{"id":23,"date":"2025-02-25T14:17:00","date_gmt":"2025-02-25T14:17:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemadiptyykki\/?p=23"},"modified":"2025-02-25T14:17:01","modified_gmt":"2025-02-25T14:17:01","slug":"tiedonhakua-asemapuistoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemadiptyykki\/2025\/02\/25\/tiedonhakua-asemapuistoja\/","title":{"rendered":"Tiedonhakua \u2013 Asemapuistoja"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

En entuudestaan ollut kovin perehtynyt Suomen rautateiden historiaan tai asemapuistoihin, joten p\u00e4\u00e4tin sivist\u00e4\u00e4 itse\u00e4ni n\u00e4iden kolmen teoksen verran: Paluulippu<\/em> (2001), Aseman puisto ja pihat<\/em> (2005) ja Helsingin rautatieasema<\/em> (2004). Lis\u00e4ksi perehdyin Iina-Karoliina V\u00e4lil\u00e4n vuonna 2016 kirjoittamaan diplomity\u00f6h\u00f6n, joka k\u00e4sittelee rautatieaseman valaistuksen suunnittelua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ajatuksia lukemastani<\/h3>\n\n\n\n

Paluulippu<\/em> (2001), joka k\u00e4sittelee kulttuurihistoriallisesti merkitt\u00e4vien asema-alueiden uutta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, antoi kattavan k\u00e4sityksen asemien historiallisesta merkityksest\u00e4 ja asemapuistoista. Vaikkei kirjassa suoraan k\u00e4sitelty Helsingin p\u00e4\u00e4rautatieasemaa, sen tarjoamissa asema-alueen suunnitteluperiaatteissa on paljon, mit\u00e4 on mahdollista soveltaa t\u00e4ss\u00e4 kurssity\u00f6ss\u00e4. Kirjassa puhutaan paljon asema-alueiden vahvasta yhten\u00e4isest\u00e4 ilmeest\u00e4, ilmeikk\u00e4\u00e4st\u00e4 yksinkertaisuudesta, ennen kaikkea edustuksellisuudesta sek\u00e4 turvallisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Sain my\u00f6s kokonaisvaltaisen k\u00e4sityksen rautateiden historiasta Suomessa sek\u00e4 siit\u00e4, miten asemat ja asemapuistot ovat muuttuneet vuosien saatossa. My\u00f6s juna-asemien ty\u00f6ntekij\u00f6ille aseman yhteyteen rakennetut asuinrakennukset ja niiden viljelypalstat olivat itselleni uutta tietoa.<\/p>\n\n\n\n

Aseman puisto ja pihat<\/em> (2005) \u2013 asema-alueiden hoito-ohje \u2013 antaa mielenkiintoisia ja tarkkoja ohjeita kunnostussuunnitelmien laatimiseen, kasvillisuuden valitsemiseen, hoitoon ja asetteluun. Osa ohjeistuksesta ei t\u00e4ysin tue t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tavoitteita, mutta niist\u00e4 saa hyv\u00e4n suuntaviivan. Hoito-ohje sis\u00e4lsi my\u00f6s kattavan kasviluettelon tyypillisest\u00e4 asema-alueiden kasvillisuudesta sek\u00e4 nosti esiin hyvi\u00e4 huomioita materiaalivalinnoista. <\/p>\n\n\n\n

Lukemani vahvisti k\u00e4sityst\u00e4ni siit\u00e4, ett\u00e4 asemarakennuksen tulisi olla suunnittelun ensisijainen l\u00e4ht\u00f6kohta. Sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n puiston on oltava \u201dasemansa arvoinen\u201d ja korostettava rakennuksen arkkitehtonista ilmett\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lainasin my\u00f6s muutaman julkisia ja avoimia tiloja k\u00e4sittelev\u00e4n teoksen muistin virkistykseksi. N\u00e4it\u00e4 en ole viel\u00e4 ehtinyt kuin hieman selailla, mutta tarkoitukseni on perehty\u00e4 niihin tarkemmin t\u00e4m\u00e4n viikon kuluessa<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4likritiikin j\u00e4lkeen en ole ollut t\u00e4ysin varma suunnittelukohteistani. Helsingin p\u00e4\u00e4rautatieaseman ymp\u00e4rys edelleen kiinnostaa valtavasti, mutta ymm\u00e4rr\u00e4n siin\u00e4 olevan paljon haasteita edess\u00e4. Toisaalta n\u00e4en asema rakennusten vahvan arkkitehtuurin mielenkiintoisena haasteena, joten en ole viel\u00e4 t\u00e4ysin luopumassa kohteista, mutta tutkin my\u00f6s muita asemia. Minulla on my\u00f6s her\u00e4nnyt pieni\u00e4 ajatuksia mahdollisen konseptin suhteen, joista kerron seuraavassa postauksessani.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

En entuudestaan ollut kovin perehtynyt Suomen rautateiden historiaan tai asemapuistoihin, joten p\u00e4\u00e4tin sivist\u00e4\u00e4 itse\u00e4ni n\u00e4iden kolmen teoksen verran: Paluulippu (2001), Aseman puisto ja pihat (2005) ja Helsingin rautatieasema (2004). Lis\u00e4ksi perehdyin Iina-Karoliina V\u00e4lil\u00e4n vuonna 2016 kirjoittamaan diplomity\u00f6h\u00f6n, joka k\u00e4sittelee rautatieaseman valaistuksen suunnittelua. Ajatuksia lukemastani Paluulippu (2001), joka k\u00e4sittelee kulttuurihistoriallisesti merkitt\u00e4vien asema-alueiden uutta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, antoi kattavan k\u00e4sityksen asemien historiallisesta merkityksest\u00e4 ja asemapuistoista. Vaikkei […]<\/p>\n","protected":false},"author":4127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-23","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemadiptyykki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemadiptyykki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemadiptyykki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemadiptyykki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemadiptyykki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemadiptyykki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":24,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemadiptyykki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23\/revisions\/24"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemadiptyykki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemadiptyykki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=23"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/maisemadiptyykki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=23"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}