Leikkisästi

Saadakseni työhöni hieman leikkistä otetta avasin kirjan nimeltä Leikin pikkujättiläinen. Luin kirjasta muun muassa leikistä yleisesti, saduttamisesta sekä palloleikeistä. Kirjan lukeminen auttoi pääsemään sisälle lasten mielikuvituksen ja leikin maailmaan.

Lasten mielikuvitus on rikasta, mikä heijastuu lasten leikkeihin ja satuihin. Leikit mahdollistavat lapsille sellaisten asioiden tekemisen, joita reaalimaailma ei mahdollistaisi. Leikeissä voidaan esimerkiksi lentää, vierailla kuussa tai elää elämää kilpikonnana. Lasten leikit ja sadut näyttäytyvät monesti aikuisen näkökulmasta sekavilta. Tarinoiden aiheet pomppivat asioista toiseen ja asioiden välisiä yhteyksiä on välillä vaikea ymmärtää. Tästä huolimatta ne tuntuvat lasten mielestä ymmärrettäviltä ja hauskoilta. Kirjassa nostettiin esille se, kuinka lapset eivät suoraan kopio toisten tarinoita vaan kehittelevät omia.

Näiden huomioiden pohjalta nousi ajatus, kuinka väljän tarinan luominen suunnitelmaani saattaisi viedä suunnitteluprosessiani hyvään suuntaan. Voisin antautua leikin, mielikuvituksen ja tarinamaisuuden valtaan ja katsella ympäristöä ikään kuin lapsen silmin. Kehittää leikin ja tarinan, joka kulkisi erilaisten toiminnalliseen ja liikunnalliseen leikkiin kannustavien pisteiden lävitse. Tavoitteena ei ole se, että jokaisen puiston käyttäjän tulisi päästä juuri samaan tarinaan sisälle. Sen sijaan tavoitteellista olisi luoda ympäristö, joka tarjoaisi mahdollisuuden erilaisten tarinoiden ja leikkien synnylle. Tästä huolimatta tärkeä olisi pystyä luomaan kokonaisuus, joka näyttäytyisi jossain määrin yhtenäiseltä. Pitää hieman pohtia sitä, millä keinoilla tämä tehdään.

Viime ohjauksessa sain myös palautetta siitä, että suunnitelmani konsepti mahdollistaisi jonkinlaisen virtuaalisen todellisuuden ja pelimaailman hyödyntämisen. Olen pohtinut tätä asiaa, mutta tähän tarttuminen tuntuu itselleni melko haastavalta, sillä en ole kovinkaan perillä nuorten ja lasten pelimaailmasta. Mikäli tarttuisin aiheeseen, se vaatisi itseltäni paljon paneutumista. Tämän kurssin puitteissa en koe kyseiseen aiheeseen tarttumista järkeväksi vaihtoehdoksi.

Lähteet:
Piironen, L. (2004). Leikin pikkujättiläinen. WSOY.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *