Kurssin ennakkotehtävänä tulen tämän blogin ensimmäisessä kirjoituksessa pohtimaan, mitä mielikuvia ja kokemuksia kurssilla käsiteltävät aihepiirit herättävät näin ennen kurssin varsinaista alkamista. Lisäksi pyrin peilaamaan työkokemuksen ja opintojen kautta haalimaani tietoa samaisiin teemoihin. Kurssin aihepiireihin kuuluvat muun muassa projektinhallinta, rakennushanke ja sen vaiheet, rakennuttaminen, suunnittelu ja suunnitteluttaminen, konsulttitoiminta, urakointikäytännöt, valvonta sekä maisemarakentaminen valtion, kaupunkien ja kuntien organisaatioissa, seurakuntien, tiehallinnon hankkeissa sekä talonrakentamisen yhteydessä. Aiheita on siis hyvin monia ja näihin kaikkiin pääsemme syyslukukauden aikana tutustumaan tarkemmin.
Kaikista kurssin teemoista olen kuullut puhuttavan jossakin yhteydessä, mutta tällä hetkellä en kovinkaan monesta aiheesta osaisi sanoa mitään tyhjentävää tai konkreettista tiivistystä, mitä mikäkin sisältää. Joihinkin luetelluista aihepiireistä olen kuitenkin saanut hieman enemmän kosketusta työkokemuksen kautta. Maisema-arkkitehtitoimistossa ja kaupungilla ollessani pääsin kurkkaamaan maisema-arkkitehtina työskentelemiseen kahdesta eri näkökulmasta, ja näiden kokemusten pohjalta pyrin jäsentämään ajatuksiani ja kokemuksiani kurssin aihepiirien alle. Pohdinnat sisältävät jonkin verran myös mielikuvien pohjalta tehtyä ”mutuilua”. Kurssin edetessä jännittääkin nähdä, miten lähelle maalia nämä mutuilut osuvat, vai lentävätkö ne todellisuudesta aivan jonnekin kentän sivulaidoille.
Rakennushankkeista ja sen vaiheista:
Toimistossa työskennellessäni ahkeroin pääosin toteutussuunnittelun parissa. Tätä kautta muutamien rakennushankkeiden vaiheet ovat tulleet jokseenkin tutuksi ainakin niiltä osin, kun konsultti/suunnittelija on niissä mukana. Esimerkkinä tästä tulee mieleeni eräs asuinkorttelin pihasuunnitelma, jonka mukana ehdin olla muutaman vuoden ajan. Ensimmäinen vaihe projektissa oli tontinluovutuskilpailu (suunnittele ja rakenna), jonka tuloksena rakennusyritys, arkkitehtitoimisto ja me saimme toteuttaa kohdetta. Sen jälkeen edettiin muistaakseni lupavaiheeseen ja siitä edelleen tarkempiin urakkalaskentavaiheen suunnitelmiin ja lopuksi toteutussuunnitelmiin. En ehtinyt nähdä projektin valmistumista, joten projektin päättyessä tehtävien loppukuvien teko jäänee jollekin toiselle.
Kaupungin tilaamissa kouluprojekteissa taas on aloitettu hankesuunnitelmalla, jonka myötä hahmottuvien kustannusten pohjalta on arvioitu, miten projektissa kannattaa edetä. Hankesuunnitelman jälkeen siirrytään ymmärtääkseni jälleen lupavaiheeseen, urakkalaskentavaiheeseen ja niin edelleen. Tämänhetkisen tietoni pohjalta sanoisin siis, että riippuu rakennushankkeen luonteesta, minkä kaikkien vaiheiden kautta hanke etenee, mutta jotkin osiot pysyvät aina samana. Minulle on myös syntynyt sellainen olettamus, että jokainen rakennushanke päättyy loppukuvien tekoon, jossa suunnitelmat päivitetään toteutuneen mukaisiksi tulevaa ylläpitoa ja huoltotyötä varten, mutta näihin asioihin kuulen mielelläni kurssin aikana tarkennuksia.
Konsulttitoiminnasta:
Konsulttitoiminnassa yrityksen tai jonkin muun yhteisön ulkopuoliselta asiantuntijalta tilataan töitä. Alallamme konsulteilta tilattavat työt voivat olla vaikka mitä, kuten suunnitelmia ja selvityksiä. Omista työkokemuksista maisema-arkkitehtitoimistossa pääsi näkemään enemmän tätä konsulttitoiminnan puolta, kun taas kaupungilla sain kokea vilaukselta myös tilaajan puolta. Toisaalta voivat konsulttitoimistotkin tilata toisilta konsulteilta töitä, esimerkiksi useat tekemäni pihasuunnitelmat on toteutettu arkkitehtitoimiston alikonsulttityönä. Vastaavasti maisema-arkkitehtitoimisto voi suurissa puistohankkeissa tilata alikonsultteina toimivilta eri suunnittelualojen ammattilaisilta suunnitelmia. Tässä oikeastaan pähkinänkuoressa oma käsitykseni konsulttitoiminnasta. Toivon kurssilla saavani hieman tarkemman käsityksen konsultti- ja alikonsulttikuvioista sekä siitä, miten eri konsulttien vastuut jakautuvat eri tilanteissa/järjestelyissä.
