Eduskuntatalo (suora näköyhteys Kansalaistorilta), Kansallismuseo, Finlandiatalo, Postitalo ja Rautatieasema. Venäjän vallan ajasta muistuttaa yksi säilytetty makasiinirakennus. Paikka on hyvin arvolatautunut, ja näin kansalaistoiminnan paikaksi enemmän kuin sopiva. Siellä järjestetäänkin säännöllisesti kansalaistapahtumia, joiden teemoina ovat olleet perusasiat, kuten liikunta, ruoka, kulttuuri ja ihmisoikeudet.

Varsinaisen Kansalaistorin lisäksi yhteinäinen kansalaisten oleskelutila jatkuu Musiikkitalon etelänpuoleisen pihan terasseille, torin pohjoispuolella olevaan Makasiinipuistoon ja Kiasman pihalle. Erityisesti Musiikkitalon etelään päin viettävä terassirinne ja kulmikkaita istutusalueita rajaavat reunakivet ja -muurit ovat kesäisin suosittuja istuskelupaikkoja. Töölönlahden tilapäisen puiston, Kansalaistorin ja siihen liittyvät kevyen liikenteen reitit on suunnitellut Näkymä Oy yhteistyössä Sito Oy:n ja arkkitehtitoimisto APRT:n kanssa.

Kansalaistorilla on pieni, kansalaisten vapaassa käytössä oleva puulava. Alueelle on pyritty luomaan pihamaista tunnelmaa muun muassa puuistutuksin ja penkein. Aukiota reunustava kivinen taso on sopiva istuskeluun ja eväiden syömiseen, ja siitä näkee myös hyvin aukion keskelle.

Kansalaistorista tekee rennon ja viihtyisän tarpeeksi suuri avoin, mutta jäsennelty (rakennusten julkisivujen suuntien ja luonnollisten kulkusuuntien mukaan) tila, näkymät ympäristöön, tietoisuus Töölönlahden (luonnon) läsnäolosta, kaupallisten toimijoiden hillitty läsnäolo ja kevyenliikenteen läpikulku. Tila toimii käytännössä kevyenliikenteen shared space -alueena, koska pyöräilyreitit on merkitty hyvin viitteellisesti.

Nykyinen oleskelukulttuuri on jatkumoa entisen VR:n makasiinialueen ja Kiasman edustan oleskelukulttuurille. Yhtenä suunnittelun ansiona voisi pitää sitä, ettei ole tehty liikaa – paikka on hyvin pelkistetty, “kuin” luotu spontaaniin haltuunottoon. Tämä on varmasti ollut myös tilaajan mieleen, koska kyse on väliaikaisesta ratkaisusta.

Toinen väliaikaisuudesta kertova – joskin kielteisempi asia – lienee huonolaatuisten puuntaimien käyttö istutuksissa. Tämä on harmillista – kyse lienee kuitenkin aika pienistä säästöistä verrattuna kunnon taimien hankkimiseen, ja puut ovat pelkistetyssä kokonaisuudessa oleellinen elementti. Lisäksi Kansalaistori on tilapäisyyden vuoksi asfalttipäällysteinen. Lopullisessa asussaan siitä tulee ilmeisesti luonnonkivipintainen, mikä varmasti tekee sen tunnelmasta kaupunkimaisemman. Skeittaajia tämä muutos voi kyllä harmittaa.

Toivottavasti Keskustakirjasto Oodin käyttöönoton yhteyteen suunniteltu Oodin piha-alueen ja Kansalaistorin yhdistäminen (tai toisistaan rajaaminen) toteutuu luontevasti, ja alueelle mahdollisesti istutettavat uudet puuntaimet ovat paikkaan tarpeeksi suuria ja laadukkaita, sillä puiden symboliarvot – juurtuminen, kasvaminen ja ihmisikää pidempi elinkaari – korostuvat erityisesti juuri tässä paikassa.

Posted by Milja

Uncategorized - Leave a comment

Hello world!

Welcome to Aalto. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!

Posted by Milja

Uncategorized - 1 Comment