Loppukritiikki

Loppukritiikki järjestettiin kahdessa osiossa, jossa ensimmäisessä työt esiteltiin ja jälkimmäisessä niistä annettiin palautetta. Järjestely on toimiva ja mahdollistaa täyden keskittymisen palautteen vastaanottamiseen, kun oma esitysvuoro ei jännitä.

Kritiikki järjestettiin etänä, joten se oli monelle uusi ympäristö ja omalla tavallaan haastava esittely alusta. Etäesitelyssä hyvä esitystapa ja kerronta korostuu, koska kehollinen viestintä ei ole mahdollista. Myös ryhmätöiden kohdalla sanaton kommunikointi on vaikeaa, joten esimerkiksi puheenvuorojen sopiminen etukäteen on fiksua. Toisaalta monelle koneen kautta esittely voi olla rennompaa kuin luokan edessä seisominen.

Esittelyyn oli varattu noin 10 minuuttia per ryhmä, joka oli todella lyhyt aika. Useilla myös tämä aika ylittyi. Toivon, että aikataulusta olisi pidetty tiukemmin kiinni, vaikka suuremmilta myöhästymisiltä vältyttiin. Ei kuitenkaan ole reilua, jos osa pitäytyy 10 minuutin aikarajoituksessa ja osa käyttää 15-20 minuuttia oman työnsä esittelyyn.

Opiskelijoiden ja opettajien palaute oli hyvää ja mielestäni töistä nousi hyvää keskustelua. Lisäksi opiskelijapalautteen lähettäminen etukäteen sähköisesti auttoi valmistautumaan ja vastamaan perusteellisemmin opponoijia askarruttaneisiin kysymyksiin. Näin palautteeseen ehti valmistautua.

Kaikki työt olivat mielestäni hyvin laadukkaita ja kurssin teemaan oli pureuduttu monella eri tavalla. Töiden skaala vaihteli suurista kaivosalueista pieniin viheralueisiin asti ja oli kiinnostavaa nähdä erilaisia ideoita ja visioita kestävämmistä ratkaisuista. Osa oli myös selvästi tarttunut luennoilla esitettyihin teemoihin kuten kosteikkoihin ja kaivoksiin. Yllättävää oli kuitenkin kosteikkojen ja hulevesiin liittyvien töiden määrä, joita oli todella runsaasti. Toisaalta kosteikot ja luonnonmukainen hulevesien hallinta lisäävät tehokkaasti monimuotoisuutta puistoissa ja kaupunkialueilla.

Posted by Paula

Uncategorized - Leave a comment

Arvostelukriteerit – työpaja

Ryhmillä on hyvin samansuuntaisia ajatuksia koskien arvostelukriteerejä. Erityisesti lähteisiin kiinnitetään huomiota, joka kurssilla on tärkeää. Lähteiden käyttö ja oikea ilmaisu on myös työelämässä keskeinen taito, joten sen huomioiminen arvostelukriteereissä on tärkeää.

Eroja esiintyy esimerkiksi ryhmien arvosteluperiaatteissa. Osassa ryhmistä ei huomioida ryhmätyöskentelyä, kun taas osa ottaa sen yhdeksi arvioitavaksi osa-alueeksi esimerkiksi työn rajauksessa ja tavoitteissa. Tämä on mielestäni tärkeää, sillä kurssille on jo muodostunut ryhmiä. Ryhmien arviointi voi olla hankalaa, jos mitään arvosteluperusteita ei ole laadittu

Posted by Paula

Uncategorized - Leave a comment

Pohdintaa tentistä 30.3

30.3 järjestetyn tentin pääasiallinen painopiste oli toteutusasiakirjoissa, selostuksien hahmottelemisessa, hankesuunnitelmassa jne. Yleisesti tentti oli opettavainen, sillä useat asiat olivat päässeet unohtumaan tai ne olivat kokonaan uusia. Työn kannalta tentti hieman selkeytti mitä kaikkia piirustuksia tulisi sisällyttää lopulliseen työhön. Tai ainakin sai pohtimaan asiaa.

Osa tenttiin tarvittavasta materiaalista oli aluksi vaikea löytää. Kuitenkin samalla tutustuin useampaan lähteeseen ja näin moni tyylejä toteuttaa haluttuja asiakirjoja (niiden oikeellisuudesta en kuitenkaan mene takuuseen). Tuntui, ettei missään ilmaistu selkeää standardia tehdä esimerkiksi rakennustyöselostusta, vaan oli käytettävä RT-kortiston tai muuta netistä löytyvää pohjaa. Nämä poikkesivat kuitenkin suuresti toisistaan. Kurssityön kannalta selostus sai miettimään mitä kaikkia vaiheita kuuluu työhömme ja kuinka ne tulisi tuoda esille ja millä tarkkuudella.

