James Corner ja maisema-arkkitehtuurin teoriat

James Corner on maisema-arkkitehti, joka on toiminut apulaisprofessorina Pennsylvanian yliopistossa. Hän on tunnettu muun muassa High Line parkin suunnittelijana, mutta myös tuotteliaana kirjoittajana, joka on julkaissut useita artikkeleita maisema-arkkitehtuurin teoriasta ja kritiikistä. Corner suhtautuu kriittisesti nykyteorioihin positivismiin, paradigmien käyttöön ja avantgardeen. Mutta mitä nämä termit tarkoittavat?

Positivismi on loogista ja objektiivista päättelyä, jonka vaarana on illuusio siitä, että ihmiskunnalla on ääretön kyky selittää ja hallita luonnon voimia. Yksi positivismin näkemyksistä maisema-arkkitehtuurissa ja -suunnittelussa on, että toimenpiteisiin ei saa ryhtyä tai muutoksia ei saa aloittaa ennen kuin kaikki faktatieto on kerätty. Maisemasuunnittelussa itse suunnitteluvaihetta edeltävä analyysivaihe voi olla osittain tätä. Vaarana on, että prosessista tulee tärkeämpi kuin itse lopputuotteesta.

Termi paradigma voidaan ymmärtää kahdella eri tavalla. Se voi edustaa ideologiaa: täydellinen joukko uskomuksia, arvoja ja yleisiä lakeja tietyn yhteisön jakamina – tapa katsoa maailmaa. Tai se voi viitata esimerkillisiin malleihin, erityisiin muotoihin tai ”tyyppeihin”, jotka edustavat sovellettua ideologiaa. Pitkän ajan kuluessa tämä soveltamis-, mukautus- ja muunnosprosessi voi jalostaa ja rikastaa paradigmaa tehden siitä täydellisemmän.

Kolmas Cornerin kritisoima nykyteoria on Avant-Garde. Se on tahallisen kumouksen liike, jossa omaperäisyyden etsintä saa aikaan loputtoman sarjan kokeellisia reaktioita. Avant-Gardea voidaan luonnehtia liikkeeksi, joka vastustaa vakautta ja välttää aktiivisesti perinteitä ja käytäntöjä. Siihen kuuluu sääntöjen ja rajojen hylkääminen ja jonkin uuden ja tuoreen luominen.

Nämä kolme edellä käsiteltyä teoriaa edustavat suurinta osaa lähestymistavoistamme nykyajan maisema-arkkitehtuuria kohtaan. Corner ehdottaa esseessään vaihtoehtoista strategiaa, joka perustuu hermeneutiikan perinteeseen. Hermeneutiikka on filosofinen suuntaus, jossa tutkitaan ja pyritään ymmärtämään ihmisen tekojen ja käytäntöjen merkityksiä. Se on menetelmä, joka tähtää ymmärtämiseen ja tulkintaan. Hermeneutiikassa teoria on avointa ja se mahdollistaa ajatusten vapaan yhdistämisen.  Hermeneutiikka ottaa kriittisesti huomioon myös nykyajan olosuhteet ja perinteet. Tulkinnan päämääränä oli tekijän tietoisuuteen, tavoitteisiin ja kulttuuriseen ympäristöön eläytyminen. Hermeneuttinen maisema-arkkitehtuuri on siis jotain, joka antaa tilaa traditiolle, intuitiolle ja hiljaiselle tiedolle. Se perustuu paikan henkeen ja tuo maisema-arkkitehtuurin toteuttamiseen herkkyyttä.