Kyllä sitä nyt alkaa innostumaan kurssista ja heräämään kuormittavien puutarhurointi kesätöiden jälkeen uuteen eloon. Samalla nyt tuntuu, että nämä aikaisemman postauksessani puuttuvat palaset suunnittelun jälkeisistä prosesseista alkavat löytymään ja toivottavasti loksahtamaan paikoilleen jossain vaiheessa! 🙂

Ensimmäisellä luennolla käsiteltiin mitä maisemarakennushanke on ja mitkä ovat rakennushankkeen osapuolet ja vaiheet. Maisemarakentaminen (tai ympäristörakentaminen) pitää sisällään siis kaiken rakentamisen joka kohdistuu ulkotilaan eli kaiken muun joka on rakennusten välissä ja ulkopuolella. Rakennushankkeen osapuoliin palaan postauksessa myöhemmin, mutta rakennushankkeen vaiheet lyhykäisyydessään ovat tarveselvitys, hankesuunnittelu, rakennussuunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto. Nämä vaiheet ovatkin omasta mielestäni se monimutkaisin juttu, niihin sisältyy niin paljon kaikkea! Koko homma aloitetaan tarveselvityksen strategisista määritelmistä, tavoitteista ja päätöksistä, jotka lopulta tarkentuvat hankesuunnittelussa. Rakennussuunnittelussa meidän varsinainen osuus alkaa ja pitkän suunnitteluprosessin jälkeen siirrytään rakentamiseen ja urakointiin. Viimeisenä vaiheena sitten on tämä vaihe, joka toivon mukaan ei lopu lyhyeen eli käyttöönotto ja kunnossapito. Huhhuh, tässä ei tietenkään edes ollut kaikki, mutta tällä pärjää nyt aluksi.

Toisella luennolla puolestaan esiteltiin Kestävän ympäristörakentamisen toimintamallia eli KESYä, jonka tavoitteena on laadittujen ohjeiden avulla määrittää toimintaperiaatteet, joiden kautta voidaan toteuttaa ympäristöä siten, että vältetään, estetään tai lievennetään rakentamisesta koituvia haitallisia vaikutuksia ympäristöä kohtaan. En muista onko aikaisemmilla kursseilla käsitelty KESYä ollenkaan, edes ohimennen, joten tämäkin oli aivan uutta minulle. Ennen luentoa perehdyin kuitenkin itsenäisesti Viherympäristöliiton sivuilla oleviin tietoihin ja lukasin läpi KESYstä tehdyn tiivistetyn muutaman sivun esitteen, jotta aihe tulisi vähän tutummaksi. Itselläni ainakin on huojentunut olo siitä, että tällainen toimintamalli on tehty. Se helpottaa minun rooliani suunnittelijana ja myös hankkeen muita osapuolia. Koen voivani ottaa osaa, rohkaista ja muistutella tilaajaa tekemään päätöksiä KESYn mukaisesti, vaikka tilaaja onkin yksin suuressa päätösvallassa siitä, että tuleeko hankkeesta KESYn mukainen.

Yhdistänkin tähän postaukseen näiden molempien luentojen materiaaleja, sillä ne ovat hyvin yhteydessä toisiinsa kun KESY toimintamalli on ohjeistettu kategorioittain rakennushankkeiden neljän osapuolen vaiheiden mukaan. Näitä ovat tilaamis-, suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitovaihe. Listaan tähän alle helpottamaan itseäni, ja muita kurssin kanssakävijöitä, kertaamaan mitkä osapuolet näihin vaiheisiin kuuluvat ja mitä niihin työtehtäviin kuuluu.

Tilaamisvaihe:

omistaja
– omistaa alueen, jonne rakennushanke tehdään
– antaa luvan alueen käytölle

tilaaja
– voi olla sama tai eri kuin omistaja
– ostaa rakennuttajan konsultilta tai voi toimia itse rakennuttajana
– tilaaja on keskeinen toimija kestävän kehityksen edistäjänä eli määrittelee hankkeen tavoitteet; ilman tilaajan halua hankkeita ei voida toteuttaa kokonaisvaltaisesti kestävän kehityksen mukaisesti

rakennuttaja
– tilaa rakentamisen ja toimii keskeisessä roolissa

käyttäjät
– rakennukseen muuttavat tai siellä jo asuvat käyttäjät otettava huomioon
– voivat olla osallisina hankkeessa, yleensä heillä on edustaja, joka ajaa asioita

Suunnitteluvaihe:

suunnittelija
– ryhmänä useita, esim. maisut, arkkarit (yleensä pääsuunnittelija), geosuunnittelijat
– suunnittelijalla on suuri merkitys kestävän kehityksen mukaisissa toimenpiteissä; vaikuttaa ratkaisuillaan mm. materiaalivalintoihin, toteutusmenetelmiin, kunnossapitoon ja kohteen elinkaareen

Rakentamisvaihe:

rakennustyön toteuttaja
– mm. urakoitsijat, viher- ja ympäristörakentajat
– noudattaa laadittuja toimintaohjeita ja suunnitelmia

materiaalin toimittajat
– toimittavat kaikki materiaalit paikalle, kuten kivet, taimet ja maa-ainekset

viranomaiset
– esim. rakennusvalvonta tai ympäristökeskus
– tulevat mukaan kun pitää pyytää lupa johonkin

Kunnossapitovaihe:

kunnossapitäjät
– noudattaa kohteelle laadittua kunnossapitosuunnitelmaa, tilaajan ja suunnittelijan ohjeita sekä urakoitsijan itsensä laatimia laatu-, turvallisuus-, työ- ja omavalvontasuunnitelmia

♥ Jassu