{"id":7,"date":"2025-09-08T06:09:09","date_gmt":"2025-09-08T06:09:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/?p=7"},"modified":"2025-10-14T08:58:35","modified_gmt":"2025-10-14T08:58:35","slug":"ennakkotehtava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/2025\/09\/08\/ennakkotehtava\/","title":{"rendered":"Teht\u00e4v\u00e4 1:  Kalasatamanpuisto"},"content":{"rendered":"\n<p>It\u00e4isen kantakaupungin laidalla Kalasatamassa, meren ja ostoskeskuksen v\u00e4liss\u00e4, sijaitsee kiilamainen 2,5 hehtaarin kokoinen Kalasatamanpuisto. Puisto rakennettiin 2010-luvulla kun kaksisataa vuotta satama- ja teollisuusalueena palvellut kaupunginosa muutettiin uudeksi asuinalueeksi. Teollisuushistoria n\u00e4kyy yh\u00e4 Kalasatamaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 kaupunkikuvassa. Puiston pohjoispuolella kohoaa Hanasaaren entisen voimalaitoksen piiput ja Suvilahden kattilahalli. Uuden kaupunkikuvallisen kerroksen tuovat 2010-luvun j\u00e4lkeen rakennetut Kalasataman viisi tornitaloa, jotka kohoavat puiston it\u00e4puolella dominoivana maisemaelementtin\u00e4. N\u00e4iden lis\u00e4ksi puistosta on visuaalinen yhteys Kalasataman uuteen asuinalueeseen, merenrantaan, Merihakaan ja Kruunuhakaan. T\u00e4m\u00e4n maisemallisen solmukohdan keskell\u00e4 kuljen l\u00e4pi Kalasatamanpuiston l\u00e4nsi-it\u00e4suuntaisesti aistien puiston maisema-arkkitehtonisia piirteit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Puiston sanotaan olevan oleskelu-, toiminta- ja tapahtumapuisto. Syyskuisena arkip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puiston k\u00e4ytt\u00f6 painottuu l\u00e4hes ainoastaan toiminnallisuuteen. Kalasataman asukkaat kulkevat puiston halki, lapset py\u00f6r\u00e4ilev\u00e4t ovaalinmuotoisella kent\u00e4ll\u00e4. Leikkialue on k\u00e4ytt\u00f6kiellossa peruskunnostusken vuoksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Puiston muotokielt\u00e4 tarkasteltaessa puiston kokonaisilmett\u00e4 hallitsee ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 kaupunkimaisema, nurmialueet ja puiston kiilamainen muoto. Kiilamainen rajautuminen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n voimistaa ostoskeskusten takana nousevien tornitalojen visuaalista vaikutusta puistoon, puiston kaventuessa dynaamisesti merenrannalta kohti ostoskeskusta. T\u00e4m\u00e4n seurauksena meri, alueen alkuper\u00e4isen\u00e4 tunnuspiirteen\u00e4, unohtuu puistossa ollessa. Kasvillisuudessa on toki huomioitu merellisyys istuttamalla erilaisia hein\u00e4kasveja ja puiston pinnanmuotoihin on sis\u00e4llytetty muutamia kumpareita, mutta mielikuva merest\u00e4 rantakivikkoineen, kalliokumpareineen ei synny, kun katselee puistoa ja sen ominaispiirteit\u00e4. Sen sijaan viittaukset j\u00e4lkiteollisuudesta ammentavaan maisema-arkkitehtuurin on selke\u00e4. Suoria ja pitki\u00e4 linjoja suosivat kulkuv\u00e4yl\u00e4t, valaisinpylv\u00e4in\u00e4 toimivat korkealle kohoavat ter\u00e4sportit, laajat nurmialueet ja asfalttimaalaukset luovat puiston teollisuushistoriaan viittaavat perusrakenteet. Kalasatamanpuisto onkin tyyppiesimerkki 2010-luvun maisema-arkkitehtuurista, jossa ilmenee kansainv\u00e4lisist\u00e4 maisema-akkitehtuurikohteissta tututut suunnitteluratkaisut (katso esimerkiksi Rouenin jokisuistoon sijoittuva \u201dThe Great River Promande\u201d).<\/p>\n\n\n\n<p>Suuria kokonaislinjoja ja -muotoja korostavassa puistossa kasvillisuuden merkitykseksi j\u00e4\u00e4 tukea puiston perusrakenteita ja alleviivata suuren tilan tuntua. Laajat nurmialueet tuntuvat vastaavan suurieleisille pilvenpiirt\u00e4j\u00e4lle ja teollisuusrakennuksille samalla mitalla. Nurmialue tuntuu toimivan peilin tapaan. Puisto on yht\u00e4 kapea ja pitk\u00e4 kuin puiston l\u00e4hilaueen tornitalot. Puiston \u00e4\u00e4riviivoja korostavaa ominaispiirrett\u00e4 vahvistaa puiston korkeampi kasvillisuus, joka on sijoitettu puiston pitkien sivujen laidoille. Suhteellisen matala ja sivuille istutettu puusto mahdollistaa puiston avoimen tilan, joka katkeaa kulkuv\u00e4ylien halkoessa puistoa.  