Mistä tietoa rakennushankkeeseen? 29.9.
Tämän kerran luennolla Jaana Matilainen Rakennustiedolta oli esittelemässä RT:n tarjoamia palveluita, joista RT-kortisto oli entuudestaan itselleni tuttavin ja jota olen käyttänyt erinäisten laatuvaatimusten ja standardien selvittämiseen sekä detaljien piirtämisen malleina.
Ennen luentoa omat kokemukset Rakennustiedosta oli melko pinapuolisia, sillä usein sieltä on etsinyt jotain ja sen löydettyä on lopettanut surffailun tietokannan palstoilla. Osaltaan tätä saattaa selittää se, ettei suunnittelukursseilla edellytetä liiemmin RT-kortiston käyttöä, enkä työelämässä ole vielä joutunut soveltamaan tietoa. Tuskin myöskään moni löytää itseään puhtaasta mielenkiinnosta opiskelemasta RT:n asioita, joten uskoisin että palvelut ovat tutuimpia niille kurssilaisille, jotka työelämässä ovat niihin tutustuneet: en siis identifioi itseäni tähän kategoriaan, ainakaan vielä.
Listasin luennolla itselleni entuudelta tutuimmaksi tulleet kortit…
- Portaat ja luiskat
- Pysäköintialueet
- Ajoneuvojen mittoja
- Jalankulku- ja pyöräilyväylät
- Ulkoleikkipaikat
..,joiden pohjalta tein mielenkiintoisen sivuhuomion siitä, että valtaosaa niistä olen tarvinnut nimenomaan KASU:n kursseilla – en oman pääaineen.
Hyvin nopeasti kävi selväksi myös se, että luennolla tulee niin paljon uutta asiaa että perässä on vaikea pysyä. Monet lyhenteet aiheuttivat sekaannusta ja luennon tiivis tahti teki seuraamisesta paikoin raskasta. Kuitenkin interaktiivinen tekeminen ja tiedonhaku piti huomion yllä, mikä hyvällä tapaa pakotti tutustumaan RT:n runsaaseen tarjontaan. Tuntitehtävänä pääsimme tutkimaan MaaRYL:sta mitä asioita käsitellään täyttöjen asennusalustoissa. Tehtävä vaikutti alkuun aikamäärään nähden haasvalta, mutta tietoa löytyi yllättävän sukkelaan ryhtyessä sitä kaivamaan. RYL:in termihakemisto osoittautui varsin toimivaksi tavaksi löytää hyvin nopeasti tietoa haluamasta aiheesta.
Kuitenkin suurimman vaikutuksen teki se, kuinka paljon materiaalia Rakennustieto tarjoaa rakentajien, rakennuttajien ja suunnittelioiden käyttöön. Kuten mainittu, RT-kortistoa oli tullut tasaisen epäsäännöllisesti käytettyä, joten se oli osaltaan vanha tuttavuus. Muita esille nousseita palveluja olivat muun muassa rakennusalan yleiset laatuvaatimukset, eli RYL:it, eri kortistot (RT, LVI, KH ja Ratu), kustannuslaskennan työkalut, RTS-ympäristöluokitus sekä RT tuotetieto, mainitakseni vain osan Rakennustiedon tarjonnasta. Em. palvelut tulivat itselleni suurelta osin uutena. Olisi kiinnostavaa päästä pian uudestaan käsikis materiaaleihin maksumuurien ohitse ja huomata onko käsitys palvelun tarjonnasta muuttunut kurssilla opittujen sisältöjen myötä.
Lopuksi, herättyäni jälleen siihen tosiasiaan, kuinka rakentamista ohjataan virkamieskoneiston myllyn läpi loputtomalta tuntuvan laatuvaatimusten ja ohjekorttien voimin, oli olo päällimmiltään hieman vaivaantunut. Rakennusalaalla hyvän ympäristön tuottaminen on paradoksaalista: virkamieskoneisto määrittää kulloinkin sen, mikä on yhteisesti tunnustettu hyvä tapa rakentaa, samalla yleisen ilmapiirin ollessa hyvin voimakkaasti uudisrakennuskohteita vastaan. Voisiko yhteiseen tahtotilaan laadukkaamman ympäristön puolesta vaikuttaa nykyistä voimakkaammin kehittämällä toimintatapoja alan KAIKKIEN osapuolien huolia kuullen. Mikä voisi olla maisema-arkkitehtien osuus tässä keskustelussa?
RYL:in perusperiaatteiden mukaisesti olisikin ensisijaisen tärkeää kehittää yhteisiä toimintatapoja alan toimijoiden keskuuteen, ja päivittää niitä sitä mukaan kun rakennustekniikka kehittyy, materiaalit muuttuvat ja teknologian innovaatiot tarjoavat uusia työkaluja suunnitteluun. Mutta kenen intressien pohjalta tätä tehdään?