Kritiikki

Kritiikistä

Blogitehtävät 18.10.

Blogitehtävä osa 1

1a. Kurssin sisältö, kuten myös osaamistavoitteet limittyvät kurssikertojen keskustelu- ja kirjoitusharjoitusten reflektointiin ja omien näkökiulmien sekä kriittisen ajattelun kehittämiseen. Syksyn aikana pääsemme tutustumaan lukuisiin alan klassikkokohteisiin ja merkkihenkilöihin, mutta lähestymistapa on uusi. Ainakin itselleni. Alan kirjallisuus on mitä suuremmissa määrin tullut tutuksi tiettyjä kohteita käsittelevän, kuvailevan ja kertovan kirjallisuuden tai suunnittelua ohjaavan teoreettisen lähestymistavan pintapuolisen tarkastelun kautta, mutta harvemmin vapaamuotoisempien kirjoitusten, kuten arvostelujen, analysoivien kritiikkien tai ihan vain foorumi- ja blogipostauksien kautta, missä argumentoivaa kritiikkiä ja uusia ajatuksia esiintyy. Kurssin osaamistavoitteita peilaten toivonkin, että kurssin käytyäni olen monipuolistanut valmiuksiani käydä kriittistä keskustelua alan tämänhetkisestä tilasta ja kehityssuunnasta ymmärtäessäni paremmin sen taustoja.

Ymmärrys kritiikin merkityksestä alan kehittymisen kannalta on kirjattu osaamistavoitteissa, jonka kokonaiskuvan parempaa hahmottamista pidän henkilökohtaisen oppimisen suurimpana kehityksen paikkana. Luulen, että lukemalla kurssikirjallisuutta ajatuksella ja uppoutumalla artikkeleihin pääsen hyvin vauhtiin tämän tavoitteen toteutumiseksi. Lisäksi olen ruvennut jo syksyn aikana hankkimaan alan kirjallisuutta kotiin, jonka lukeminen toimii loogisena jatkeena tämän kurssin tavoitteille. Kirjoitusharjoitusten myötä haluan kehittyä kirjoittajana, oppia hyödyntämään monipuolisempaa sanastoa ja kyetä luomaan yhteyksiä tyylisuuntien, ajattelijoiden sekä kohteiden välillä. Blogien kanssa haluan edetä hitaasti, kirjoittaa ne ajatuksella ja käyttää aikaa niihin sitten kun sitä on (kurssin jälkipuoli). Optimoimalla omaa oppimistani priorisoin aikaani artikkelien lukemiseen, nimittäin ne ovat toimineet toistaiseksi todella hyvin uuden oppimisessa.

1b. Myyrmäen uusin julkinen taideteos onkin skeittipuisto?

Urheilukenttien kylkeen alkukesällä valmistunut monitoimipuisto on jäänyt uuden betonisen veistoksen varjoon; nimittäin Myyrmäen skeittipuiston. Näin totesi Närhi toissaviikon kolumnissaan käsitellessään betonisen skeittipuiston estetiikkaa, toisaalta myös problematiikkaa alakulttuurin tuomien ominaisuuksien sopeutuessa huonosti Janne Saarion julkiseen taidonnäytteeseen. Kauniit valetut betonialtaat värikkäineen istutusaltaineen ovat liian kauniit töhrittäviksi tai skeittauksen jälkien tuhottavaksi. Onko kyseessä siis tarkoitukseen sopeutumaton julkinen veistos vaiko liian laadukkaasti toteutettu suunnitelma? Närhin mielestä ei kumpikaan. Välttämättä. Aika näyttää miten uusi puisto todella vastaanotetaan ja kuinka monipuolinen käyttäjäkunta myös rullalaudalla porskuttavien nuorien ohella pitää uudesta puistosta yhdessä huolta. Ääripäiden kohdatessa toisensa on ääneen todettava harmaan skeittipuiston olevan erityinen laatuaan.