6.4 oli tentin purkutilaisuus. Tilaisuus selvensi mielenpäällä olleita kysymyksiä kuten esimerkiksi rakennustapaselostuksen sekä muiden asiakirjojen rakennetta.

Posted by Paula

Uncategorized - Leave a comment

Välikritiikki 23.3

Välikritiikki pidettiin etänä 23.3. Jokainen lisäsi Mycourses -alustalle työnsä, lukuohjeet sekä muuta tarpeelliseksi katsomaansa aineistoa. Jokainen arvosteli 4 työtä, joista 2 oli ennalta määrätty ja 2 vapaavalintaista.

Aiheet olivat monipuolisia ja useilla ne olivat hiutuneet jo melko pitkälle. Lisäksi olin yllättänyt kuinka osalla aineisto jo näytti ulkoasultaan hyvin valmiilta. Erityisesti Ratapihan juuret – työ oli ulkoasultaan todella kaunis ja helposti luettava. Lisäksi ryhmän aihe oli mielenkiintoinen ja sijoittui keskeiselle paikalle.

Usea aihe keskittyi veden ympärille. Näitä olivat esimerkiksi kosteikkoihin, soihin, hulevesiin, puroihin sekä muihin vesistöihin liittyvät aiheet. Luennoista osa on myös keskittynyt kyseisiin aiheisiin, mutta silti olisin uskonut, että useampiin töihin liittyisivät esimerkiksi niityt, kedot, metsät tai ympäristöongelmat kuten rehevöityminen, pölyttäjien harvinaistuminen tai biodiversiteettikato, sillä ne ovat usein eri medioissa ja julkaisuissa esillä.

Oma työmme keskittyy soihin ja niiden ennallistamiseen. Saamamme palaute oli positiivista ja kannustavaa. Lisäksi saimme useita hyviä kehitysehdotuksia ja pohdinnan aiheita.

Yksi asia, jonka huomasin näin etäkritiikissä oli työn selkeän esittelyn tärkeys. Koska tässä tilanteessa muiden kommentteihin ei voinut reagoida, niin koin ehkä työn tavoitteiden jääneen osalle epäselväksi. Esimerkiksi useat ottivat esille putken, jossa vierailijat pääsivät kulkemaan. Putki oli kuitenkin luonnos ja vain yksi idea, miten olisimme saaneet suota näkyväksi matkailijoille ja alueella vierailijoille, koska itse suo ei näy terminaalista eikä kauhean hyvin lentokoneestakaan. Tätä emme kuitenkaan tajunneet mainita työn esittelyssä, mikä olisi perustellut näitä ratkaisujamme.

Kuitenkin olen tyytyväinen saamaamme palautteeseen ja se auttaa jatkamaan eteenpäin.

Posted by Paula

Uncategorized - Leave a comment

Intensiivipäivä 2

Ensimmäinen intensiivipäivä keskittyi luonnonprosesseihin ja luonnon tilaan sekä sen parantamiseen. Toisessa intensiivipäivässä taas käytiin läpi keinoja luonnon tilan ja prosessien tarkasteluun taiteen keinoin.

Tulokulma oli kiinnostava ja maisema-arkkitehtuuri-studion kannalta hyvin olennainen. Esimerkiksi luonnontuhopuistossa yhdistyivät hienosti tieto ja taiteelliset keinot. Pilaantuneet maa-alueet ovat aihe, jotka tulevat vastaan maisema-arkkitehdin työssä niin maalla kuin kaupungissa, joten esimerkit tämän tyyppisten alueiden kanssa toimimisesta ovat aina tervetulleita.

Kuitenkin mielestäni Yrjö Haila artikkelissaan ”Taide ja luonto, luonto ja taide” sekä luennollaan tarkasteli ja kuvaili parhaiten luonnon ja taiteen välistä suhdetta. Erityisesti ajatus luonnon ja taiteen kyvystä kasvaa ja uusiutua inspiroi minua kurssityössäni ja aiheen valinnassa. Lisäksi luonnon merkitys taiteessa ja se kuinka luontoa on kuvattu taiteen kautta, herätti ajatuksia. Kurssityön aiheeksi valikoitui suo, joka on monella tapaa osa suomalaista maisemaa ja identiteettiä, vaikka yleensä ennemminkin metsä mielletään suomalaisen sielunmaisemaksi. Kuitenkin alkoihan Täällä Pohjantähden allakin sanoin ”Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi”.

