Tuulinen Jätkäsaari

Suunnittelukohde Jätkäsaaren länsirannalla on tuulinen paikka, kuten rannikot tyypillisesti ovat. Jätkäsaari avautuu lähes suoraan avomerelle Pihlajasaarta, Melikkiä ja muutamia kareja ja luotoja lukuun ottamatta. Jätkäsaaren alueelle tuulee eniten lounasta ja suunnittelualueen ranta avautuu tähän yleisimpään tuulen suuntaan, mikä tuo haasteita rannan suunnittelulle. Koillis- ja länsituulilta suunnittelualue tulee olemaan melko hyvin suojassa, kun ympäröivä rakennuskanta rakentuu. Rakennuskanta suunnittelualueen vieressä on matalaa eikä näin ollen muodosta voimakkaita tuulipyörteitä tai ohjaa tuulta merkittävästi kohti maanpintaa.

Tuuliruusu tarkasteltuna vuositasolla 2500 m tarkkuudella Jätkäsaaren ja Hernesaaren alueelta. (Ilmatieteen laitos, 2020)

Tuulen nopeus on rannikoilla kovaa ja hiljenee sisämaahan päin mentäessä. Vaikka suunnittelualue Jätkäsaaren rannalla on suhteellisen lähellä avomerta: vain muutaman pienen saaren ja luodon takana, on kuitenkin jo näillä havaittavissa tuulen nopeutta hidastava vaikutus. Myös Lauttasaari ja Jätkäsaari hidastavat tuulen keskinopeutta, niin että suunnittelualueella Jätkäsaaren luoteisosassa on hieman suojaisampaa kuin esimerkiksi aivan Jätkäsaaren eteläosissa.

Tuulen keskinopeudet mitattuina Helsingin edustalla 250 m x 250 m alueilla. Ruutujen väri kuvaa tuulen keskinopeutta alueella. Kuvissa Jätkäsaaren tarkasteltualue merkitty mustalla ja alapuolella tarkastelualueen tuulen keskinopeus eri kuukausina. (Ilmatieteen laitos, 2020)

Suunnitelmassa tuulisuutta pyrin vähentämään ensisijaisesti kasvillisuudella. Lehtipuiden lehvästön on tutkittu vähentävän tuulisuutta jopa 20-30% (Kuismanen, 2000). Alueella ei ennestään olemassa olevaa kasvillisuutta, minkä vuoksi olosuhteet tulevat olemaan alussa hyvin karut ennen kuin puut ja pensaat kasvavat ja muodostavat alueelle tuulen suojaa. Kuten konseptiini sopii, voi kasvillisuus olla alueella rehevää ja monipuolista. Pensaat kasvavat puita nopeammin ja toimivat jo alkuun hyvänä tuulen suojana. Tuuli puhaltaa voimakkaimmin talvella ja syksyllä. Tämän vuoksi on alueella syytä istuttaa myös ikivihantia puita ja pensaita, jotka tuovat suojaa myös syksyyn ja talveen. Pensaiden ja puiden asettelulla on myös vaikutusta alueen tuulisuusolosuhteisiin. Suoja istutusten kannattaa olla epäsäännöllisiä ja polveilevia tuulen suunnan vaihtelun vuoksi (Iisakkila 1977, s. 151). Pensaat suojaavat puita paremmin pieniä alueita ja matalalla (Brown & Gillespie 1995, s. 131). Esimerkiksi istuskelualueita ja leikin ydinkohtia on tarkoitus suojata suunnitelmassa pensailla. Pensaat soveltuvat myös erinomaisesti lasten leikkiin ja tuovat lapselle elämyksellistä luontokokemusta ja vahvistavat lapsen ympäristöherkkyyttä.

Aivan alussa maastonmuotoilun merkitys korostuu alueella tuulisuuden kannalta. Kuten aikaisemmassa blogi-julkaisussani jo hieman avasin, on maastonmuotoilulla tarkoitus luoda puistoon suojaisa lahdenpoukama, joka on suojaisa sekä tuulelta, että aalloilta. Maaston muotoilulla ei kuitenkaan yksinään ole tarkoitus pyrkiä vähentämään tuulisuutta vaan ennemmin korostaa kasvillisuuden suojaavaa vaikutusta.

Lähteet:

Brown, R. D. & Gillespie, T. J. (1995). Microclimatc Landscape Design: Creatng Thermal Comfort and Energy Efciency. New York: John Wiley & Sons, Inc.

Iisakkila, L. (1977). Perustetoa maisemaan vaikutavista luonnontekijöistä. Espoo: Otakustantamo.

Ilmatietteen laitos. (2020) Suomen tuuliatlas -karttapalvelu. Viitattu 13.11.2020. Saatavissa: http://tuuliatlas.fmi.fi/fi/

Kuismanen, K. (2000). Ilmastotetoinen suunnitelu ja pienoismallien tuulitestauslaite (Lisensiaatntyö, julkaisu A28). Oulu: Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto. 

Peltonen, T. Puhakka, T. (1984) Sääoppi. Otava, 1984. s.57

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *