Tyhjä maisema Töölönlahdella
Töölön viheralueiden historia ulottuu kauas aina 1800-luvulle asti. Ne kuuluivat Eläintarhan laajaan puistoalueeseen, joka kuului Töölön puistoyhtiölle. Töölön kuuluisan terveyslähteen ympärille oli tarkoitus perustaa Kaivohuoneen tapainen vesiparantola, joka sijaitsisi puistojen keskellä. Rautatie kuitenkin muutti suunnitelmia, mutta visio puistosta säilyi. 1900-luvun alussa haluttiin tehdä Svante Ohlssonin johdolla Töölönlahden ja Eläintarhan alueista vähäosaisille tarkoitettu luonnonmukainen urheilu- ja virkistysalue. Kansanpuistoon ei haluttu liikaa hienouksia eikä erikoisia koristeistutuksia. Eväitä piti pystyä syömään omasta eväspussista ujostelematta ilman liikaa yleisöä, kuten sen ajan lehtikirjoituksissa todettiin. Sen jälkeen Töölönlahti on kokenut monia muutoksia. Alueelle on rakennettu ja purettu niin huviloita kuin tehtaitakin. Pesäpallokentän paikalle nousi Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo. 1990-luvun lopulla järjestetyn Töölönlahden kansainvälisen puistokilpailun voittanut ehdotus ei sen sijaan koskaan toteutunut.
Nyt Töölönlahdelle on rakennettu Näkymä Oy:n suunnittelema 9,5 hehtaarin kokoinen puisto. Puiston avajaisia vietettiin jo ensikerran vuonna 2016, mutta vasta 2019 keskustakirjasto Oodin edustalle valmistuneen Makasiinipuiston myötä alue vaikuttaa vihdoin valmiilta. Vai vaikuttaako?
Puiston avoimia nurmikenttiä on kritisoitu tyhjiksi ja ihmiset eivät uskalla ottaa niitä käyttöön. Toisaalta avoimien nurmikenttien on ajateltu myös avaavan mahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämiselle. Siellä on muun muassa Helsinki Cupin jalkapallo-otteluita.
Kun kävelee Oodilta kohti Töölönlahtea, kävely menee helposti suorittamiseksi. Tulee tunne, että on vain kulkemassa paikasta A paikkaan B. Upeat perennaistutukset ovat lähestulkoon ainoa asia, joka saa jalat pysähtymään ja ihastelemaan kukkien väriloistoa syysauringon valossa. Näiden kukkien luona ei sen sijaan ole yhtään penkkiä, jolta käsin niitä voisi ihastella. Pakko on seistä ja vain työntää naamaa lähemmäksi. Lähimmät penkit sijaitsevat pitkän perennarivin toisessa päässä kadun toisella puolella.
Suunnittelussa on tärkeää muistaa mittakaava. Mittakaavaan ja sen tuntuun vaikuttaa myös se mistä käsin ja millä nopeudella ympäristöä havainnoidaan. Esimerkiksi Tapiolan Leimuniityn alkuperäiset vahvat ja voimakkaat perenna-aiheet oli suunniteltu Tapiolan sisääntuloon toivottamaan autoilijan tervetulleeksi. Moderni Tapiolaan pyyhältävä autoilija ehti myös nopeasta vauhdista havainnoida sähäkät ja näyttävät kukkaistutukset ja painaa ne mieleensä. Mitä jää Helsingin sisääntulosta, Töölönlahdesta, mieleen? Kun katsoo puistoa, jossa on paljon tyhjää tilaa ja vain vähän ihmisiä siellä täällä, siitä tuulee Suomi pienoiskoossa mieleen. Töölönlahti lienee kansanpuisto siis edelleen, ainakin osittain.
