Ensimmäisiä pohdintoja

Lisätty luonto!

Jo kurssin otsikko sai ajatukseni vilisemään vilkkaana. Mitä kyseinen sanapari mahtaa tällä kurssilla tarkoittaa?

Maisemarakentamisen tekniikka on opintojeni aikana tuntunut minulle hieman etäiseltä. Kipuilin kandidaattivaiheessa oman suunnittelijaidentiteettini kanssa, sillä teknisten piirrustusten ja rakenneleikkausten tuottaminen ei tuntunut mielekkäältä. Kandiaattiopintojeni viimeisen vuoden pyhitinkin kulttuurimaisemalle sekä arkkitehtuurin historialle, joiden parissa tunsin vihdoin mieleni tyyntyvän. Kulttuurimaisema ja historialliset ympäristöt ovat olleet vahvasti läsnä myös syksyllä alkaneissa maisteriopinnoissani. Toista studiokurssia valitessani päätin, että on aika astua maisemarakentasimen tekniikkan sekä minut erottavan kynnyksen yli! Ja täällä minä olen. Innostuneempana kuin useimpien muiden kurssien alkumetreillä.

Luonnon lisääminen ja maiseman rakentaminen ovat mielestäni maisema-arkkitehdin tärkeimpiä tavoitteita. Lisäämisen ja rakentamisen ei kuitenkaan tarvitse aina olla muurin pystyttämistä tai katupuiden istuttamista, vaan paljon enemmän. Mielestäni maiseman rakentamisen ja luonnon lisäämisen tulisi välillä olla juuri niiden vastakohta. Jos rakennettu tuntuisikin lopputuloksessa rakentamattomalta, ja lisätty lisäämättömältä? Kuinka maisema-arkkitehti voisi luoda ympärilleen luonnollista, luonnonomaista luontoa? Luontoa, jota ei osaisi edes ajatella jonkun suunnittelemaksi.

Kurssin ensimmäisenä intensiivipäivänä kuulimme kiinnostavia luentoja ekologiasta ja ekosysteemeistä. Minut pysäytti heti alussa ekosysteemin käsite: se on elollisten ja elottomien osien toiminnallinen kokonaisuus, joka ylläpitää itse itseään. Samalla, kun ihmistoiminta voi horjuttaa ekosysteemien toimivuutta, se voi yhtä lailla auttaa niitä uuteen alkuun. Se on jotain, mihin tulevana maisema-arkkitehtina tahtoisin pyrkiä.

Maisemarakentamisen syventävällä kurssilla aion ottaa pieniä askelia toivettani kohti. Koen, että minulla ei vielä ole keinoja ratkaista luonnon monimuotoisuudessa ilmeneviä haasteita. Vielä en tiedä, kuinka suunnitella uusi, itseään ylläpitävä ekosysteemi tai kuinka auttaa olemassa olevaa systeemiä ponnistamaan kohti uutta kukoistusta. Vahvuuteni on kuitenkin aina ollut tiedon hankinnassa, omaksumisessa ja soveltamisessa. Niitä taitoja tällä kurssilla tarvitsen. Kurssi tulee vaatimaan minulta yhä enemmän tiedonjanoa, sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä, sillä tämän aihepiirin parissa työskennellessä astun epämukavuusalueelleni. Ensimmäinen tavoitteeni onkin tehdä epämukavasta mukavaa, ja se onnistuu ensisijaisesti asennetta muuttamalla!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *