Kustannusten hallinta 10.11.
Tällä viikolla Kirsi Lilja oli kertomassa meille kustannusten hallinnasta Rapalin palveluilla. Luennon pääpaino oli Fore Project nimisen ohjelmiston tutustumisessa, joista erityisesti hankeosalaskenta eli “Hola” -työkalu otettiin tarkempaan tarkasteluun. Muita Fore Projectiin kuuluvia työkaluja ovat rakennusosalaskentaan (Rola), hankkeiden kustannusten ja määrien raportointiin (Arena) sekä hankkeen ohjelmointiin (Scope). Aihepiiri ei ole entuudesta kovinkaan tuttu, joten käytännössä kaikki asiat tulivat uutena. Kustannushallinta sinänsä selkeää perus piirteiltään, mutta mistä kaikista osista se muodostuu, ei ole omakohtaista aiempaa kokemusta.
Miten ohjelma siis toimii? Fore Projectin hinnasto ja tietoaineisto perustuvat mallinnettuihin panosrakenteisiin, joiden avulla on mahdollista:
- hyödyntää ajantasaista hintatietoa ja parhaita laskentamenetelmiä
- säästää resursseja kustannussuunnittelussa ja -laskennassa
- lisätä kustannusarvioinnin läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta
- yhtenäistää kustannusarvioinnin toimintatapoja
- jakaa kustannusarviot helposti tilaajan ja konsulttien välillä
Fore ottaa huomioon muun muassa materiaalit, tuotannon, käytön ja ylläpidon, valmistuksen sekä kuljetuksen. Kävi hyvin nopeasti ilmi että kustannuslaskelmaa laatiessa tulisi osata ottaa huomioon valtava määrä eri asioita ja työvaiheita, eli Fore:lle löytyy varmasti sen puoleen kysyntää. Luennolla sai myös hyvän katsauksen kustannusten laadinnan merkitykseen hankkeen pidemmän aikajänteen etenemisen kannalta. Erään tilaston mukaan jopa 90% kustannuksista määräytyy hankkeen alkuvaiheessa.
Luennon aikana minulle ei oikeastaan ikinä auennut mitä panosrakenteella tarkoitettiin termin ollessa täysin tuntematon, joka saattoi haitata aihepiirin kokonaiskuvan muodostamista luennon aikana. Kustannuslaskelmia laatiessa eri osien summasta käytetään ilmeisesti termiä panosrakenne. “Panokset” ovat hinnoittelun perusyksiköitä, ja niitä ovat työ-, tarvike-, aliurakka-, kalusto- ja muut panokset. Näiden summa eli panosrakenne koostuu siis panoksista ja niiden menekeistä.
Pääsimme testaamaan hankeosalaskennan käyttöä, mutta mitään selkeää ymmärrystä hankkeen kustannusten jakautumisesta eri osa-alueiden välillä ei syntynyt. Olisikin ollut kiinnostavaa kuulla Kirsin suusta jonkin toteutuneen hankkeen/esimerkin kautta miten eri vaiheiden kustannukset tyypillisesti jakautuvat.
Hankeosalaskennan yhtenä kiinnostavana erikoisuutena on hiilijalanjäljen laskuri. CO2 laskelma muodostuu automaattisesti normaalin kustannuslaskennan yhteydessä, jota hyödyntämällä ratkaisuvaihtoehtoja tutkiessa kustannusvaikutusten lisäksi myös päästövaikutukset saadaan helposti näkyviin päätöksentekoa varten. Tämä mahdollistaa hiilijalanjäljen ohjaamista tavoitteiden mukaiseksi ja näin ollen ohjaa ratkaisuja ympäristöystävällisempään suuntaan päätöksenteossa.