Posted by Paula

Uncategorized - Leave a comment

Bio-ekstasis

Bio-ekstasis koostui ryhmätöistä ja flipped classroom – tyyppisestä opiskelusta. flipped classroom – metodi yleisesti todettu toimivaksia ja lisää opetukseen muitakin ulottuvuuksia, mitä perinteisessä opetusmallissa ei saavuteta. Itse koen metodin erittäin hyväksi ja helpoksi tavaksi oppia.

Ryhmätyöt perustuivat teoksiin, joihin ryhmäläiset olivat perehtyneet ja niistä koostettiin esitys. Tämä esitettiin vaihtuvissa pienryhmissä muille. Pienet ryhmät mahdollistivat avoimemman ja intensiivisemmän keskustelun sekä paneutumisen jokaisen työhön.

Aiheet olivat mielenkiintoisia ja ne syvensivät ensimmäisenä intensiivipäivänä opittuja asioita. Lisäksi ne saivat pohtimaan oma kohdetta ja omia tavoitteita kurssilla. Erityisesti mieleeni jäi phytoteknologia, joka oli itselleni vieras käsite. Aiheessa eniten minua kiinnosti tieteellisen tutkimuksen tuominen käytäntöön, koska olen usein kokenut sen puuttuvan. Varsinkin kasvipohjaiselle teknologialle uskon tulevaisuudessa olevan kysyntää, sillä ilmastonmuutos ja muut ympäristöongelmat ovat nousseet voimakkaasti esille viime vuosina.

Posted by Paula

Uncategorized - Leave a comment

Intensiivipäivä 1

Intensiivipäivä oli nimensä mukaan intensiivinen, mutta erittäin opettavainen. Luennot olivat ajankohtaisia ja sopivat hyvin kurssille. Lisäksi ne Nostan postauksessani esille ne luennoit, joiden koin olevan minulle hyödyllisimpiä ja mielenkiintoisimpia

Luontohaittojen lieventäminen maankäytössä – Terhi Ryttäri

Kaupungistuminen ja osaltaan myös kaupunkirakenteen hajautuminen ovat nykyajan trendejä ja vaikuttavat suuresti maankäyttöön. Kaupungistumisen seurauksena väestön määrä sekä kaupungistuvan alueen tarvitsema maa-ala kasvaa. Maankäytön muutokset johtavat viherpinta-alan vähenemiseen ja usein myös muutoksiin ekosysteemeissä ja elinympäristöissä. Kaupungistuminen lisää tutkitusti viheralueiden ja luontoalueiden pirstaloitumista sekä heikentää kaupunkien luontoalueiden yhteyksiä kaupunkeja ympäröiviin luontoalueisiin (Väre & Krisp 2005). Esimerkiksi Suomessa pääkaupunkiseudun viheralueiden yhteenlaskettu pinta-ala on kutistunut samaan aikaan kun rakennetun pinta-alan osuus on kasvanut.

Terhi Ryttäri puhui esityksessään luontohaittojen lieventämisestä maankäytössä. Esimerkkeinä oli esimerkiksi paahdeympäristöjä, hulevesiaiheita ja tie- sekä rataympäristöjä. Ryttäri myös toi esille maankäytön vaikutuksia uhanalaistumiseen ja Suomen lajistoon.

Teema on ajankohtainen, sillä kaupungistumisen rinnalle on noussut ympäristöön ja ilmastoon liittyviä trendejä, kuten hiilineutraalisuus. Yhä useampi kaupunki tavoittelee hiilidioksidikuorman vähentämistä sekä useat kaupungit ovat alkaneet kiinnittää enemmän huomiota monimuotoisuuteen ja ympäristön tilaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on luonut LUMO-ohjelman, jolla pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuutta, sekä lisäämään kaupungin puistojen monimuotoisuutta (Helsingin kaupunki 2020). Lisäksi kaupunki aikoo edistää hulevesien hallintaa kasvattamalla viherpinta-alaa kaupunkirakenteessa (Helsingin kaupunki 2020).

Ryttäri esittelee useita esimerkkikohteita ja puhuu esimerkiksi teiden varsien potentiaalista paahdelajistolle. On outoa, ettei esimerkiksi teidenvarsia käytetä tehokkaammin, varsinkin kun keto- ja niittylajisto on uhanalaistunut Suomessa. Kotoperäinen keto- ja paahdelajisto olisi hyvä korvaaja tienvarsinurmikoille, etenkin kun niiden hoitotarve on vähäinen, mutta monimuotoisuuden kannalta vaikutus on merkittävä. Lisäksi paahdelajisto ei ole yleensä kasvialustan suhteen kovinkaan vaatelias.

Vaikka Ryttärin esittelemät Ideat ovat mielenkiintoisia, mutta esiin nousee myös vaara siitä, että lajit voidaan helposti ”siirtää pois” tai kompensoida rakentamalla uutta viherympäristöä. Kuitenkaan rakennettu viheralue ei korvaa menetettyä luonnontilaista aluetta ja siksi on tärkeää säilyttää myös niitä. Kuitenkin Ryttärin esittelemät projektit ovat hyvä lisä tukemaan ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta ihmisen muokkaamissa ympäristöissä.

Kokeilevaa luonnonsuojelua ja -hoitoa – Jere Nieminen

Niemisen luennolla käsitellään myös niittyjä – ja paahdeympäristöjä. Lisäksi puhutaan soiden ja muiden alueiden ennallistamisesta. Vaikka niemisen luennolla esiintyy samoja teemoja kuin Ryttärin, on näkökulma aivan toisenlainen.  Luonnonsuojelua ja ennallistamista lähestytään kokeellisesta ja innovointisesta kulmasta. Lisäksi toiminta lähtee ruohonjuuri tasolta, ja on nopeasti toteutettavaa ja yhteisöllistä, kun taas Ryttärin luennolla korostuivat suuret projektit, jotka toteutetaan kuntien ja yritysten yhteistyönä.

Nieminen korostaa sitä, että pienikin ryhmä voi tehdä muutoksia ja omalta osaltaan lisätä monimuotoisuutta. Hän esittelee ns. ”jokamiehen” tapoja tehdä ympäristöstään hieman parempi. Luennosta huokuu pieni kansalaistottelemattomuus ja protesti kaupunkien viheralueiden monokulttuurisuutta vastaan. Kuitenkin koen tämän tyyppisen toiminnan tarpeellisena, ja se myös kertoo luonnon merkityksestä toimijoille. Etenkin ”sissiniityt” olivat kiinnostava konsepti ja hyvä idea levittää keto- ja niittykasvillisuutta. Kaupungista löytyy useita karuja paikkoja, joissa tällainen kasvillisuus viihtyy.

Ratkaisuja kosteikkojen tilan parantamiseksi – Jari Ilmonen

Ilmonen perehtyi luennossaan kosteikkoihin ja niiden tilaan. Kosteikot ovat nousseet usein puheeksi muilla luennoilla ja niiden mahdollisuuksista virkistyksen ja luonnon kannalta puhutaan nykyään enemmän. Lisäksi esimerkiksi Helsingin kaupungin (2020) aikeet lisätä hulevesien hallinnan kannalta olennaista viherpinta-alaa, voi tarkoittaa hulevesiaiheiden ja hulevesikosteikkojen lisäystä.

Ilmonen esitteli myös erilaisia kosteikkoihin kuuluvia habitaatteja, kuten soita ja niiden nykyistä tilaa. Lisäksi otettiin esille purot ja niiden kunnostus. Itsekin olen kuullut purojen suojelemisesta lähinnä taimenen takia, jonka Ilmonenkin toi esille. Taimen on lajina ”mediaseksikäs” ja vetoaa paremmin asukkaisiin, kuin esimerkiksi puroympäristöissä esiintyvät harvinaiset kasvilajit tai hyönteiset. Lisäksi useat kalastusharrastajat kannattavat purojen kunnostusta erityisesti taimenen takia.

Itsekin olen huomannut, että monimuotoisuuden lisääminen tulee usein ”myydä” ihmisille ja korostaa sen hyötyjä. Monimuotoisuutta ei välttämättä pidetä itsessään arvokkaana tai sen ns. ”varjopuolia” pelätään. ”Varjopuolina” tarkoitan esimerkiksi tarkoituksellisesti hoitamatta jätetyn viherlaikun tai niityn aiheuttamaa punkin puremaa.

