{"id":26,"date":"2025-09-30T09:35:17","date_gmt":"2025-09-30T09:35:17","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/?p=26"},"modified":"2025-10-14T09:00:49","modified_gmt":"2025-10-14T09:00:49","slug":"kun-marmoripaviljonki-nahdaan-maisemana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/2025\/09\/30\/kun-marmoripaviljonki-nahdaan-maisemana\/","title":{"rendered":"Teht\u00e4v\u00e4 4: Kun marmoripaviljonki n\u00e4hd\u00e4\u00e4n maisemana"},"content":{"rendered":"\n

Arkkitehtuurin historioitsija ja Michiganin yliopiston professori Caroline Constant<\/em> ehdottaa artikkkelisissaan The Barcelona Pavilion as Landscape Garden, Modernity and the Pictoresque<\/em> (1990), ett\u00e4 pys\u00e4htyisimme tarkastelemaan yht\u00e4 arkkitehtuurin historian ikonisinta teosta Ludwig<\/em> Mies van Der Rohin Barcelona-paviljonkia<\/strong><\/em> (1929) puutarhana vaikkakin sen alkuper\u00e4 onkin Constantin sanojen mukaan arkkitehtuurissa, ei luonnossa<\/em>. Kuten kuvitella saattaa ehdotus ei ole yksinkertainen, mutta sangen moniulotteinen ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Artikkelissaan Constant riisuu paviljongin tyypilliselt\u00e4 arkkitehtoniselta lukutavalta ja esittelee paviljongin puutarhana. Constant ankkuroi tulkintansa sek\u00e4 englantilaisen maisemapuuutarhan traditioon (noin 1700-luku), ett\u00e4 maalaustaiteesta syntyneen k\u00e4sitteen piktorialismin ymp\u00e4rille (noin 1800-luku). Molemmissa traditioissa l\u00e4ht\u00f6kohta on sama: maiseman tutkiminen maalauksellisin keinoin. Siin\u00e4 miss\u00e4 englantilainen puutarha tulkitaan paikkana, jossa pohditaan villin luonnon ja hoidetun puutarhan rajapintaa maisemamaalauksen keinoin, piktorialismi voidaan pohjimmiltaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kykyn\u00e4 kuvitella jonkin olemassa olevan kohteen ulkopuolisia merkityksi\u00e4. Constantille Barcelona-paviljongin piktorialistinen teht\u00e4v\u00e4 on h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 arkkitehtoniset piirteet, jotta vaikutelma maisemasta (jostakin toisaalla olevasta) v\u00e4littyy. Constant siteeraa paviljongin arkkitehti\u00e4 perustellessaan, miksi muoto ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rit\u00e4 kohdettaan: \u201cForm is not the aim of our work but only result\u201d. <\/p>\n\n\n\n

Constant pilkkoo paviljongin materiaalit ja tilalliset ulottuvuudet maisemapuutarhan keinoin. Kukin materiaali k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n suhteessa toiseen materiaaliin, maisemaan ja toisinaan my\u00f6s moderniin ihmiseen. Paviljongin harkituissa ja kontrolloiduissa materiaaleissa toistuu maisemapuutarhasta tuttu paradoksi: villi luonto ilmennet\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kontrolloiduin ilmaisukeinoin. Constantin artikkeli on kuvaus, siit\u00e4 miten piktorialistisessa viitekehyksess\u00e4 arkkitehtuuri voidaan n\u00e4hd\u00e4 maisemana.
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mies van der Rohe, Ludwig, German Pavilion, Barcelona, Spain, 1928-1929. Photograph courtesy of the Mies van der Rohe Archive, The Museum of Modern Art, New York. Kolbe figure in small reflecting pool (MMA 1180) Berliner Bild-Bericht.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde: https:\/\/www.researchgate.net\/figure\/Mies-van-der-Rohe-Ludwig-German-Pavilion-Barcelona-Spain-1928-1929-Photograph_fig3_312242109<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Arkkitehtuurin historioitsija ja Michiganin yliopiston professori Caroline Constant ehdottaa artikkkelisissaan The Barcelona Pavilion as Landscape Garden, Modernity and the Pictoresque (1990), ett\u00e4 pys\u00e4htyisimme tarkastelemaan yht\u00e4 arkkitehtuurin historian ikonisinta teosta Ludwig Mies van Der Rohin Barcelona-paviljonkia (1929) puutarhana vaikkakin sen alkuper\u00e4 onkin Constantin sanojen mukaan arkkitehtuurissa, ei luonnossa. Kuten kuvitella saattaa ehdotus ei ole yksinkertainen, mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":4155,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-26","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4155"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":56,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions\/56"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}