BLOGITEHTÄVÄ_Yleisönosaston kirjoitukset

Helsingin Sanomien yleisönosastolla oli eräänä syyskuun sunnuntaina kaksi kirjoitusta liittyen Helsingissä joitakin vuosia sitten valmistuneisiin puistoihin, Hyväntoivonpuistoon Jätkäsaaressa ja Brygan puistoon kauppakeskus REDI:n katolla. Molemmat puistot ovat merkittäviä kohteita Suomen mittakaavassa; Hyväntoivopuisto mm. mittakaavansa puolesta ja Bryga kansirakenteena. Molemmat kohteet ovat saaneet näkyvyyttä myös alan ulkopuolella.

Hyväntoivonpuistoa esittelevä teksti alkaa lyhyellä kuvauksella puiston tämänhetkisestä tilasta. Toki voidaan olettaa, että kaikki lukijat tietävät, missä Jätkäsaari sijaitsee, mutta Suomen suurimman sanomalehden levikkiä ajatellen, olisi ollut hyvä tarkemmin ilmaista, missä kohde on ja muutoinkin aluksi tarkemmin kuvailla paikkaa ja sen yhteyttä ympäröivään kaupunkirakenteeseen ennemmin kuin sen rakentamisen vaiheistusta. Teksti jatkuu ansiokkaana puiston elementtien ja toimintojen kuvailuna; se tarjoilee kohteesta nopean läpileikkauksen ja kertoo mielenkiintoisia seikkoja kohteen suunnittelun tavoitteista ja ideoiden syntyprosessista. Kuvailu olisi kuitenkin voinut vielä enemmän keskittyä puiston erityisiin piirteisiin; värimaailmaan, maastonmuotoiluun ja taitorakenteisiin. Seikkoihin, jotka tekevät juuri tästä puistosta erityisen ja palkinnonkin arvoisen. Teksti on ansiokkaasti kuvailevaa, mutta tulkinta ja arvottaminen jäävät vähäiseen rooliin.

Brygan puisto on saanut alan sisällä poikkeuksellisen paljon huomiota ja varmasti ansiosta. Samoilla linjoilla seilailee kohteesta yleisönosastolle kirjoittanut Anne Kantola. Kirjoittaja on oivaltavasti poiminut puiston erityispiirteet käsittelyynsä, jopa siinä määrin, että tekstissä ilmaistu vähäinen kritiikki tuntuu väkisin keksityltä. Ymmärrettävästi kohdetta on vaikea arvostella kriittisemmin silmin. Kirjoittaja mainitsee, että kansiviheralueet olisivat Suomessa uutta. Sitä ne eivät oikeastaan ole, toki riippuen ajanjaksosta johon asiaa suhteutetaan, mutta nimenomaan Brygan tyyli on perinteiseen viherkattokonseptiin verrattuna erityinen ja omintakeinen. Kohteen erityisyyden esiintuominen suhteessa viherrakentamiseen yleensä olisi nostanut sen vielä korkeampaan lentoon. Hyvin harvoin Suomessa toteutetaan näin kovan rahan kohteita. Kohde on onnistunut, mutta niin on ollut myös suunnittelijan valinta. Kirjoituksessa omakohtaisen kokemuksen kuvailu, erityisesti aistihavaintojen kertominen, on erittäin ansiokasta. Olen toki kuullut kohteesta, paljonkin ja jopa tutkaillut siitä laadittuja suunnitelmapiirustuksia, mutta en ole kokenut suoranaista tarvetta käydä paikan päällä. En ennen tätä tekstiä…