Mitä kurssilta jäi käteen – kooste kurssin opeista ja kohokohdista

On koittanut se aika, kun tämän vuoden Maisemarakennushanke- kurssi ja siten myös tämä oppimispäiväkirja/blogikirjoitusten kokoelma lähenee loppuaan. Siksi päätinkin vielä koota tähän julkaisuun poimimiani oppeja ja kohokohtia kurssin varrelta, jotka ovat jääneet erityisesti mieleeni ja ovat varmasti hyödyksi jatkossa.

Kurssin viimeisiltä viikoilta on ehdottomasti nostettava esiin upeat seminaariesitelmät, joita muutamat työparit olivat syksyn aikana laatineet. Esitelmät olivat hyvin kiinnostavia ja kattavia. Ihailen, miten paljon hankkeiden taustojen selvittämisen eteen oli panostettu ja miten hankkeen osallisiin sekä suunnittelijoihin oli oltu yhteydessä. Esitelmät sisälsivät kattavan kokoelman erilaisia kohteita painottuen näiden KESY näkökulmiin. Tähän liittyen olikin opettavaista kuulla, miten KESY oli otettu huomioon juuri näiden hankkeiden toteuttamisessa ja suunnitteluratkaisuissa. KESY kun on hyvin monipuolisesti sovellettavissa ja voi näkyä suunnitelman niin monissa eri osissa ja vaiheissa. Jokainen hanke on omanlaisensa ja siten myös KESY näkökulmaa hyödynnetään kullekin hankkeelle sopivalla tavalla. Näin jälkeenpäin ajateltuna vähän jopa harmittaa, että itselläni ei ollut resursseja tänä syksynä tehdä seminaarityötä kurssilla. Epäilemättä sen parissa olisi oppinut asian jos toisenkin.

Kurssin kohokohtina voisin nostaa esille seuraavaksi sellaiset aiheet, jotka olivat minulle täysin tai lähes uusia ja jotka koin muutenkin merkittäviksi. Ensimmäinen näistä on äsken jo mainittu KESY-toimintamalli. KESY oli minulle ennestään lähes tuntematon ja olinkin yllättynyt, että tällainen toimintamalli on jäänyt minulta pimentoon. On siis kurssin ansiota, että KESY:n on tullut tutustuttua tarkemmin ja jatkossa myös tietää, mistä siitä voi hakea lisätietoa. Toinen aihe, jonka koin merkittäväksi omasta näkökulmastani, oli rakennushankkeiden toteutusmuotojen läpikäynti. Näistä kirjoitinkin oppimispäiväkirjaani perusteellisemmin ajatuksena se, että voin milloin tahansa palata kirjoitukseen ja tarkistaa, mikä toteutusmuoto nyt tarkoitti mitäkin. Jotkin muodoista olivat jo ennestään tutumpia, mutta nyt kaikki ovat vähintäänkin jollakin tasolla tuttuja.

Opetuskerroista kohokohtana nostan ehdottomasti maisema-arkkitehti yrittäjänä -luennon, jolloin maisema-arkkitehdit ja yrittäjät Pia Kuusiniemi sekä Aino Aspiala olivat puhumassa meille kurssilaisille. Keskustelu heidän välillään oli äärimmäisen kiinnostavaa. Osapuolet myös kertoivat omakohtaisia kokemuksia kahdesta hyvin erilaisestakin polusta päätyä yrittäjyyteen ja erilaisten toimistojen pyörittämiseen. Tilaisuus oli mielestäni järjestetty hyvin ja ainakin tällä kerralla toimi se, että kysymykset oli kerätty etukäteen ja kurssilaiset olivat siten ajoissa virittäytyneet luennon aiheisiin. Kokeneiden yrittäjien keskustelua olisi mielellään kuunnellut pidemmänkin aikaa.

Opetustilaisuuksista myös työmaakäynti lukeutuu kurssin kohokohtiin. Käynti oli opettavainen ja jäi hyvin positiivisena kokemuksena mieleen. Kokemukseen saattoi tietysti vaikuttaa se, että tilaisuus oli ainut läsnä pidetty opetuskerta koko kurssin aikana. Ihmisten näkeminen oli ihanaa ja työmaakäynnin jälkeen päädyimmekin muutamien kurssilaisten kanssa kahville lämmittelemään kirpeän pakkasulkoilun jälkeen. Tämän kaltaisia yhteisiä tapahtumia kertyi syksyn ajalta valitettavan vähän.

Kokonaisuudessaan kurssilla on luentojen ja tämän oppimispäiväkirjan yhteydessä päässyt reflektoimaan omaa tietämystään ja toisaalta taas omaa tietämättömyyttään hyvin monipuolisesti. Ennakkotehtävässäni olin kirjoittanut, että kurssin aikana olisi mahtavaa päästä täydentämään oman tietämykseni aukkoja kurssin teemoista, joihin olen osittain jo työelämässä törmännyt. Näin kurssin viimemetreillä voinkin todeta, että tavoite on mielestäni täyttynyt kiitettävästi ja uutta tietoa on saanut sellaisistakin asioista, joita ei osannut kurssin alussa edes odottaa. Aivan kaikkea ei toki tämän syksyn aikana ehtinyt sisäistää, mutta aiheisiin on aina mahdollista palata myöhemminkin, kun ne ovat jälleen ajankohtaisia.

Viimeisenä asiana haluan vielä mainita sen, että mielestäni oli mukava keskustella tuntitehtävistä ja luentojen aiheista kurssilla jaetun ryhmän kesken. Pidin siitä, että pääsi kuulemaan muidenkin kokemuksia ja ajatuksia kunkin opetuskerran teemoista ja siten sai hieman laajempaa perspektiiviä omien ajatusten jatkoksi.

Kiitokset kurssista ja mukavaa alkavaa kevätlukukautta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *