Elävä taide 11.10.

Maisema-arkkitehtuuri on elävää, moniulotteista käyttötaidetta. Se on kokonaisvaltaista ja moniaistillista kokemuksellisuutta. Maisema-arkkitehtuuri on puistoja, puutarhoja ja pihoja. Se on taidemuoto, jota on helppo lähestyä ja helppo kuluttaa. Se ei ole kaksiulotteista kuten maalaustaide, eikä kolmiulotteista kuten esimerkiksi veistostaide, vaan jotain moniulotteisempaa.

Maisema-arkkitehtuuri on taidetta, joka ei välttämättä itsessään kerro tai ilmaise mitään. Puutarhan tai maiseman merkitys tuleekin ihmisen kokemuksesta. Liikkeestä, näkymistä, tuoksuista, tunnelmista, äänistä. Se voi olla rapinaa kengänpohjien alla, heijastuksia tai kastepisaroita kasvien lehdillä. Se voi olla myös tärkeitä kohtaamisia tai suurten elämäntapahtumien näyttämö.

Maisema-arkkitehtuurin erityispiirteisiin kuuluu taiteilijan vapautta rajoittavia tekijöitä. Käyttötaiteena puistojen ja puutarhojen kuuluu kestää aikaa ja kulutusta. Käyttäjän tarpeet tulee huomioida monella tavalla. Viheralueilla tulee tyypillisesti olla penkkejä, valaistusta ja roska-astioita. Muita rajoittavia tekijöitä voivat olla suunnittelukohde itsessään, ilmasto-olosuhteet, tilaajan tarpeet, erilaiset standardit jne.

Maisema-arkkitehtuuritaiteen erityinen ja omaleimaisin piirre on alati muuttuvat elementit. Viheralueet elävät vuorokauden- ja vuodenaikojen mukaan. Keväinen puutarha sipulikukkineen on aivan erilainen kuin syysväreissä hehkuva puutarha. Vuosien saatossa viheralueiden arkkitehtuuri muuttuu puiden ja pensaiden kasvaessa.

Puutarhataide on syntynyt ihmisen tarpeesta luoda turvallinen luontoyhteys ilman villin luonnon vaaroja. Puutarhataiteen syvällisin tarkoitus on olla yhteydessä luonnon kanssa.