Suuret ja avoimet nurmialueet aiheuttavat sen, ett\u00e4 puisto tuntuu toiminnallisella tasolla l\u00e4pikulkupaikalta, lukuun ottamatta leikki- ja pelikentt\u00e4\u00e4. Ainoastaan keskell\u00e4 puistoa istutettu korkeahko ja s\u00e4ntillisesti rajattu perennakasvillisuus luo vaikutelman suljetummasta tilasta, joka houkuttelee pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Puiston jatkokehitt\u00e4misen kannalta, puistoalue hy\u00f6tyisi ekologisten arvojen toteutumisesta kasvillisuusvalinnoissa, useammasta pienemm\u00e4st\u00e4 oleskelualueesta ja merellisten elementtien tuomisesta maisema-arkkitehtuuriin. Milt\u00e4 Kalasatamanpuisto tuntuisi, jos nurmen sijaan puistossa olisi hiekka-alueita? Ent\u00e4p\u00e4 jos kasvillisuudessa suosittaisiin nurmen sijaan niittyj\u00e4 ja puistossa olisi pieni\u00e4 oleskelualueita, joissa viett\u00e4\u00e4 aikaa? Uskallan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rohkeampi uskallus ponnistaa paikan omasta historiasta olisi saattanut tuottaa erityislaatuisemman puistokokonaisuuden. Nyt puiston historian kytkeytyminen paikallishistoriaan j\u00e4\u00e4 vierailijan selvitett\u00e4v\u00e4ksi kun k\u00e4ytetyt suunnitteluratkaisut ovat n\u00e4enn\u00e4isi\u00e4 ja tuntuvat kumpuavan aikansa maisema-arkkitehtuuritrendeist\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 ratkaisut ponnistaisivat siit\u00e4, millainen alueen satama-, teollisuus- ja saaristohistoria aikoinaaan oli.<\/p>\n\n\n\n<p>Viittaukset:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-wp-embed is-provider-landscape-architecture-platform-landezine wp-block-embed-landscape-architecture-platform-landezine\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"udpAalPeA8\"><a href=\"https:\/\/landezine.com\/rouen-the-great-river-promenade-by-in-situ\/\">Rouen &#8211; The Great River Promenade by In Situ<\/a><\/blockquote><iframe loading=\"lazy\" class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; visibility: hidden;\" title=\"&#8220;Rouen &#8211; The Great River Promenade by In Situ&#8221; &#8212; Landscape Architecture Platform | Landezine\" src=\"https:\/\/landezine.com\/rouen-the-great-river-promenade-by-in-situ\/embed\/#?secret=QjKZ0ueoF8#?secret=udpAalPeA8\" data-secret=\"udpAalPeA8\" width=\"500\" height=\"282\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/fisuverkko.fi\/historia\/\">https:\/\/fisuverkko.fi\/historia\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>It\u00e4isen kantakaupungin laidalla Kalasatamassa, meren ja ostoskeskuksen v\u00e4liss\u00e4, sijaitsee kiilamainen 2,5 hehtaarin kokoinen Kalasatamanpuisto. Puisto rakennettiin 2010-luvulla kun kaksisataa vuotta satama- ja teollisuusalueena palvellut kaupunginosa muutettiin uudeksi asuinalueeksi. Teollisuushistoria n\u00e4kyy yh\u00e4 Kalasatamaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 kaupunkikuvassa. Puiston pohjoispuolella kohoaa Hanasaaren entisen voimalaitoksen piiput ja Suvilahden kattilahalli. Uuden kaupunkikuvallisen kerroksen tuovat 2010-luvun j\u00e4lkeen rakennetut Kalasataman viisi tornitaloa, jotka [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":4155,"featured_media":15,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-7","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4155"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":53,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7\/revisions\/53"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/media\/15"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}