{"id":90,"date":"2026-05-08T11:20:32","date_gmt":"2026-05-08T11:20:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/?p=90"},"modified":"2026-05-08T19:35:11","modified_gmt":"2026-05-08T19:35:11","slug":"oppimispaivakirja-15-lainattu-maisema-17-04","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/2026\/05\/08\/oppimispaivakirja-15-lainattu-maisema-17-04\/","title":{"rendered":"Oppimisp\u00e4iv\u00e4kirja 15: Lainattu maisema (17.04.)"},"content":{"rendered":"\n<p>V\u00e4likritiikiss\u00e4 sain neuvoksi tutustua paremmin japanilaiseen termiin &#8217;Shakkei&#8217;, joka k\u00e4\u00e4ntyy varastetuksi tai lainatuksi maisemaksi. Kyseess\u00e4 on suunnitteluperiaate, jossa taustamaisema sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n osaksi puutarhan sommittelua. Termi oli itselleni entuudestaan jollain tasolla tuttu, sill\u00e4 noin vuosi sitten olin selaillut kirjastossa Rahel Hartmann Schweizerin kirjaa Borrowed Sceneries (2024), joka k\u00e4sitteli nimenomaista aihetta. Kritiikin j\u00e4lkeen suuntasin kirjastoon lainaamaan kirjan.<\/p>\n\n\n\n<p>Schweizerin kirjan selailun (todella en edes pyrkinyt lukemaan kirjaa alusta loppuun) lis\u00e4ksi l\u00f6ysin my\u00f6s toisen tekstin aiheen ymp\u00e4rist\u00e4. Istuessani aurinkoisena perjantaina Tuomiokirkon portailla luin Wybe Kuitertin kirjoittaman artikkelin <em>Borrowing scenery and the landscape that lends &#8211; the final chapter of Yuanye<\/em> (2015), joka oli julkaistu Journal of Landscape Architecturessa. Artikkeli koostuu kiinalaisen puutarhasuunnittelijan Ji Chengin vuonna 1631 kirjoittaman kirjan viimeisest\u00e4 kapaleesta, sek\u00e4 Kuitertin englanninkielisest\u00e4 tulkinnasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Artikkelin ytimess\u00e4 on ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 lainattu maisema on oikeastaan jotain paljon suurempaa kuin vain keino venytt\u00e4\u00e4 puutarhan rajoja todellisuutta pidemm\u00e4lle. Se on maisemasuunnittelun filosofinen olemus, jota kaikella suunnittelulla loppupeleiss\u00e4 tavoitellaan, ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi ajatus esitell\u00e4\u00e4nkin Kuitertin mukaan Yuanyen viimeisen\u00e4 kokoava ja yhteenvet\u00e4v\u00e4n\u00e4 kappaleena.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"979\" height=\"750\" src=\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/files\/2026\/05\/IMG_1335.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-149\" srcset=\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/files\/2026\/05\/IMG_1335.jpeg 979w, https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/files\/2026\/05\/IMG_1335-300x230.jpeg 300w, https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/files\/2026\/05\/IMG_1335-768x588.jpeg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 979px) 100vw, 979px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Suunnitelman hahmott<em>elussa yritin sovittaa &#8217;campus court&#8217; tyylist\u00e4 mallia osaksi maisemaa, mutta se olikin odotettua vaikeampaa. Artikkeli tarjosi yhden mahdollisen selityksen t\u00e4h\u00e4n.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"964\" height=\"750\" src=\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/files\/2026\/05\/IMG_1336.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-150\" srcset=\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/files\/2026\/05\/IMG_1336.jpeg 964w, https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/files\/2026\/05\/IMG_1336-300x233.jpeg 300w, https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/files\/2026\/05\/IMG_1336-768x598.jpeg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 964px) 100vw, 964px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Suunnitelma syntyy inspiraation\/referenssien ja paikan hengen risteyksess\u00e4. Paikan henkeen taas vaikuttavat paikan fyysiset ominaisuudet ja kerrokset. (Joskus.)<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Laajimmillaan lainatussa maisemassa on kyse jostain, mit\u00e4 on hyvin vaikea lopulta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4. Artikkelin omin sanoin kyse on tietynlaisesta runoudesta, joka oikeastaan avautuu vain runollisesti ajatteleville. Koen itse, ett\u00e4 konsepti on itsess\u00e4\u00e4n melko helposti ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 (t\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 jonkinlaista h\u00f6lm\u00f6\u00e4 itsevarmuutta). En kuitenkaan usko, ett\u00e4 olen aivan ymm\u00e4rt\u00e4nyt miten syv\u00e4llisell\u00e4 tavalla sit\u00e4 on mahdollista soveltaa omassa suunnittelussa. Juuri nyt se tuntuu enemm\u00e4n tavalta tarkastella maailmaa. Kuinka t\u00e4m\u00e4n voi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 suunnittelun kautta my\u00f6s muille?<\/p>\n\n\n\n<p><em>&#8221;There is no strategy in borrowing, it is simply following what touches you emotionally&#8221;<\/em> (Kuitert 2015, s. 39.) Hmmm&#8230;<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>V\u00e4likritiikiss\u00e4 sain neuvoksi tutustua paremmin japanilaiseen termiin &#8217;Shakkei&#8217;, joka k\u00e4\u00e4ntyy varastetuksi tai lainatuksi maisemaksi. Kyseess\u00e4 on suunnitteluperiaate, jossa taustamaisema sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n osaksi puutarhan sommittelua. Termi oli itselleni entuudestaan jollain tasolla tuttu, sill\u00e4 noin vuosi sitten olin selaillut kirjastossa Rahel Hartmann Schweizerin kirjaa Borrowed Sceneries (2024), joka k\u00e4sitteli nimenomaista aihetta. Kritiikin j\u00e4lkeen suuntasin kirjastoon lainaamaan kirjan. Schweizerin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":4154,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-90","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4154"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=90"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":151,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions\/151"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=90"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=90"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemansuunnittelujarakentaminen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=90"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}