Työpaja 1 24.1.2022
Päivä oli kaiken kaikkiaan suhteellisen intensiivinen, mutta sitäkin informatiivisempi. Aiheita joita käsiteltiin olivat: Maatalouden virtavesien laadullinen hallinta, Hulevesien laadun hallinta ja virtavesien kunnostuksen suunnittelu kaupungeissa, Kaivokset ja vesi, Virtaava Vesi ja Vesien kunnossapito. Oman ryhmäni aihe oli Vesien kunnossapito. Tarkemmin aiheet käsittivät vesien ruoppauksen, järvien hoitamisen/kunnostamisen, rehevöityneen järven kunnostus, fladojen sekä kluuvien kunnostus ja järviruoko hyötykäyttö ja niittäminen.
Oma tutkimiskohteeni oli juuri järviruo’ot. Koin aiheen hyvinkin mielenkiintoiseksi, sillä järviruoko on yksi yleisimmistä kasvillisuuksista rannikoillamme ja lisäksi se leviää jatkuvasti hurjaa vauhtia. Sen niittäminen onkin yksi tärkeimmistä keinoista hillitä sen levittäytymistä. Ja lisäksi oli mielenkiintoista nähdä että tätä niittomateriaalia käytetään myös hyväksi esimerkiksi pelletien, katteiden ja rakentamisen muodossa. Kuitenkaan niitosta syntynyttä materiaalia ei pystytä määrään nähden hyödyntämään tarpeeksi. Lisäksi oli hyvä huomioida se että järviruoko ei ole vain ympäristökuormitusta lisäävä elementti vaan siinä oli joitain hyviäkin puolia, esimerkkinä melusaasteen, eroosion estäjänä ja näkymien rajaajana.
Muita mielestäni erityisen kiinnostavia aiheita joita käytiin läpi olivat kosteikot ja patoamisen vaikutukset. Kosteikot ovat ojan, puron, joten tai muun pienemmän vesistön osia. Se sisältää vettä ison osan vuodesta tai pysyen muutoin kosteana. Kosteikot toimivat luonnonmukaisina puhdistajina ja niillä voidaan vähentää valumina tapahtuvaa ravinnekuormitusta samalla lisäten luonnon monimuotoisuutta. Myös linnuille tärkeä elinympäristö. Jonkin verran lähdin jo tutkimaan linkitettyä Kosteikkojen kasviopasta, mutta haluaisin perehtyä asiaan lisää sillä maataloudesta syntyneet ympäristökuormitukset ovat huomattavia, yli puolet fosfori ja typpi päästöistä joita päätyy vesistöömme tulee maataloudesta. Olisi mielenkiintoista perehtyä olisiko näin isoja kuormituksia mahdollista suodattaa luonnon mukaisesti esimerkiksi kasvillisuuden avulla ja mitkä kasvit toimivat parhaimpina suodattajina?
Toinen mielestäni erityisen kiinnostava aihe oli padot ja niiden vaikutukset. Suomessa on padottu tuhansia virtaavia vesiä ja nämä erilaiset padot ja esteet estävät myös kalojen ja muiden eliöiden liikkumisen vedessä. Joten patoaminen vaikuttaa huomattavasti joen ekosysteemiin vähentäen esimerkiksi lajeja jotka viihtyvät virtaavassa vedessä ja näin suosien lajistoa jotka tykkäävät allasmaisissa vesissä olemisesta. Kuitenkaan patojen äkillinen purkaminen/poistaminen aiheuttaisi ympäristölle hetkellisesti ison shokin. Onkin punnittava että onko parempi nopeasti tapahtuva hetkellinen shokkitila vai hitaampi muutos takaisin alkuperäiseen. Onko patoja mahdollista muokata niin että ne tukisivat enemmän eliöstön liikkumista? Kalaportaat on yksi esimerkki tästä eliöstön tukemisesta.
Omassa työssä haluan lähteä tutkimaan luonnonmonimuotoisuuden kehittämistä, luonnollisilla keinoilla tapahtuvaa puhdistamista ja sitä että ihmisen muokkaama alue voitaisiin palauttaa lähemmäs alkuperäistä ja luontoa tukevaa muotoa.
Responses