Tulevaisuus historian peilinä

Päätimme tehdä kurssin työn ryhmätyönä ja valitsimme suunnittelualueeksemme Töölönlahden. Olen ollut kohdevalinnastamme innoissani ja työn edistäminen on tuntunut mielekkäältä. Tähän mennessä olemme keskittyneet lähtöselvitysten ja analyysien kasaamiseen, sekä alustavien ideoiden jäsentämiseen.

Olen itse saanut analyysivaiheessa tutustua Töölönlahden historiaan, kaavoitusvisioihin sekä julkiseen keskusteluun, jota puistosta käydään. Minut yllätti se, kuinka monivaiheinen Töölönlahden historia todellisuudessa on ollut. Löysin lähteeksi muutaman todella mielenkiintoisen teoksen: Näkökulmia Helsingin ympäristöhistoriaan (Laakkonen, S., Laurila, S., Kansanen, P., Schulman, H., (2001). ) sekä Maisemapuistosta reformipuistoon (Häyrynen, M., (1994).), jotka valottavat Töölönlahden historiaa, kehitystä sekä myös ympäristön tilan muutosta selkeästi. Olen lisäksi tutustunut teokseen Töölönlahti – suunnitelmia = Tölöviken-planer: 1910-1990 (Norri, M-R., (1990).), jonka avulla sain selvyyden Töölönlahden ja koko Rautatieaseman ympäristön kaavoitushistoriasta.

On ollut myös yllättävää, kuinka paljon Töölönlahti on ollut julkisen keskustelun aiheena. Pelkästään Helsingin Sanomista löytyy Töölönlahtea käsitteleviä artikkeleja, juttuja, kolumneja ja mielipidekirjoituksia kymmenkunta jokaista vuotta kohti. Näistä kirjoituksista ei jää epäselväksi, että Töölönlahti paikkana on helsinkiläisten sydämessä ja mielessä. Töölönlahteen kohdistuu valtavasti ristikkäisiä paineita kaupungin, asukkaiden, suunnittelijoiden ja poliitikkojen tasolla. Mitä alueella ikinä tehdäänkään, herättää se varmasti keskustelua sen oikeutuksesta.

Ulkopaikkakunnalta Helsinkiin vasta muutama vuosi sitten muuttaneena Töölönlahti on ollut minulle aina työmaa tai vasta kasvava puisto. Muistan kyllä, kuinka junalla Helsinkiin saapuessa kansallisooppera ja Finlandia-talo hohtivat järven pintaa  vasten täysin avoimessa maisemassa ennen radan varren toimistorakennuksia. Makasiineista minulla ei kuitenkaan ole muistikuvia, eikä myöskään Töölönlahden villiintyneestä  ruderaattiympäristöstä. Kiinnostavin historialöytö oli Töölönlahden taidepuutarha 2000-luvulta. Kun löysin finnasta kuvamateriaalia Töölönlahden kukkaloistosta, en ollut uskoa silmiäni. Taidepuutarha toteutettiin yhden kesän ajaksi Finlandia-talon edustalle ikään kuin tulevan (vuonna 1997 järjestetyn maisema-arkkitehtuurikilpailun voittajaneen) työn esiliinaksi. Taidepuutarha koostui toinen toistaan upeammista perennaistutuksista sekä kansainvälisestikin noteerattujen taiteilijoiden teoksista. Taidepuutarha sai helsinkiläisten keskuudessa lämpimän vastaanoton, mutta valitettavasti kukkaloistoa ei nähty enää tulevina vuosina.

Taidepuutarhan myötä kapunkilaiset saivat pienen väläytyksen siitä, mitä Töölönlahti parhaimmillaan voisi olla. Sen sijaan nykytilanteen on vaikea kilpailla 2000-luvun alun kukkaloiston kanssa. Töölönlahden uutta kukoistusta etsiessä voikin vain miettiä, toimisiko Töölönlahti historiansa kautta peilinä tulevaisuudelle? Suunnittelun kannalta olisi varmasti järkevää ottaa opiksi historian epääonnistumisista, mutta myös niistä onnistumisista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *