Elämyksellinen ja monipuolista luontoa tukeva maastonmuotoilu

Suunnitelmassa maaston muotoilulla on tarkoitus luoda kehys monipuoliselle rantaluonnolle, jossa eri korkeuksien vyöhykkeet tulevat esille. Tämä syntyy loivalla maaston muotoilulla, jolloin vyöhykkeiden pinta-ala on suurempi ja eri vyöhykkeiden kasvillisuudella on enemmän tilaa kasvaa. Maaston muotoilulla on pyritty luomaan Itämerta symboloiva suojaisa lahti, jossa eri luontotyypit kohtaavat. Lahti symboloi Itämeren murtovesiluonnetta ja pyrkii mahdollistamaan suojaisan paikan rantaluonnolle ja vedenalaiselle luonnolle kuten näkinpartaisniityille ja uposkasveille. Lahtea ympäröivä ranta muodostuu karummasta kivikkorannan kasvillisuudesta ja rantaniitystä. Vedenalaiseksi kasvillisuudeksi pyritään mahdollistamaan kivikkopohjien rakkoleväyhteisöjä ja sinisimpukkayhteisöjä. Syvemmälle mereen pyritään mahdollistamaan punaleväyhteisöjä ja palleroahdinpartayhteisöjä.

Maaston muotoilun on tarkoitus tuoda myös meriveden korkeuden vaihtelu esille. Helsingin edustalla meriveden korkeus vaihtelee noin plus yhdestä metristä noin puoli metriä alle normaalin vedenkorkeuden. Korkein meriveden lukema Helsingin edustalla on mitattu vuonna 2005 ja se on ollut +151 cm ja matalin vuonna 2010 -93 cm. Mittauksia on suoritettu vuodesta 1904 lähtien .(Ilmatieteen laitos, 2020 a) Tästä voisi päätellä, että meriveden korkeudenvaihtelut ovat kasvaneet viimeisen vuosisadan aikana. Suunnitelman matala ranta tuo hyvin esille merenpinnan korkeuden vaihtelua. Seuraavissa kuvissa olenkin esittänyt vedenpinnan vaihtelua suunnitelmassani:

Luonnos maastomallista, kun vedenpinta on -0.5 m. Vastaava merenpinnan korkeus muuteman kerran vuodessa.
Luonnos maastomallista, kun vedenpinta on normaalikorkeudella +0 m.
Luonnos maastomallista, kun vedenpinta on +1.0 m. Vastaava merenpinnan korkeus muuteman kerran vuodessa.

Merivedenkorkeus Helsingin edustalla vimeisen vuoden aikana:

Punainen käyrä kuvaa jokaisen vuorokauden korkeimpia havaintoja, sininen matalimpia. Ilmatieteen laitos.  (2020)b.

Vaikka merivesi Helsingin edustalla ei ole koskaan laskenut yli metrin verran normaalin meriveden korkeuden alapuolelle, on suunnitelmani kannalta tärkeää, miettiä myös veden alaista maastonmuotoilua meriluontotyyppien ja aaltojen suhteen. Jätkäsaaren edustalta ei kuitenkaan taida olla julkisessa tiedossa merikarttaa tarkemipia pohjatietoja. Myös merikartasta puuttuu suunnittelualueeni kohdalta veden alaiset korkeuskäyrät. Tämä johtuu varmasti siitä, että Jätkäsaari on täyttömaata, minkä vuoksi maastonmuotoilu on voinut vaihdella rakennusaikana ja valitsemaani suunnittelualue Tritoninpuisto on rakentamattomana alueena vielä työmaata.

Merkittävimpänä vedenalaisen maastonmuotoilun rajatekiänä on Jätkäsaaren edustalla kulkeva veneväylä, jossa suunnittelualueen edustalle on merkitty 10,2 m syvyys. Tälle veneraitille on noin 120 m rannasta, joten maaston täytyy laskea keskimäärin kaltevuudella 1:12 kyseiselle veneväylälle.

 

Lähteet:

lmatieteen laitos. (2020)a. Vedenkorkeusennätykset Suomen rannikolla. Viitattu 9.11.2020. Saatavissa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeusennatykset-suomen-rannikolla

Ilmatieteen laitos. (2020)b. Merivedenkorkeus. Viitattu 9.11.2020. Saatavissa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus?6tTXW2UE9vY53MYkuE3x9d_q=length%253D360%2526station%253D12%2526lang%253Dfi

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *