Itämeren kannalta hyvä ranta = lapsen kannalta hyvä ranta?

Kuten aikaisemmassa blogi kirjoituksessani esittelin, haluaisin suunnitella leikkiin, tutkimiseen ja oppimiseen motivoivan ympäristön, joka vahvistaisi Helsinkiläisten suhdetta Itämereen. Tärkeää olisi myös, että luonto suhdetta vahvistettaisiin myös ns. oikeaan suuntaan eli tuotaisiin ihmiselle tutuksi mahdollisimman luonnontilainen ranta, jossa on monipuolisesti elämää sekä meren pohjassa, veden alla, veden rajassa ja maalla. Tärkeää olisi myös tuoda esille Itämeren suuria ongelmia, mutta ratkaisujen kautta, jotta ihmisille saataisiin läheinen ja lämmin suhde Itämereen, mutta myös kunnioituksellinen ja vastuuntuntoinen suhde.

Olen tämän valitsemani lähestymistavan vuoksi perehtynyt paljon Itämerta koskevaan tutkimukseen. Olen oppinut todella paljon uutta Itämeren tilasta. Haluaisinkin suunnitelman kautta jakaa oppimaani tietoa ja hyvässä tapauksessa myös motivoida ihmisiä ottamaan itse selvää. 

Itämeren tilanne on huono, minkä kaikki varmaan tietävät. Monet saattavat myös hahmottaa, mistä Itämeren huono kunto johtuu (mm. maatalouden lannoitteet, jätevedet, roskat ympäristöstä, kosteikkojen vähentyminen, ilmaston lämpeneminen jne.).  Harva kuitenkaan hahmottaa tärkeimpiä asioita, eli niitä, mitä näistä ongelmatekijöistä seuraa ja miten voimme ehkäistä ongelmien syntymistä ja korjata jo tapahtuneita virheitä. Kaikkiin luettelemiini ongelmatekijöihin on olemassa ratkaisuja, joihin jopa jokainen meistä voisi vaikutta. Suurin ongelma siis on vain, että tieto ratkaisuista ja itse ongelmien seurauksista ei ole päässyt leviämään! 

Paljon olisi tietoa, mitä jakaa, mutta pitää vain pohtia, miten tuoda nämä asiat esille hienovaraisesti ja osallistavalla osana ympäristöä. Parasta olisi, jos ympäristö itsessään näyttäisi ratkaisuja tai saisi ihmiset itse oivaltamaan ratkaisuja. Tämän toteuttaminen tulee kuitenkin olemaan hyvin hankalaa.

Aikaisemmassa blogikirjoituksessa pohdin vielä sijaintia suunnitelmalle Jätkäsaaren ja Munkkiniemenrannan välillä. Nyt olen kuitenkin tehnyt valinnan ja valitsin suunnitelman kohteeksi vielä rakentamattoman Jätkäsaaren osan Tritoninpuiston, jonka rantaan on kaava määrännyt tulevan luonnonmukaisesti käsiteltyjä osia. Tässä otteita VELMU-aineistosta: minkälaista meriluontoa löytyy Jätkäsaaren ympäriltä:

VELMU-aineistot: Luontotyyppien esiintymistodennäköisyyksien mallinnus. Jätkäsaaren aikaisemmalla rannalla on mallinnettu voivan esiintyä seuraavia luontotyyppejä: Punaleväpohjaa, Haurupohjaa, viitapohjaa ja yksivuotisten rihmalevien luonnehtimaa pohjaa. Väri kertoo kuinka todennäköistä on luontotyypin esiintyminen ollut. Väritön= 0 % todennäköisyys, Vaaleat = 20-60 % todennäköisyys, punaiset = 60-100 %todennäköisyys.

 

VELMU-aineistot: lajihavainnot. Lajihavaintojen kartoitusalue merkitty kuvaan pinkillä. Lajihavainnot merkitty kuvaan erivärisinä pisteinä. Pisteitä monessa kohtaa päällekkäin.

Jätkäsaaren lähialueilta (aluerajaus kartalla pinkillä) on kartoituksissa löytynyt 32 eri lajin havaintoja. Kartaan on merkitty alueella kartoitetuja näkinpartaisleviä kahta eri lajia,  punaleviä neljää eri lajia, ruskoleviä kahta eri lajia, viherleviä neljää eri lajia, Putkilokasveja neljää eri lajia ja pohjaeläimiä kolmea eri lajia. Näiden 19 kartalla näkyvän lajin lisäksi alueelta on kartoitettu muita lajeja, joiden kartoituspisteitä ei valitettavasti ole merkitty kartalle VELMU-aineistoissa. Kartalla näkyy myös näiden 32 lajin esiintyminen kartoituksen aluerajauksen ulkopuolella.

VELMU-aineisto: avainyhteisöt ja niiden arvotus. Kuvassa avainyhteisöt arvotettuina asteikolla 0-5. Valkoinen = 0.

Kurssilla ei varmastikaan ole aikaa suunnitella istutussuunnitelma rakennettavalle rannalle meriluonnon lajistosta, mutta haluaisin kuitenkin tuoda alueen lajistoa ilmi taiteen kautta leikkialueella ja näin ollen näkyväksi myös maan päällä ihmisille. Raannan muotoilun miettimisen tueksi, selvittelin myös läheisiä monipuolisia luonnonrantoja, mutta tässäkään varsinaiseen maaperä-analyysiin ja maasuunnitelmaan ei ole kurssilla varmastikaan tarkoitus perehtyä.

 

Lähteet:

VELMU-aineistot. Saatavissa: http://paikkatieto.ymparisto.fi/velmuviewers/Html5Viewer_2_11_1/Index.html?configBase=http://paikkatieto.ymparisto.fi/Geocortex/Essentials/REST/sites/VELMU_karttapalvelu/viewers/HTML5/virtualdirectory/Resources/Config/Default

Yksi kommentti artikkeliin ”Itämeren kannalta hyvä ranta = lapsen kannalta hyvä ranta?

  1. Hauska ja hyvä idea hakea inspiraatiota levistä! En ollut kuullutkaan Velmu-aineistosta aiemmin, kerrottiinko siitä Tuotantomaiseman studiolla?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *