Ensimmäinen maastokäynti suunnittelualueella 10.10.

Valitsemani suunnittelualue on Malmilla sijaitseva Fallkullan kotieläintilalla. Fallkulla sijaitsee Koillis-Helsingissä pääradan ja Malmin lentokentän välissä. Pohjoisessa alue rajautuu Fallkullan asuinalueeseen, joka on rakennettu 2000-luvun alussa.

Vanha tilakeskus on maatilakokonaisuus, joka muodostuu useiden maatalousrakennusten ja asuinrakennusten pihapiireistä, aidatuista laitumista, lähipelloista sekä
näitä ympäröivistä laajemmista peltoaukeista. Fallkullan tila on myös osa Longinojan jokilaakson maisemakokonaisuutta. Fallkullan tila on yksi harvoista kartanoista Helsingissä, jossa viljely on jatkunut näihin päiviin asti. Tila ympäristöineen on arvokasta kulttuurimaisemaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä.

Fallkulla on kaupungin omistama tila, jossa asustaa paljon erilaisia kotieläimiä. Tilalla järjestetään ohjattua toimintaa eri ikäisille lapsille nuorisoasiankeskuksen toimesta. Alue on lähialueiden lapsiperheiden suuressa suosiossa ja siellä vierailee vuosittain noin 80000 kävijää. Paikka on minulle ennestään tuttu, sillä olemme asuneet lähistöllä usemman vuoden. Nyt edellisestä kerrasta oli vierähtänyt jo 1,5 vuotta.

Kartta alueesta.

Perillä meitä tervehti aurinkoinen sää ja laiduntavat eläimet! Näimme pihapiirissä lehmiä, lampaita, vuohia, possuja, ankkoja, kanoja ja poneja. Kanit taisivat olla sisällä navetassa ja sinne ei koronatilanteen vuoksi ollut asiaa. Tilalla oli lapsia ohjatuissa harrastuksissa. Onnellisen näköiset lapset sukivat lehmiä aitauksessa ja eläimet näyttivät nauttivan.

Nyt tarkkailin aluetta ensimmäisen kerran suunnittelijan silmin. Huomasin että laitumien aitojen suunnittelussa on otettu pienet lapset huomioon. Poikkipuut ovat ylhäällä ja alhaalla maan tasossa, joten ne eivät ole katseen tiellä. Väliosa on huomaamatonta suurisilmäistä verkkoaitaa, jonka välistä mahtuu hyvin rapsuttelemaan eläimiä. Umpiaitauksissa oli seisomalautoja, jotta pienet lapset näkisivät. Muistelen, että samanlaisia ratkaisuja on myös navetan sisällä.

Fallkullan tila on kulttuurihistoriallisesti tärkeää aluetta ja se on suojeltu suojelumääräyksin. Nyt kun tarkastelin aluetta tästä näkökulmasta, hämmästyin monta kertaa. Pihapiiristä löytyi kiinnostavia yksityiskohtia, jotka eivät kuitenkaan sopineet mielestäni alueen kulttuurihistorialliseen ilmeeseen ollenkaan. Löysin hattivattimetsän, kuormalavoista kyhätyn suuren nojatuoli, lahonneesta puunrungosta tuunatun maskotin ja jopa muovisen, uudenkarhean pöytä-penkki -ryhmän. Alueella oli myös yllättävän paljon kylttejä ja opasteita. Silmääni pistivät myös keskeisellä paikalla olevat kirkuvan siniset bajamajat sekä molok -jäteastiat.

Kylttien, opasteiden ja roska-astioiden sekamelskaa keskeisellä paikalla.

Kuormalavoista rakennettu iso nojatuoli.

Uudehkot, muoviset kalusteet.

Lahopuusta tuunattu maskotti.

Varsinaisia leikkialueita Fallkullassa ei juuri ole. Ainoastaan leikkimökkialue ja muutamia puisia leikkihevosia. Leikkimökkialue on aidattu viiden rakennuksen muodostama maalaistalon pihapiiri. Se näyttää silmääni ränsistyneeltä ja paljaalta. Rakennukset ovat tyhjiä ja mitään leikkivälineitä ei ole.

Leikkimökkialue.

Leikkimökkialueen aittarakennus.

Nyt jään miettimään mikä suunnittelualueeni tarkalleen ottaen olisi. Sen jälkeen tarkoituksenani on etsiä referenssikohteita vastaavista vanhoista maatilan pihapiireistä. Kaipaisin lähteitä ja referenssejä ylipäätään vanhojen maatilan pihapiirien suunnitteluun sekä leikkialueiden yhdistämiseen tällaiseen ympäristöön tyylikkäällä tavalla. Jos sinulla on vinkata minulle hyviä referenssikohteita tai suunnitteluohjeita, laita kommenttia!

 

Posted by Annu Mustonen

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *