Bloedel Reserve ja luontosuhde

Jatkotehtävä / BLOGI Bloedel Reserve

Bloedel Reserve ja luontosuhde

Bloedel Reserve on 150 hehtaarin kokoinen metsäpuutarha, joka sijaitsee Bainbridgen saarella Washingtonissa. Metsäpuutarhan suunnitelman laati Richard Haag puutavarayhtiössä vaikuttaneiden Virginia ja Prentice Bloedelin toiveiden mukaan. He halusivat, että metsäpuutarha olisi länsimaalainen tulkinta japanilaisesta puutarhasta. Bloedel Reserve koostuu neljästä eri puutarhan osasta: tasojen puutarhasta, sammalpuutarhasta, heijastusten/harkinnan puutarhasta ja lintujen suojelualueesta. Reitti kiertää näiden eri osien läpi.

Tasojen puutarhassa katse osuu tarkoin harkittuihin objekteihin ja tasoihin. Puutarha muistuttaa japanilaista puutarhaa ja siinä näkyy ihmisen kädenjälki. Sammalpuutarha on kuin metsä, josta on poistettu kenttäkerros. Siellä on vain puiden muodostama katto ja sammaleen muodostama matto. Tunnelma on hämyisä ja katse hakeutuu alaviistoon tutkimaan mitä maanpinnalla tapahtuu. Heijastusten/harkinnan puutarhassa on taivasta ja puiden latvoja peilaava suorakaiteenmuotoinen vesiaihe, jota kiertää nurmikaistale ja tiukasti leikattu pensasaita. Lintujen suojelualueella rehevä metsä sulkee näkymät orgaanisenmallisen lammen ympäriltä.

Bloedel Reserve on melko monitulkintainen kohde ja tuntuu, että sen eri puolet avautuvat kerroksittain. Jos ajatellaan Bloedel Reserven syntyhistoriaa, kuinka sen on saanut alkunsa metsäteollisuudesta varallisuutensa saaneen perheen toiveesta, sen sanoma on jopa pysähdyttävä.
Bloedel Reservestä on sanottu, että se ei ole yksin huutava monologi, vaan harkittu dialogi luonnon, taiteen ja arkkitehtuurin välillä. Bloedel Reservessä voidaan nähdä ihmisen ja luonnon välinen suhde. Näissä neljässä puutarhassa valta ei ole liiaksi kummallakaan vaan se on nivottu ja sovitettu yhteen. Estetiikka on välillä piilotettua. Toisaalta symbolisessa mielessä alati muutoksessa olevasta luonnosta voi ammentaa loputtomiin.

Bloedel Reserven on myös sanottu olevan buddhalainen Zen puutarha. Tähän tulkintaan liittyy ajatus, että buddhalainen puutarha koostuu vain kolmesta Bloedel Reserven osasta: tasojen puutarha, sammalpuutarhasta ja heijastusten/harkinnan puutarhasta. Ihmisen kulkiessa puutarhat tässä järjestyksessä hän ensin keskittyy visuaaliseen näkemiseen ja mietiskelyyn tasojen puutarhassa. Sammalpuutarhaan siirtyessään ihmisen valtaa primitiiviset kokemukset ja kenties jopa pelko hallitsematonta ja villiä luontoa kohtaan. Saapuessaan heijastusten/harkinnan puutarhaan ihminen saa kuitenkin otettua etäisyyttä luontoon. Vesipeili toimii kuin instrumentti ihmisen ja luonnon välillä – nyt luontoa voi tarkastella pienen etäisyyden päästä, jolloin se ei enää pelota. Tässä kohdassa ajatuksista ja tunteista voi päästää irti ja saavuttaa satorin, valaistumisen, ymmärryksen ja heräämisen tilan. Satorin on kerrottu viittaavan vahvaan kenshō -kokemukseen, jossa voi ”nähdä omaan luontoonsa”. Ken tarkoittaa ”näkemistä”, shō tarkoittaa ”luontoa” tai ”olemusta”. Bloedel Reserve onkin vahva tulkinta ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta, jonka kulloistakin olemusta voi pohtia eri mittakaavoissa ja yhteyksissä lähes loputtomiin, niin on myös Bloedel Reservessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *