Yksi alueen tunnetuimmista ja teoretisoiduimmista kokonaisuuksista on maisema-arkkitehti Richard Haagin j\u00e4sent\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4n puutarhan kokonaisuus. Kokonaisuus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 eri aikoina valmistuneet puutarhat: Garden of Planes (Koici Kawana 1987 ja Richard Haag), Moss Garden (Richard Haag 1982), Reflection Garden (Thomas Church 1970 ja Richard Haag ) ja Bird Sanctuary (1975). Erityisesti n\u00e4m\u00e4 puutarhat ovat mahdollistaneet teoreettisen keskustelun postmodernista maisemasta. Teoreettisten artikkeleiden ja esseiden kirjoittajat ovat ensinn\u00e4kin palanneet maisema-arkkitehtuurin ja estetiikan historiaan terminologian kautta. Toisekseen teksteiss\u00e4 on k\u00e4sitelty katsojan roolia suhteessa maisemaan. Kolmanneksi Bloedel on tarjonnut mahdollisuuden keskustella siit\u00e4, mik\u00e4 yhteys ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 ja kulttuurihistorialla on tietyn paikan kohdalla. Bloedelia k\u00e4sitteleviss\u00e4 teksteiss\u00e4 on teoretisoitu postmodernin ajan vaurioitunutta tai hybridiksi kutsutun maiseman kulttuurillista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Kohteen muodollisen ja materiaalisen tarkastelun sijaan, kirjoittajia on kiinnostanut Bloedelin monikerroksellisuus, immateriaalisuus, kokemuksellisuus ja henkisyys. Bloedel on koettu paikkana, joka ei ainoastaan her\u00e4t\u00e4 mielikuvitusta vaan synnytt\u00e4\u00e4 kokemuksen, jostakin itse\u00e4 suuremmasta. Bloedel on koettu siltana immateriaalisen ja materiaalisen maailman v\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Bloedel on tulkittu postmodernin ajan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4, jossa ihmisen vaurioittaman maiseman keskell\u00e4 keskustellaan ihmisen luontosuhteesta. Tarkasteltaessa kohdetta t\u00e4ss\u00e4 valossa on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ensinn\u00e4kin se, miksi juuri t\u00e4m\u00e4 kohde kiehtoa teoreetikoita ja toisekseen, miksi juuri Bloedel n\u00e4hd\u00e4\u00e4n omana itsen\u00e4isen\u00e4 kohteena vaikka sen ilmiasu onkin lainattu kaukaa ulkomailta Euroopasta ja Japanista. Kokonaisuus ei takerru kaukomaiden traditioista kumpuavaan pinnalliseen imitaation vaan houkuttelee pohtimaan valikoitujen muotojen perimm\u00e4isi\u00e4 merkityksi\u00e4. Kohteen esteettinen arvo syntyy ensinn\u00e4kin siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki nelj\u00e4 puutarhaa toimivat sek\u00e4 itsen\u00e4isin\u00e4 puutarhoina ett\u00e4 mietiskelyyn kutsuvana kokonaisuutena. Kokonaisuus t\u00e4ydentyy siis toisistaan poikkeavista eri osista, joita yhdist\u00e4\u00e4 mets\u00e4polku. Puutarhakohteen sijainti kaukana hektisest\u00e4 arkiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja rajallinen k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 vahvistavat rakenteellisina keinoina mahdollisuutta hiljenty\u00e4 l\u00e4hes meditatiiviseen tilaan. Keskittym\u00e4ll\u00e4 johonkin niin pieneen kuin maan kamaralla kasvavaan sammaleeseen tai luomalla katse altaasta heijastuvaan \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4\u00e4n taivaaseen voi tavoittaa tilan, jossa itse laajenee kohti suurempaa. Toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vist\u00e4 osista syntyy yhten\u00e4inen, kompleksinen ja intensiivinen kokemus suhteesta luontoon, jonka Prentice Bloedel puki sanoihin: \u201cMan is\u2026 a member of that incredibly diverse population of the universe, a member that nature can do without but who cannot do without nature\u201d<\/em> (Krinke).<\/p>\n\n\n\n Krinke, R (2005).Contemporary Landscapes of Contemplation<\/em>. Saatavilla: https:\/\/doi.org\/10.4324\/9780203462089<\/p>\n\n\n\n Reflection Gerden:<\/p>\n\n\n\n Brainbridgen saarella, aikaisemmalla avohakkuualueella, sijaitsee yksi aikamme arvostetuimmista maisema-arkkitehtuurin puutarhakohteista Bloedel Reserve. 57 hehtaarin kokoinen puutarhakokonaisuus perustettiin 1900-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, kun silloiset maan omistajat mets\u00e4teollisuudella omaisuuden luoneet maisema-arkkitehtuurin mesenaatit Prentice ja Virginai Bloedel halusivat pohtia ihmisen luontosuhdetta maisema-arkkitehtuurin keinoin. Onnistuakseen siin\u00e4 Bloedelit kutsuivat aikansa tunnetuimpia maisema-arkkitehtej\u00e4 luomaan puutarhoja, joissa ilmeni sek\u00e4 eurooppalaisen ett\u00e4 japanilaisen puutarhatradition vaikutteet. […]<\/p>\n","protected":false},"author":4155,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-32","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/32","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4155"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=32"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/32\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":47,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/32\/revisions\/47"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=32"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=32"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=32"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/files\/2025\/10\/Bloedel.jpg\")
<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"