Luonnon aisteja huomioimassa

Ihmisten aisteja pidetään yleensä erittäin kehittyneinä ja uskomattomina, mutta todellisuudessa se ei ole mitään eläin- ja kasvikuntaan verrattuna. Olemme kasvaneet biologisesti aivan erilaisiksi yksilöiksi ja toimiviksi eliöiksi. Koemme hajut, maut, äänet ja näkemisen eri tavoin kuin monet muut eläimet ja kasvit, samalla meillä ei ole edes kaikkia aisteja mitä niillä on. Hämähäkit havaitsevat sähkökenttiä ilmakehässä ja mehiläiset puolestaan magneettikenttiä. Käärmeet aistivat ja näkevät infrapunasäteilyn tuoman lämmön avulla ja pingviinit voivat nähdä sähkömagneettisen spektrin ultraviolettialueelle. Lepakot ja delfiinit käyttävät kaikuluotainta liikkumiseen ja esineiden paikantamiseen. Elefantit kuulevat erittäin matalataajuisia infraääniä, joita ihminen ei pysty kuulemaan. Samoin kissat ja koirat pystyvät kuulemaan korkeita ääniä, joita ihminen taas ei voi. Loppujen lopuksi on oikeasti todella paljon mitä emme vielä tiedä muiden eliölajien aisteista ja miten kyvykkäitä ne ovat tai miten vaikutamme niihin teoillamme.

Eläinten oikeudet ja niiden arvostaminen älykkäänä subjektina on nykypäivää, mutta kasveja harvoin pidetään älykkäinä ja aistivina eliöinä. Itsekin saatoin ajatella niin joskus. Luin kuitenkin aikoinaan teoksen nimeltä Loistavat kasvit, mitä tiedämme kasveista ja niiden älykkyydestä, joka antoi ymmärtää miten kasvit näkevät, haistavat, maistavat, kuulevat, tuntevat ja keskustelevat keskenään. Kaikki meistä varmaankin tietää vastaleikatun nurmen tuoksun, no se on tavallaan nurmen avunhuutoa. Kasvit pystyvät lähettämään viestejä orgaanisten yhdisteiden avulla ja esimerkiksi varoittaa lähellä kasvavia kasveja vaarasta kuten tuholaisista tai aikaisemman esimerkin ruohonleikkurista. Tietyissä tapauksissa kasvit käynnistävät puolustusmekanisminsa havaitessaan viestit ja alkavat tuottamaan yhdisteitä, jotka muuttavat lehtien makua ja tekevät niistä syömäkelvottomia tuholaisille. Juuret puolestaan ikään kuin maistelevat maaperää ja etsivät tarvitsemiaan ravinteita, ne pystyvät tunnustelemaan ja väistämään eteen tulevia esteitä. Kasvit pystyvät myös kuulemaan ottaessaan vastaan äänien värähtelyitä. Jotkin pitkäaikaiset äänet voivatkin vaikuttaa niiden kasvamiseen ja jopa aiheuttaa mutaatioita.

Me suunnittelemme ja muutamme ympäristöä meidän, ihmisten, aistien varassa ja tiedostamatta saatamme heikentää muiden olemassa olevien eliöiden elintilaa entistä enemmän. Koemme itse, että kaupungeissa on paljon aistiärsykkeitä, mutta miten eläimet ja kasvit kokevat ne ja varsinkin sellaiset asiat mitä me emme pysty aistimaan? Miten valo- ja melusaaste vaikuttaa niihin? Entä aiheuttamamme ilman ja maan epäpuhtaudet? Tämä johtaa lopulta siihen, että monimuotoisuus heikkenee edelleen. Eliölajit vaihtavat paikkaa tai kuolevat kokonaan elinalueeltaan. Onkin siis todella tärkeää ottaa huomioon suunnittelussa myös sen alueen eliöiden aistit ja suunnitella myös niiden mukaan, jotta saamme ylläpidettyä rikasta ympäristöä.

♥ Jassu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *