Maisema ja nykyajan suomalaiset kuvataiteilijat

Maisema on kuvataiteen aiheena melko yleinen, mutta nykyajan suomalaiset kuvataiteilijat lähestyvät aihetta raikkaalla tavalla ja tuovat esille tärkeitä kysymyksiä niin taiteessaan kuin artikkeleissaan. Lauri Anttila on yksi heistä. Hän on kuvataitelija, käsitetaiteilija, mutta myös merkittävä kuvataidemaailman taustavaikuttaja. Anttilan taidekäsitys on tutkiva. Hänen taiteensa liittyy läheisesti luonnon havainnointiin ja tieteen menetelmiin. Esimerkkinä mainittakoon Helsingin Kaivopuistossa sijaitseva julkinen tilataideteos aurinkokelloveistos Helios. Anttila soveltaa taiteessaan satunnaisuutta ja toisaalta myös systematiikkaa. Hän on haastanut käsitystä taiteesta, joka perustuu taiteilijan tietoisiin päätöksiin tai itseilmaisuun.

Anttila pohtii artikkelissaan Yhtä tyhjän kanssa taiteen merkitystä ja sitä kuinka me itse annamme tarkasteltaville asioille merkityksiä, kuinka pienikin merkki voi olla vaikuttava, kun sijoitamme sen merkityksemme maailmaan. Anttila pohtii myös sitä, mikä nähdään taiteena ja kuinka havainnot ovat kokonaisaistillisia. Monet asiat voidaan nähdä kahdella tavalla: arkihavainnon mukaan tai esteettisesti. Hän vertaa tilannetta matkailijan juhlavaan kokemukseen, vaikka sama kokemus on paikallisten arkea.

Kari Soinio on puolestaan valokuvataiteilija. Hän on työskennellyt maiseman parissa lähes koko uransa ajan. Soinio näkee maisemat kulttuurisesti latautuneina paikkoina ja kuvina, sekä identiteetin merkkeinä ja rakentajina. Hänelle maisema on paikka ja näkymä, kuva ja mielikuva, muisto ja toive ja yhtä aikaa. Hän on paneutunut myös paljon kaupunkitilan merkityksiin ja katsomiseen, muun muassa suurkaupunkia tutkineessa City of Ghosts -sarjassa. Tämä New Yorkissa kuvattu kuvasarja paneutuu kaupungin sosioekonomisiin hierarkioihin.

Kolmanneksi taitelijaksi nostan Petri Kaverman. Hän on kuvataiteilija, joka tekee valokuvia, videoita ja sekatekniikalla toteutettuja veistoksia, mutta työskentelee myös toisen polven käsitteellisen ympäristötaiteen parissa. Kavermalla on pyrkimys luoda vuoropuhelua teosten ja erilaisten ympäristöjen välillä. Hän on käsitellyt teoksissaan myös kuoleman kulttuurisia ja visuaalisia näkökohtia sekä pyrkinyt löytämään uusia ratkaisuja yleisön kohtaamiseen.

Artikkelissa Intressien ristivetoa – julkinen taide kontekstien ja kompromissien puristuksessa Kaverma pohtii yhdessä Kalle Lampelan kanssa julkisen taiteen asemaa nyky-yhteiskunnassa. Artikkelissa kysytään, pitäisikö julkisen taiteen valinta- ja valmistusprosessit nähdä kansan mahdollisuuksina valita itseään miellyttävää taidetta, vai johtaako julkisuus maun enemmistöperiaatteeseen. Valitaan sitä, mistä eniten pidetään. Artikkelissa pohditaan, tulisiko valittujen teosten kasvattaa kansalaisten uteliaisuutta ja ymmärrystä niitä näkymiä kohtaan, joita taide voi avata. Asia ei ole ollenkaan yksiselitteinen, sillä työmatkan varrella sijaitseva julkinen veistos on paikallaan aamusta toiseen. Taidemuseoissa ja -gallerioissa käyminen on vapaaehtoista, ja näyttelyt vaihtuvat tiheään, mutta julkiset taideteokset kuuluvat myös niiden ihmisten elämään, joita galleriat eivät kiinnosta.

Muita kiinnostavia maisema-aiheen parissa työskenteleviä taiteilijoita ovat Tuula Närhinen, Jussi Kivi, Taneli Eskola, Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo.