Kurssin aloitus

Arkkitehtuuri ja maisema -kurssin osaamistavoitteet kuulostavat todella mielenkiintoisilta. Maisema ja sen vaikutus elinkeinoihin ja rakentamisen tapaan on aihe, jota on aikaisemmilla kursseilla sivuttu mm. maisema-arkkitehtuurin historia -kurssilla, useilla maisema-arkkitehtuurin peruskursseilla sekä Espanjan ja Tanskan ekskursioilla. Aiheen ympäriltä käyty pohdinta on joka kerta ollut mielenkiintoista, myös Suomen eri maisemamaakuntien rakentamisen sijoittumista maiseman eri osiin koskeva pohdinta.

Sekä Tanskan että Espanjan ekskursioilla kiinnostavinta oli pohtia maiseman muodostumisen vaiheiden, maaperän, ilmaston ja muiden elinolosuhteiden erilaisia yhteyksiä alueen elinkeinoihin ja kulttuuriin. Samoja asioita olen pohtinut myös vapaa-ajan matkoillani. En ole opiskellut tai tehnyt töitä ulkomailla. Olen kuitenkin matkustanut Euroopassa jonkun verran, lähinnä kulttuurimatkailua, ja opetellut myös uusia kieliä matkakohteideni mukaan (mm. kreikkaa, viroa ja espanjaa). En koe mitenkään mahdottomaksi muuttaa jossain vaiheessa töihin ulkomaille.

Rakennusmateriaalit, logistiset ja turvallisuusnäkökulmat, elinkeinojen suhde maisemaan ja rakentamiseen ovat ennen teollistumisen aikaa määräytyneet etupäässä maiseman ehdoilla, ja ajattelisin, että paikallinen kulttuuri on syntynyt maiseman ja elinkeinojen pohjalta, yhdessä niiden kanssa.

Viljelyyn, paimentamiseen, kalastukseen ja metsästykseen perustuvat vanhat kulttuurit, jotka ovat syntyneet satojen tai tuhansien vuosien aikana, ovat usein kehittäneet hyvin selkeitä ja vahvoja perinteitä maisemassa elämiseen, esimerkiksi viljelysten kasteluun ja tuholaisten määrän hallitsemiseen. Esimerkiksi brittien tullessa Intiaan, he “uudistivat” riisiviljelmien kastelujärjestelmiä sillä seurauksella, että malariasääskien (ja malariakuolemien) määrä nousi ennennäkemättömäksi. Kyseessä lienee ollut nopea poliittinen päätös, jonka vaikutuksia ei riittävästi arvioitu etukäteen. Ehkä päättäjillä ei ollut Intian olosuhteista tarpeeksi tietoa, eikä paikallisia asukkaitakaan oltu kuultu?

Ilmastonmuutos on ilmiö, jonka edessä vanhat ja uudet elinkeinot ja kulttuurit voivat olla yhtä haavoittuvaisia. Erilaiset kulttuurit varmaankin pystyvät vastaamaan omille alueilleen osuviin muutoksiin hyvin vaihtelevasti — riippuen sekä puhtaasta sattumasta, varautumiseen käytössä olevista resursseista, politiikasta että siitä, löydetäänkö ongelmiin toimivat ratkaisut. Monet kulttuurit voivat kadota kokonaan, jos ilmastonmuutos tuhoaa niiden elinedellytykset. Toiset kulttuurit taas luultavasti pystyvät jollain tasolla sopeutumaan niiden alueita koskeviin muutoksiin. Palapelissä on kuitenkin paljon enemmän muuttuvia tekijöitä kuin eri alueilla tapahtuvat ilmastoon liittyvät muutokset kuten elinkeinojen loppuminen tai veden saastuminen tai loppuminen – oman lisänsä tuovat politiikka, ihmisten liikkuminen sekä niistä mahdollisesti seuraavat asiat kuten epidemiat.

Vanhojen kulttuurien ja niiden elinkeinojen tutkiminen voi olla hyödyllistä myös ilmastonmuutokseen varautumisen takia, sillä niistä voi löytyä nykyaikaankin sovellettavia käyttökelpoisia käytäntöjä. Esimerkiksi nykyisissä luonnonmukaisissa hulevesien hallintakeinoissa voidaan ehkä nähdä sukulaisuutta perinteisille viljelysten kastelumenetelmille? Toisaalta, ihmiskunta myös tekee koko ajan myös uusia keksintöjä — ja jotkut ihmisethän ne perinteiset kastelumenetelmätkin ovat aikoinaan keksineet, kokeilleet ja toimiviksi havainneet.

Luin Elinan blogia, ja konsepti, jossa maisema muokkaa maisemakuvaamme, ja päinvastoin, kuulosti hyvin perustellulta ja kiinnostavalta. Ideaalin maiseman konseptia olisi kuitenkin mukavaa kuulla avattavan hieman tarkemmin, sillä minun on vaikea kuvitella mikä ja millainen ideaalimaisema olisi. Mieleeni pälkähti kokonainen kysymysrypäs: Onko ideaalimaisema välttämättä olemassa (jokaisen ihmisen mielessä)? Koostuuko ideaalimaisema välttämättä nimenomaan mielikuvista muiden maiden maisemista? Voisiko se koostua jostain aivan muusta, vaikkapa lastenhuoneen lattialle levitetyistä leluista tai myttyyn laskostetun kankaan rypyistä? Tai jostain, mitä ei ole (ainakaan vielä) olemassa? Voisiko se koostua vaikkapa vain joukosta muuttujia (esim. materiaalikontrasti, valon ja värien vaihtelevuus, rytmi, jne.) ottamatta kantaa siihen, millaisia arvoja (esim. lasi-niitty, puolivarjo, tasainen rytmi) näille ominaisuuksille annetaan?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *