Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli

 

Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli 22.9.

 

Kurssin ensimmäisellä varsinaisella luentokerralla Emilia oli puhumassa kestävän ympäristörakentamisen toimintamallista, eli tuttavammin KESY:stä, jonka toteutuksessa hän on ollut mukana. Toimintamalli julkaistiin 2018 Viherympäristöliiton (VYL) nimissä. Toimintamalli tarjoaa ohjenuoran kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseen toimintaan viherrakentamisen alan toimijoille, toki merkillepantavaa olisi myös tutkia vaihtoehtoa miten se olisi sovellettavissa myös muiden rakentamisen alojen piirissä.

Tavoiteohjelman perus periaatteena on ohjata ympäristörakentamista kestävään suuntaan asettamalla tavoitteita määräävien reunaehtojen sijaan. Ajatus piilee siinä, että malli tarjoaa suuntaviivoja hankkeen eri vaiheisiin, mahdollistaen samalla joustavat edellytykset soveltaa ja kehittää ohjelmaa ja sen sisältöä tutkimalla erilaisia kestäviä toteutusmuotoja, esimerkiksi resurssien käytön tehostamisessa, energiankulutuksen vähentämisessä tai luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Tämä on myös yksi tärkeä osa tavoiteohjelman kehittämistä, nimittäin ohjelma ei itsessään ole vielä valmis, kuten luennolla asiaa käsiteltiin. Mallin on tarkoitettu muuttuvan ja päivittyvän hyväksi todettujen hankkeiden kirjattujen havaintojen pohjalta. Toimintamalli siis määrittelee sen, millä tavoin hankkeen tilaaja, suunnittelija, rakentaja sekä kunnossapitäjä voivat huomioida kestävän ympäristörakentamisen mallin mukaisen toiminnan määrittäen itse sen, kuinka keskeisesti hanke seuraa mallin asettamia raameja.

Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden toteutumiseksi oleellista on se, että hankkeen kaikki osapuolet ovat sitoutuneita noudattamaan niitä. Tilaajalla on tässä keskeinen rooli, sillä se määrittelee hankkeen tavoitteet ja voi vaikuttaa osaltaan suorasti siihen kuinka kestävyyden teemat tulee näkyä suunnittelu-, rakennus- ja seurantavaiheissa. Mikäli KESY:n toimintaperiaatteita ei ole alusta pitäen vaadittu, on epätodennäköisempää että niitä noudatetaan myöhemminkään.

KESY toimii lisäksi kurssin läpileikkaavana teemana, mihin on mahdollisuus tutustua tarkemmin kurssin jälkipuoliskolla tehtävän seminaarityön kautta. Myös muiden luentojen aikana toimintamallia tullaan sivuamaan eli sen keskeisimmät teemat tulevat varmasti kurssin edetessä tutuiksi, jos ne eivät vielä sitä ole. Varsinaisen ensikosketuksen sain toimintamalliin vasta kandin opinnäytetyötä tehdessä tutkiessa luontopohjaisten ratkaisujen jalkauttamista kansallisella tasolla. Vaikka KESY:a oltiin puhuttu aiemmin luennoilla, ei sen sisältöön oikeastaan ikinä olla syvennetty, vaikka mielestäni sille olisi ollut tarvetta. Ilmastonmuutoksen vaikutusten sopeutumisen aikakaudella kestävän kehityksen teemoja tulisikin käsitellä opinnoissa jo niiden alkuvaiheessa.

Jäin pohtimaan luennon jälkeen millä tavalla KESY on otettu vastaan käytännön rakennushankkeissa, ja kuinka käyttökelpoiseksi työkaluksi se on suhteellisen lyhyessä ajassa osoittautunut. Toivon, että tähän tullaan kurssin edetessä tarjoamaan näkemyksiä eri tahoilta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *