Hyvän kritiikin pohdintaa vrs ennakkotehtävät

Valitettavasti en voinut osallistua koko kurssikerralle lääkärikäynnin takia, minkä jälkeen minulla oli zoom ongelmia, mutta käyn nyt läpi itsekseni Ikosen Hyvä kritiikki-kohtia ja kanssa opiskelijoiden blogikirjoituksia. Monen kirjoitus taisi olla hieman pidempi, mutta ymmärrän hyvin tiivistämisen ongelman. Itselläni ainakin kohteen kuvaus vie helposti mukanaan ja sitten huomasin, että jotain kritiikkiäkin piti mukaan saada.

Erityisesti pidin Anniinan ”Tyhjä maisema Töölönlahdella” -kirjoituksen viimeistä kappaleesta, joka sopii Ikosen Hyvä kritiikki kohtaan 7 vertailukohteet. Mielestäni Anniina onnistuu hyvin määrittelemään Tapiolan leimuniityn väriloiston ja juhlavuuden sisääntulopaikkana, ja sitten vertaa Töölönlahtea Helsingin sisääntulo paikkana. Näin Anniina saa lukijan todellakin huomaamaan paikan merkityksen sekä sen kuinka tyhjyys todellakin loistaa paikan päällä.

Lindan Flamängen kirjoitus oli hyvin sujuvasti etenevä, mutta siitä jäi puuttumaan uusimisesta kertova selittävä osuus, siis vaikka vuosiluku sekä suunnittelijataho. Jussi Jänneksen osuuden hän kertoo hyvin, mutta sitten kuitenkin vaikka vesiuoman kuva-aihe on juuri uusitulta osuudelta. Viittaan siis kohtaan 10, jossa pyydetään huolellisuutta tekijän, päähenkilön tms nimestä. Toki nyt heti täytyy sanoa, että itselläni oli vaikeuksia löytää Westermarckin puiston suunnittelun taustalta muuta kuin, että se on Sitowisen ja vuosiluku, mutta ainakin sen verran.

Kuisman Myyrmäki teksti on hieman pitkä, mutta siinäkin pidän viimeisen kappaleen kritiikistä rekkapysäköinnin sijoittumisesta ja sen näkymisestä puistossa.

Anun sujuva kirjoitus Lammassaaren pitkospuureitistä on kanssa hieman pitkä, mutta hyvin taustoittava ja kauniisti kuvaileva. Jäin miettimään viimeisen kappaleen kysyviä lauseita, ja tämäkin on heittona Jyrkin suuntaan, kuinka kysyvät lauseet sopivat kritiikkiin vai menevätkö ne enemmän mielipidekirjoituksen puolelle?