 

 

Helsingin kaupunki. 2020. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Verkkosivu. Saatavilla (viitattu 4.6.2020): https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/monimuotoisuus/monimuotoisuuden-turvaaminen/

Väre, S. & Krisp, J. 2005. Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnitteluSuomen ympäristö 780. Ympäristöministeriö. Alueiden käytön osasto. Saatavilla (Viitattu 25.2.2020): https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40373/SY_780.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Posted by Paula

Uncategorized - Leave a comment

Maisemarakentaminen – studion aloitus

Mitä kokemusta työssä ja opiskelussa on  suunnittelusta, tiedon hankinnasta ja sen soveltamisesta rakentamisen suunnittelussa tai ympäristöhankkeissa?

Työskentelen erässä konsulttitoimistossa ”kestävään” maisemaan liittyvissä projekteissa. Työ keskittyy erityisesti kestävästä ja ekologisesta näkökulmasta toteutettuihin ja suunniteluihin hankkeisiin. Kokemusta näiden töiden kautta on kertynyt ekosysteemipalveluista, kestävistä ratkaisuista sekä paikkatietoanalyyseista. Lisäksi työskentely vaatii tiedonhankintaa niin kirjallisista kuin muista lähteistä (mm. paikkatieto).

Koulussa kurssien kautta on tullut tutuksi tiedonhankinta, suunnittelu sekä tiedon soveltaminen rakentamisratkaisuissa. Kuitenkin usein käsitellyt rakentamisratkaisut kandidaattikursseilla ovat keskittyneet yksinkertaisiin ja yleisiin ulkotilan elementteihin kuten kaiteisiin, portaisiin tai luiskoihin (ainakin omalla kohdallani).

Uskon studion olevan minulle erityisen hyödyllinen, sillä koen yhtenä heikkoutenani juuri maisemarakentamisen tekniikan. Perusratkaisut kuten portaat, kaiteet, luiskat ja polut ovat yleisiä kursseilla toistuvia teknisiä kysymyksiä, mutta mistään haastavammista tai erikoisemmista ratkaisuista minulle ei ole kauheasti kokemusta.

Mitä ajatuksia kurssi sinussa herättää ja miten ajattelit lähestyä aihetta omaehtoisesti oppien kurssin kuluessa?

Aihe on mielestäni kiinnostava ja hyvin ajankohtainen. Haluaisin oppia aiheesta lisää ja perehtyä uusiin toimiviin ratkaisuihin ja soveltaa oppimaani tulevaisuudessa. Lähtökohtaisesti olen ajatellut perehtyväni valitsemaani aiheeseen kirjallisuuden ja referenssien avulla. Näitä soveltaen pyrkisin löytämään valitulle kohteelle räätälöidyn ratkaisun.

Erityisesti minua kiinnostaa näiden rakenteiden toimivuus, sillä luennoilla tuotiin esille, että esimerkiksi rakennetuista suojakosteikoista on vain vähän dataa siitä, kuinka ne toimivat ja täyttävätkö ne niille asetetut tavoitteet. Kuitenkaan kurssilla ei perehdytä rakenteiden toimivuuteen, mutta halusin nostaa sen esille sillä tulevaisuudessa uusien sekä vanhojen ratkaisujen toimivuuden kartoittaminen olisi tärkeää. Lisäksi myös itse suunnittelu on mielekkäämpää, jos ratkaisut on todettu toimiviksi.

Mitkä teemat ja näkökulmat kiinnostivat itseäsi eniten aloitustilaisuudessa?

Oma ennakkotehtäväni sijoittui hylätylle louhokselle. Kuitenkin tilaisuuden jälkeen kiinnostavimpia aiheita olivat ne, jotka liittyivät hulevesiin tai vesitöihin.

Erityisesti näkökulma padottujen vesistöjen paremmista ratkaisuista ja kehittämisestä kokonaisuutena, ei vain esim. vaelluskaloille, oli mielenkiintoinen. Olen itse töiden kautta perehtynyt vaelluskaloihin sekä niiden vaatimuksiin vesistöissä, joten aiheen monipuolisempi tarkastelu olisi kiinnostavaa. Lisäksi yleensä vain vaelluskalat nostetaan esille purojen ja jokien kunnostuksien yhteydessä, vaikka alueet ovat tärkeä elinympäristö monelle muulle kasville ja eliölle. Puro- ja jokiympäristön kunnostus ja kehitys voi eliöstön lisäksi mahdollistaa paremmat virkistys- ja harrastusmahdollisuudet myös ihmisille.

 

 

 

 

Posted by Paula

Uncategorized - Leave a comment