Tarjotakseen vaihtoehtoisen suunnittelukonseptin Prominski esittelee termin Convivality, suomeksi vieraanvarainen. Convivality termin k\u00e4sitteellinen historia juontaa juurensa vuoteen 1973, jolloin it\u00e4valtalainen filosofi Ivan Illich kirjoitti kirjan Tools for Convivality<\/em>. Illichin j\u00e4lkeen termi on levinnyt filosofiaan sek\u00e4 muun muassa kasvua hillitsev\u00e4n kaupunkisuunnitteluteorian yhteyteen. Filosofisessa kontekstissa vieraanvaraisuuden nimiss\u00e4 on manifestoitu poliittista, taloudellista ja eettist\u00e4 muutosta. Cities, planetary boundaries, and degrowth <\/em>(2024) artikkelissa vuorostaan on kuulutettu materiaalisen yhteiskunnan siirtym\u00e4\u00e4 kohti vieraanvaraisuuden yhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n Vieraanvaraisuusk\u00e4sitteen k\u00e4ytt\u00f6 ponnistaa siis mit\u00e4 suurimmissa m\u00e4\u00e4rin valtavirtaa kyseenalaistavasta vaihtoehtoisesta ajattelutavasta. Sen etymologia vuorostaan viittaa latinankieliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4 tarkoittavaan sanaan vivre <\/em>ja yhdess\u00e4 tarkoittavaan etuliitteeseen con<\/em>. Vieraanvaraisuus ponnistaa siis yhdess\u00e4 el\u00e4misest\u00e4, joka ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n postmodernin el\u00e4m\u00e4n vaihtoehtona. <\/p>\n\n\n\n Prominski kutsuu vieraanvaraisuutta yhdess\u00e4 el\u00e4misen taiteeksi, jonka suunnittelukonsepti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kolme p\u00e4\u00e4teemaa: maisema-arkkitehtuurin symmetria (symmetrical), kietoutuneisuus (entangled) ja resonanssi(resonant). Symmetrinen vieraanvaraisuus tuo konseptiin ontologisen n\u00e4k\u00f6kulman, jossa ihmiskeskeisyys korvataan elonkirjon kokonaisuudella. Prominski viittaa Bruno Latourin symmetriseen antropologiaan ja Philippe Descolan naturalismiin, joissa ihminen jakaa subjektin aseman muiden luonnontoimijoiden kanssa. Maisema-arkkitehtuurissa Prominski ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 symmetrian suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohtana ja periaatteena.<\/p>\n\n\n\n Ainaisella tai erottamattomasti kietoutuneella vieraanvaraisuudella Prominski viittaa vuorostaan maisema-arkkitehtuurin fyysiseen tilaan ja sen ajalliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tilan k\u00e4ytt\u00f6 suunnitellaan aina ty\u00f6maavaiheesta kohteen yll\u00e4pitoon saakka siten, ett\u00e4 alueen luontotekij\u00e4t ja niiden vaatimat elinolosuhteet otetaan huomioon ty\u00f6vaiheiden vaihtuessa. Vieraanvaraisuuden resonanssilla Prominski viittaa sosiologi Harmut Rosan luontosuhteeseen Resonant. Musiikissa sympaattinen resonanssi syntyy, kun yhden soittimen v\u00e4r\u00e4htely saa toiset soimaan. Resonanssissa on kyse siis v\u00e4r\u00e4htelyst\u00e4, jossa yhden tekij\u00e4n v\u00e4r\u00e4htely synnytt\u00e4\u00e4 muiden tekij\u00f6iden v\u00e4r\u00e4htely\u00e4. Rosalle luonnon ja ihmisen v\u00e4linen v\u00e4r\u00e4htely syntyy, kun ihmismieli ja -keho avautuvat maailmalle. T\u00e4m\u00e4 voidaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 uudenlaisena luontosuhteena, joka voisi korjata antroposeenin aikana syntyneen luonnosta erkaantumisen ilmi\u00f6n. Rosan mukaan ilmi\u00f6 syntyi, kun luontoon suhtauduttiin valloittamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Resonanssin kautta vieraanvaraisuus vaikuttaa asenteeseemme kohdatessamme luonnon. Sen sijaan ett\u00e4 luonto koettaisiin valloittamisen kohteena, luonto koetaan vastavuoroisena subjektina, jonka vuorovaikutuksessa suhde et\u00e4\u00e4ntyneeseen luontoon kapenee.