{"id":21,"date":"2025-09-22T10:40:18","date_gmt":"2025-09-22T10:40:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/?p=21"},"modified":"2025-10-14T08:57:05","modified_gmt":"2025-10-14T08:57:05","slug":"onko-maisemassa-ainekset-tulevalle-arkkitehtuurille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/2025\/09\/22\/onko-maisemassa-ainekset-tulevalle-arkkitehtuurille\/","title":{"rendered":"Teht\u00e4v\u00e4 3: ONKO MAISEMASSA AINEKSET TULEVALLE ARKKITEHTUURILLE?"},"content":{"rendered":"\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Katsoessamme 2020-luvun maisemaa, katsomme vaurioitunutta maisemaa. Vaurioitumisen seurauksena aikamme maisema-arkkitehdit ratkovat muun muassa ilmastonmuutoksesta aiheutuneita ongelmia niin maaseudulla kuin kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4kin. Pohjois-Euroopan maisema-arkkitehdeille annetaan teht\u00e4v\u00e4ksi ratkoa esimerkiksi, se miten viljell\u00e4\u00e4n maata, kun peltoja suojaava lumipeite on muuttunut peltoja huuhtovaksi vesisateeksi tai, miten suunnitellaan viheralueita siten, ett\u00e4 kaupunkiluonto huomioi ihmisen rinnalla my\u00f6s muut lajit tarpeineen. Kuvataiteilijat, kirjailijat, filosofit ja luonnontieteilij\u00e4t jakavat saman huolen. Planetaaristen rajojen ja luontosuhteen sanoittaminen ja kuvittaminen on aikamme keski\u00f6ss\u00e4, painavana tunteena rinnassa. Jaettu huoli t\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja tulevaisuudesta l\u00e4pileikkaa koko yhteiskunnan.<\/p>\n\n\n\n<p>Ihmisen yleinen toiminta antroposeenin aikana on muuttanut luontoa niin monin tavoin, ettei maisema-arkkitehtuurissa ole sijaa muiden taiteellisten tai filosofisten teemojen k\u00e4sittelyn. Menetetyn maiseman k\u00e4sittely\u00e4 korostaa lis\u00e4ksi se tosiasia, ett\u00e4 toisin kuin monet muut vapaat luovan alan toimijat, maisema-arkkitehtien teokset toteutetaan keskell\u00e4 luontoa, oli se sitten rakennettua tai rakentamatonta ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi 2020-luvun maisema-arkkitehtien taiteellisiksi keinoiksi sallitaan ainoastaan luontoa elvytt\u00e4v\u00e4t keinot. Keinotekoisuudelle ja turhuudelle ei ole sijaa materiaalisella tai immateriaalisella tasolla. Kasvipaletti l\u00f6ytyy paikallisista luonnonmukaisista lajeista. Kohteiden toiminnallisuudessa otetaan huomioon s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t ja kohteiden koko muodostuu rakennuttajien ja instituutioiden luontoa ennallistavien tavoitteiden puristuksessa. Ekologisen j\u00e4lleenrakentamisen kulttuurin tavoitteena on palauttaa se maisema, jonka kadotimme valjastaessamme maiseman omiin k\u00e4ytt\u00f6tarpeisiimme ja esteettiisiin mieltymyksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Blogiteht\u00e4v\u00e4 #3<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Katsoessamme 2020-luvun maisemaa, katsomme vaurioitunutta maisemaa. Vaurioitumisen seurauksena aikamme maisema-arkkitehdit ratkovat muun muassa ilmastonmuutoksesta aiheutuneita ongelmia niin maaseudulla kuin kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4kin. Pohjois-Euroopan maisema-arkkitehdeille annetaan teht\u00e4v\u00e4ksi ratkoa esimerkiksi, se miten viljell\u00e4\u00e4n maata, kun peltoja suojaava lumipeite on muuttunut peltoja huuhtovaksi vesisateeksi tai, miten suunnitellaan viheralueita siten, ett\u00e4 kaupunkiluonto huomioi ihmisen rinnalla my\u00f6s muut lajit tarpeineen. Kuvataiteilijat, kirjailijat, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":4155,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-21","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4155"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":50,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21\/revisions\/50"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemankritiikki2025\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}