Hyvä rakennustapa 13.10.

Tämän viikon luennolla Hanna Tajakka Viher-Arkilta oli puhumassa hyvästä rakennustavasta ja rakentamisen yleisistä laatuvaatimuksista. Hyvä rakennustapa määritellään rakentamisen yleisissä laatuvaatimuksissa (RYL), joita käsittelimmekin aiemmin Jaana Matilaisen luennolla. Hyvä rakennustapa sisältää monia eri kriteerejä, koostuu monista tasoista eikä sitä voida yksiselitteisesti määrittää. MRL:n 117§:n viidennessä momentissa sanotaan:

Hyvää rakennustapaa sovelletaan mm. rakennus- ja urakkasopimuksia tehtäessä ja tulkittaessa. Hyvällä rakennustavalla ymmärretään usein kunakin ajankohtana vallalla olevaa yleistä tietämystä ja käsitystä siitä, millainen rakentaminen sitovien sopimusten ja normien lisäksi täyttää rakentamiseen kohdistuvat odotukset … Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa.

Tästä voidaan poimia huomiona ainakin se, että määritelmä elää ja sitä muokataan jatkuvasti ajan myötä uuden tieto-taidon kehittyessä. Hyvä rakennustapa kuvaa siis kunakin ajankohtana vallalla olevaa yleistä tietämystä ja käsitystä siitä, millainen rakentaminen sitovien sopimusten ja normien lisäksi täyttää rakentamiseen kohdistuvat odotukset.

Hyvä rakennustapa ohjaa niin tilaamista, suunnittelua, rakentamista kuten myös kunnossapitoa materiaalivalintojen ja laatuvaatimusten ohjaamisen kautta. Hyvän rakennustavan ja RYL:in yhtenä keskeisimpänä tarkoituksena voisikin pitää sitä, että kaikki osapuolet hyötyisivät sen seuraamisesta ja se selkeyttäisi rakentamista.

Hannan mukaan hyvä rakennustapa syntyy laadukkaasta suunnittelusta, osaavasta hankkeen ohjauksesta, ammattitaitoisesta rakentamisesta, taitavista tarvikevalinnoista ja koko rakentamisen ketjun hyvästä yhteistyöstä. Lisäksi hän halusi heti alkuun korostaa kuinka kaikissa vaiheissa on olennaisen tärkeää, että eri osapuolilla on käytössään yhtenäiset ja ajantasaiset tiedot.

Keskustelimme luennon aikana muun muassa kelpoisuusasiakirjojen käytöstä hankkeen dokumentoinnin välineenä, ja niiden merkityksestä hankkeen käynnissäolon kuten myös sen valmistumisen jälkeisenä aikana. Hankkeen ollessa käynnissä kelpoisuusasiakirjasto voidaan tarkastaa esim onko toteuttamisessa noudatettu yleisiä laatuvaatimusasiakirjoja.

Tämän lisäksi laadimme harjoituksena hankekohtaiset työselostukset pienryhmissä. Työselostus on tekninen asiakirja, johon kirjataan hankkeeseen kuuluvien työvaiheiden laatuvaatimukset ja ohjeet. Se on keskeinen osa rakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia, ja pätevyysjärjestyksessä työpiirustuksia tärkeämpi. Koska kyseessä on ensisijainen asiakirja, tulee se laatia huolellisesti eikä tulkinnanvaraisuutta tulisi ilmetä. Kurssilaisten omien kommenttien mukaan työselostusten laatiminen on pitkälti rutiinonomaista leikkaa ja liimaa -askartelua, mutta itse en ole vielä 2.vuoden kurssin ulkopuolella yhtäkään työselostusta laatinut. Työselostuksessa viitataan RYL:in ohjeisiin.