Valokuvataiteen väitöstilaisuus: Iina Kohonen: Gagarinin hymy. Avaruus ja sankaruus neuvostovalokuvissa 1957-1969. Sampo-sali, 14.9.2012, klo 12.00

Kuva Harri Pälviranta

FM Iina Kohonen väittelee aiheesta ”Gagarinin hymy. Avaruus ja sankaruus neuvostovalokuvissa 1957–1969.”

Vastaväittäjä: Professori Hannu Salmi Turun yliopistosta.

Kustos: Professori Merja Salo median laitokselta.

Paikka: Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Mediakeskus Lume, Sampo-sali, Hämeentie 135 C, perjantaina 14.9.2012 kello 12.00.

Tiivistelmä

Kosmonauttivalokuvat loivat todellisuutta kylmän sodan aikana

Avaruus ja sen valloittajat nousivat toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitossa modernin elämän ja tulevaisuuden symboleiksi. Elettiin aikakautta, jolloin mikä tahansa tuntui mahdolliselta. Millaisena lehdissä, kirjoissa ja muussa populaarissa mediassa julkaistut valokuvat ja piirrokset esittivät avaruuden ja sen valloittajat?

Valokuvatutkija Iina Kohonen osoittaa väitöksessään valokuvien olleen tärkeä keino avaruuden valloituksesta kerrottaessa. Erityisesti tutkimuksessa nousevat esille kansakunnan uudet sankarit, kosmonautit.

– Televisio ei vielä ollut syrjäyttänyt lehtiä keskeisenä visuaalisena mediana ja suosituissa kuvalehdissä julkaistuilla valokuvilla oli tärkeä asema avaruusaikakauden tallentajina, kuvittajana ja tuottajana, selventää Iina Kohonen.

5000 valokuvaa ja lähes 400 piirrosta tai maalausta kattavan aineiston tarkastelussa keskitytään erityisesti valokuvan kykyyn tehdä todelliseksi ja kuvan kykyyn kertoa tarinaa. Merkittäviä ovat ihmisen, teknologian ja avaruuden suhde sekä kosmonautteihin liitetyn sankaruuden moniulotteisuus.

Kuvat osana propagandakoneistoa

Kuvat avaruudesta syntyivät osana Neuvostoliiton kylmän sodan propagandakoneistoa, ja avaruuskilpa kytkeytyi tiiviisti ase- ja ohjusteknologiaan. Lähes vainoharhainen salailu verhosi koko avaruusohjelmaa.

– Samanaikaisesti avaruuskilpaa käyvällä Neuvostoliitolla oli suuri tarve hyödyntää ohjelmaa niin laajalti julkisuudessa kuin mahdollista.  Salailun ja julkisuuden välinen jännite teki valokuvista mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Kuvat ylikompensoituivat ja jokaiselle detaljille tuli kohtuuttoman suuri merkitys, kertoo Iina Kohonen.

Salailu aiheutti myös kosmonauttien julkiselle roolille haasteita. Kosmonauteissa yhdistyi kaksi piirrettä: he olivat samanaikaisesti sekä avaruusohjelman vaikutusvaltaisimpia että heikoimpia edustajia. Kosmonautit olivat avaruusohjelman eliittiä, joilla ei ollut mitään valtaa suhteessa julkisuuskuvaansa.

Kuvien avulla kerrottiin millainen oli ideaali neuvostokansalainen 1960-luvulla.  Ne esittivät ihanteellista yhteiskuntaa, yhteiskuntaa avaruuden valloituksen kynnyksellä.

– Kosmonautit näyttäytyvät kuvissa korostetun arkisina. Perhe, koti ja sankareiden arkinen elämä maan pinnalla nousivat avaruutta tärkeämmiksi kuvauskohteiksi, Kohonen sanoo.

– – – – –

Iina Kohonen on valmistunut kulttuuriantropologiksi Helsingin yliopistosta. Väitöstyötään hän on tehnyt kahdessa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa entisessä Taideteollisessa korkeakoulussa sekä Tampereen yliopistossa. Hän on julkaissut useita artikkeleita Neuvostoliiton avaruusohjelmaan liittyvästä kuvastosta.

Väitöskirja on ilmestynyt syyskuussa 2012 Aalto-yliopiston väitöskirjasarjassa. Tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: books.aalto.fi, tiedustelut: artsbooks@aalto.fi, p. 050 597 5802.

Lisätietoja:

Iina Kohonen

puh. 044 3434 906

iina.kohonen@aalto.fi

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu