Fore, Hola ja Rola. Rimmaavat avainsanat, joita Kirsi Lilja oli meille esittelemässä 10.11. Teams-luennolla. Luennon tai koulutuksen asian ytimessä oli siis hankkeen kustannusten arviointi sekä hallinta, mihin olennaisesti myös sanat Fore, Hola ja Rola liittyvät. Ennen kuin sukelletaan syvemmin edellä mainittuihin sanoihin, haluan nopeasti käydä läpi Liljan esittelemää kaaviota kustannusten määräytymisestä hankkeen eri vaiheiden myötä. Samankaltainen kaavio vilahti myös edellisellä Suomisen pitämällä luennolla, joten koen, että se ansaitsee tällä kertaa hieman enemmän huomiota.
Oheisessa kaaviossa siis esitellään kustannusten määräytyminen sekä niiden kertyminen suhteessa projektin eri vaiheisiin. Kaavio on siitä kiinnostava, että kustannusten määräytymistä osoittava viiva ja kustannusten kertymistä osoittava viivat etenevät ikään kuin päinvastaisella tavalla, mikä tarkemmin ajateltuna käy tietysti täysin järkeen. Hankkeen kustannukset määräytyvät jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kaavion mukaan pitkälti tarveselvityksen ja hankesuunnittelun vaiheissa, jolloin vedetään projektin isoja linjoja ja selvitellään reunaehtoja. Siitä eteenpäin kustannukset tarkentuvat suunnitelmien tarkentuessa, mutta mitään isoa pomppausta ei pitäisi enää tapahtua.
Kustannusten kertyminen taas tapahtuu alkuun verkkaisemmin, koostuen pääosin suunnittelijoiden työhön uppoavista kustannuksista. Vasta rakentamisvaiheessa alkaa toden teolla tapahtua, kun hanketta toteutetaan. Hankkeen kustannuksista suurin osa kytkeytyy siis rakentamisen eteen tehtävään työhön sekä tarvittaviin rakennusosiin. Vasta käyttöönottovaiheessa tehty arvio ja toteutuneet kustannukset pikkuhiljaa kohtaavat toisensa.
Kaavioon on myös poimittu mukaan fore Hola sekä fore Rola, joten siirrytään seuraavaksi niihin. Fore on nettisivujensa mukaisesti ”rakennetun ympäristön omaisuudenhallintaan tarkoitettu järjestelmä”. Fore on ”infrarakentamisen ammattilaisille tarkoitettu kustannushallinnan palvelukokonaisuus” ja se sisältää ”tuotteet hankkeen ohjelmointiin, hankeosalaskentaan (Hola), rakennusosalaskentaan (Rola) ja määrien raportointiin”. Kaiken kaikkiaan Fore vaikuttaa siis olevan kattava järjestelmä hankkeen kustannusten hallinnointiin ja arviointiin kaikissa hankkeen vaiheissa.
Äsken tulikin jo mainittua, että Hola tarkoittaa käytännössä hankeosalaskentaa. Hankeosalaskennassa asetetaan Liljan mukaan hankkeen kustannustavoitteet ja voidaan esimerkiksi tehdä vertailua eri vaihtoehtojen kustannuksien välillä. Kaavion mukaan hankeosalaskennassa määrittyy suurin osa hankkeen kustannuksista ja sitä hyödynnetäänkin hankkeen alussa tarveselvityksessä ja hankesuunnittelussa. Holassa määritellään pääsääntöisesti isoja linjoja ja raameja, eikä mennä niin pitkälle rakennusosien määrien tai mittojen laskemiseen. Rolassa, eli rakennusosalaskennassa taas tehdään juuri tätä. Siinä määritellään jo tarkentuneiden suunnitteluratkaisujen pohjalta kaikkien rakennusosasten hinnat sekä määrät reunakivistä pyörätelineisiin ja istutuksiin asti. Rakennusosa vaatii tiedokseen siis tarkkoja suunnitelmia ja sitä hyödynnetäänkin usein rakennussuunnitteluvaiheessa.
Näistä työkaluista Holaa en ole aiemmin käyttänyt ja olikin hyvä, että luennon aikana saimme tutustua työkaluun ja sen käyttöön. Rolaa sen sijaan olen töissä käyttänyt jonkin verran, joten se oli minulle tutumpi. Muistaakseni olen käyttänyt sitä kahdessa projektissa, joista toinen oli Mäkelänrinteen lukion laajennus ja perusparannus. Tässä projektissa olin mukana hankesuunnitteluvaiheesta lähtien ja ensimmäisen kerran tein pihasuunnitelmalle kustannuslaskelman valmista hankesuunnitelmaa varten. Mutta toisin kuin kaaviossa näkyy ja luennolla oli puhe, käytin Holan sijaan Rolaa tehdessäni kustannusarviota hankesuunnitelmalle. Muistaakseni tämä johtui siitä, että olimme tehneet kohteelle jo suhteellisen tarkat suunnitelmat, eli Rolan käyttö oli siinä mielessä ehkä järkevää ja mahdollista. Veikkaan syyksi sitäkin, että samaa Rola -laskelmaa olisi helpompi päivittää myöhemmissä suunnitteluvaiheissa, mutta tästä en ole täysin varma.
Kaiken kaikkiaan taisin Märskyn projektissa tehdä kaksi kustannuslaskelmaa Rolalla, päivitetty toinen versio laadittiin rakennussuunnitteluvaiheessa. Muistan tekemistäni laskelmista sen, että rakennussuunnittelun päivitetty kustannuslaskelma oli jonkin verran kalliimpi suhteessa edelliseen ja jouduimmekin selvittelemään tilaajalle syitä, miksi kustannusten olivat nousseet. Märskyn projekti oli vähän sellainen, että suunnitelmien edetessä aina välillä ilmeni joitakin yllätyksiä, jotka sitten nostivat kustannuksia tai aiheuttivat muita muutostarpeita. Ymmärtääkseni perusparannushankkeissa tämän kaltaisilta yllätyksiltä on ylipäänsä vaikeaa välttyä. Kustannusten osittainen nousu saattoi toki johtua myös omasta kokemattomuudestani. En ollut hankesuunnitteluvaiheessa muistanut laskea esimerkiksi reunakiviä mukaan, sillä ei niitä ollut meidän suunnitelmassammekaan. Rolan kaltaisessa tarkassa laskelmassa on siis riskinä juuri tämä, että alkuun ei muista ottaa kaikkea huomioon (tai välttämättä pysty), sillä kaikkea ei ole edes suunniteltu. Myöhemmin, kun reunakivet sitten löytyivät suunnitelmasta, lisättiin ne myös kustannuslaskelmaan, ja kyllähän graniittiset reunakivet jonkin verran kustannuksia nostavatkin.
Rakennusosalaskelmaa tein myös Hatsinanpuiston projektissa, mikä olikin välillä aikamoinen soppa, varsinkin kun itse en ollut sen suunnittelussa juurikaan mukana. Puistoon oli suunniteltu paljon erikoisia rakenteita tai pintamateriaaleja, jotka eivät suoraan löytyneet Foresta tai siellä olevien materiaalien hinnat olivat liian alhaisia. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että tein kaikenlaisille tavarantoimittajille ja valmistajille lukuisia tarjouspyyntöjä suunnitelman eri rakennusosista. Soittelin myös paljon puheluita ja surffailin nettisivuilla. Laskelman teko oli siis hyvin työlästä, kun monien rakennusosien kuljetus, materiaali sekä asennuskustannukset tuli määritellä itse järjestelmään. Ehkä jos suoraan kehtaa sanoa, niin tämän kustannuslaskelman teko ei päässyt top 5 tehtävien listalleni, mutta oppihan siinä tosi paljon.
Kustannuslaskelman teossa pääsee käsiksi konkreettisesti siihen, paljonko erilaiset materiaalit maksavat ja kuinka suuri niiden asentamiskustannus on. Se on hyvin havainnollista. Laskelman teko on kuin kaupassa käyntiä, suunnitelma on ostoslista, jota laskelmassa sitten toteutetaan. Jatkoa ajatellen on oppinut ehkä sen, että hankkeen alkuvaiheessa rahaa kannattaa laittaa jonnekin hitusen jemmaan, esimerkiksi valitsemalla mahdollisuuksien mukaan parempia materiaaleja, jolloin myöhemmin tulevat kustannusnousut tai säästökierrokset eivät tunnu niin pahalta. Mutta rajansa kaikella, liikaakaan ei kannata jemmata. Eikä toisaalta kaikkea pysty aina ennalta ennustamaan, yllätyksiä sattuu.