<\/p>\n\n\n\n Prominskin vieraanvaraisuus kehitt\u00e4\u00e4 maisema-arkkitehtuuria entist\u00e4 ekologisemmaksi muovaten alan identiteetti\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s luonnontieteit\u00e4. Konsepti edellytt\u00e4\u00e4 luontotekij\u00f6iden huomioimista koko suunnittelukohteen elinkaaren ajan sek\u00e4 uusien ty\u00f6kalujen kehitt\u00e4mist\u00e4 lajien ja elinolosuhteiden kartoittamiseen. Haasteita asettavat kuitenkin rajalliset resurssit ja vakiintuneet rakenteet: miten huomioida monimuotoinen elonkirjo kokonaisvaltaisesti ja miten saada vieraanvaraisuuden l\u00e4ht\u00f6kohta hyv\u00e4ksytyksi tilaajien keskuudessa?<\/p>\n\n\n\n Rajallisten resurssien vuoksi suunnittelijat joutuvat valitsemaan tarkoin lajit, joiden elinolosuhteet m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t suunnitteluprosessia. T\u00e4m\u00e4 tuntuu 2020-luvulla maisema-arkkitehtien vakiintuneelta l\u00e4hestymistavalta. Mutta sen sijaan, ett\u00e4 systeemiajattelusta periytynyt luontotekij\u00f6iden kartoitus j\u00e4isi vain karttakuvaksi, Prominski haastaa suunnittelijoita l\u00e4hestym\u00e4\u00e4n suunnittelua \u201dlaatikon ulkopuolelta\u201d. Esimerkkin\u00e4 siit\u00e4 Prominski esittelee St. Louis puiston kilpailuehdotuksen (katso kuva), jossa ihmiselle osoitetun k\u00e4ytt\u00f6alueen ja luonnonvaraisen alueen erottelu korvataan luonnon ja ihmisen yhteisell\u00e4 reviirill\u00e4. Ehdotuksessa esimerkiksi piknikalueilla tapahtuva toiminta yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 avoimen maiseman biotyyppi\u00e4 ja korvaa siten biotyypin yll\u00e4pitokustannukset. <\/p>\n\n\n\n Esimerkkikohteen avantgardistisen ehdotuksen sijaan raati valitsi perinteisen ehdotuksen. Vieraanvaraisuus toteutuakseen edellytt\u00e4\u00e4 siis edistyksellisi\u00e4 rakenteita. Mutta miten rakenteisiin voidaan vaikuttaa? \u00c4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 poliittisesti, tarjoamalla avantgardistisia suunnitteluideoita vai alan koulutusta kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4? Prominski puhuua sek\u00e4 koulutuksen ett\u00e4 maisema-arkkitehtitoimistojen uudistamisen puolesta. Prominski lis\u00e4isi koulutukseen kasvillisuuden tuntemista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ntasolla ja toimistoihin aatteellista muutosta.<\/p>\n\n\n\n Prominskn vieraanvaraisuuden ansio perustuu konseptin kykyyn uudistaa antroposeenin aikana syntynytt\u00e4 luontosuhdetta ja l\u00e4ht\u00f6kohtaan etsi\u00e4 uusia tilallisia ratkaisuja. Voisiko siis vieraanvaraisuudesta syntyv\u00e4t tilaratkaisut uudistaa insin\u00f6\u00f6rim\u00e4iseksi muuttunutta alaa. Voisiko maisema-arkkitehtuuri olla uusi avantgardistinen taiteenmuoto niin kuin Designin with Nature julkaisu manifestoi (Stappmanns, Kujpers, Heinrich,s. 15)? Voisiko taide toimia ankkurina kohti vieraanvaraisuuden aikakautta? Vai tulisiko maisema-arkkitehtien katsoa ylisukupolviseen ajatteluun etsiess\u00e4\u00e4n vastauksia antroposeenin aikaisiin ongelmiin.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/files\/2025\/12\/Screenshot-2025-12-17-at-13.28.18.png\")
<\/figure>\n\n\n\n