Suunnittelusta ja suunnitteluttamisesta:
Suunnitteluttamisesta pohdin tässä kohtaa lähinnä sitä, että tarkoitetaanko sillä samaa asiaa, kuin konsultilta tilattavilla suunnitelmilla? Eli erimerkiksi kaupungit suunnitteluttavat paljon suunnitelmia puitesopimuksien konsulteilla (korttelisuunnitelmia, selvityksiä jne.). Tällä käsityksellä elän siihen asti, kunnes kurssilla mahdollisesti toisin todistetaan.
Rakennuttamisesta:
Tästä aihepiiristä en osaa sanoa tai tiedä kovinkaan paljoa. Yhdessä toteutussuunnitteluprojektissa, jossa olin mukana, oli erikseen suunnittelijat, tilaaja, rakennuttaja ja urakoitsija. Rehellisesti sanottuna kaikkien näiden osapuolten roolien ja vastuunjakojen suhteet toisiinsa ovat toisinaan minulle hieman usvan peitossa. Ehkä mieleeni jäi päällimmäisenä sellainen mielikuva, että rakennuttaja toimii eräänlaisena organisoijana, mutta tästä en ole ollenkaan varma. Toisessa projektissa taas tilaajana ja rakennuttajana toimi sama osapuoli…? Tähän aihepiiriin kaipaan ehdottomasti varmennusta.
Projektinhallinnasta:
Projektinhallinnan aihepiirin näen jokseenkin kahdessa eri laajuudessa. Laajemmassa mielikuvassani projektinhallinta sisältää kaikkea aikatauluttamisesta työn resursointiin ja osapuolien ohjaamiseen sekä tiedottamiseen. Suppeammassa mielikuvassani taas käsitän projektinhallinnan tarkoittavan samaa kuin projektin vetämistä tai pääsuunnittelijana toimimista. Olen kuitenkin enemmän laajan mielikuvan kannalla.
Valvonnasta ja maisemarakentamisesta eri hankkeissa:
Töissä ehdin valitettavasti käydä vain yhdellä työmaakäynnillä, jossa katsoimme muun muassa sokkelikorkoja ja pinnantasausasioita. Työmaan aikaiset käynnit tipauttaisin (ehkä?) valvonnan, tai tarkemmin työmaavalvonnan laariin. Taas kerran on kuitenkin todettava, että en ole täysin varma tarkoitetaanko tässä valvonnalla sitä, että hankkeelle osoitetaan tietyt tahot, jotka hoitavat tätä valvonnan tehtävää. Ja sisältyvätkö esimerkiksi työmaakäynnit tähän aihepiiriin. Joka tapauksessa kuvittelisin, että valvonnalla on eri muotoja eri hankkeissa ja työmaavalvonta on kenties vain yksi valvonnan muoto.
Noniin, edelle sain ladottua joitakin pohdintoja ja ajatuksia kurssin aihepiireistä suhteutettuna aiempaan työkokemukseen. Sanoisinkin, että melkein kaikki kokemukset aiheista ovat syntyneet juuri työkokemuksen kautta, vähemmän opintojen kautta. Edellisenä keväänä tekemälläni ympäristöhallinnon ja lainsäädännön kurssilla kävimme aiheita liippaavia asioita, kuten suunnittelua ohjaavia säädöksiä, läpi, mutta muutoin muistikuvieni perusteella kursseilla on puhuttu hyvin vähän oheisista aiheista.
Toisaalta on vähän hassuakin, miten olen ehtinyt olla useamman vuoden töissä oppimatta tai ymmärtämättä täysin kaikkia kurssilla käsiteltäviä ja työelämässä hyvinkin keskeisenä toimivia aihepiirejä. Töissä on saanut vilauksia lähinnä niistä asioista, joiden parissa on sattunut työskentelemään tai joista on sattunut kuulemaan. Sen takia uskonkin, että kurssi on tulevien opintojen ja töiden kannalta hyvin hyödyllinen ja sivistävä. Kurssin aikana tavoitteeni onki täyttää aiempien pohdintojen kautta todettuja tietämykseni aukkoja ja epäselvyyksiä. Tämän ohella pyrin muodostamaan tietoiskumaisia infopaketteja siitä, millaisissa rooleissa maisema-arkkitehti oikein toimiikaan erilaisissa maisemarakennushankkeissa. Haluaisin muotoilla tästä oppimispäiväkirjasta itselleni sellaisen dokumentin, johon voin tarvittaessa myöhemminkin palata muistelemaan kurssin aiheita.
Sitten vain kohti kurssin ensimmäistä sessiota!