Blogitehtävä osa 2

Landscape First on avoin kulttuuritila, joka koostuu yliopiston tutkijoista, maisema- ja puutarha-arkkitehtuurin alan ammattilaisista, julkisen taiteen harjoittajista, kansalais- ja populaaritaiteen alan nuorista esiintyjistä sekä puutarhanhoitoon ja ekologiaan rakastuneista nuorista, joiden tarkoituksena on levittää Eurooppalaisen maiseman modernia ja innovatiivista kulttuuria ja yleishyödykkeitä sekä tietoisuutta oikeudesta “kauneuteen” kaikille 2000-luvun kaupungin asukkaille.

Italialais- lähtöinen kollektiivi tuottaa aktiivisesti sisältöä nykyaikaisen maisema-arkkitehtuurin kentän tapahtumista haastattelujen, kirja-arvostelujen, blogikirjoitusten, kohde esittelyjen sekä muiden formaattien muodossa, esimerkiksi sosiaalisen median puolella. Kaikki heidän tuottama materiaali on julkaistu italian lisäksi englanniksi.

Julkaisuista vastaa suuri ryhmä eri alan edustajia, joita en pysty tähän luettelemaan, mutta pääeditoinnista vastaa:

Enrico Falqui
Maisemasuunnittelija, toiminut avoimen tilan suunnittelun apulaisprofessori Firenzen yliopiston arkkitehtuurin laitoksella.

Marta Buoro
Maisema-arkkitehti, valmistunut Genovassa maisemasuunnittelutekniikasta, jatkanut sitten opintojaan Firenzessä ja Lissabonissa. Vuodesta 2013 lähtien hän on toiminut verkkolehden NIPmagazine toimittajana. https://nipmagazine.it/

Ga ël Glaudel
Maisema-arkkitehti, tutkinto ympäristöarkkitehtuurista ja myöhemmin Firenzessä 2017 opinnäytetyö taiteen ja maiseman suhteesta. Landscape Firstille hän käsittelee toimituksellista suunnittelua, viestintää, tutkimusta ja artikkeleiden kirjoittamista.

Claudia Mezzapesa
Vuonna 2006 valmistuttuaan Firenzen yliopistosta arkkitehtuurista hän aloitti viheralueiden sekä yksityisten ja julkisten puutarhojen suunnittelijana.

Marco Turini
Museoiden ja kulttuurikohteiden viestintään ja markkinointiin erikoistunut arkeologi ja museokonsultti.

2010-luvun lopulla ryhmä ilmoitti uuden toimitussarjan MAESTRI DEL LANDSCAPE eli maiseman mestarit lanseerauksesta. Hankkeen tarkoitus on levittää kaupunkimaisemasuunnittelun kulttuuria ja nykyaikaista kaupunkien lähiympäristöä maisema-arkkitehtuurin ja puutarhan suurten mestareiden tietämyksen kautta 1900-luvun jälkipuoliskolta nykypäivään. Sarjan tekstit julkaistaan aina kahdella kielellä, ja se pyrkii muodostamaan kulttuurisen referenssin ja paikan kriittiselle keskustelulle, arkkitehtien ja maisema-arkkitehtien erilaisissa suunnitteluprosesseissa sovellettavien ajatusten, teosten, menetelmien ja tekniikoiden tuntemiseen.

Ensimmäinen sarjan julkaisu kulkee nimellä Kongjan Yu, Turenscape, kirjoittajana Caterina Padoa Schioppa, jota seurasi Jacques Simon. The other landscapes, ideas and reflections on the territory, kirjoittajina Daniela Colafranceschi ja Teresa Galí-Izard.

Teokset ovat maksullisia, joten en päässyt lukemaan johdantoa pidemmälle. Siitä huolimatta pääsin jyvälle niiden ajankohtaisuudesta, siten myös merkittävyydestä. Vesiurbanismin ja Sponge City -mallin edelläkävijä Kongjian Yu ei ole vain yksi tärkeimmistä elävistä maisema-arkkitehdeistä, vaan myös innokas nykyajan tarkkailija. Hänen projektiehdotuksensa ja pohdiskelut Kiinan kaupunkisuunnittelusta ovat käytännölliskäsitteellinen viittaus, jonka avulla voidaan yrittää purkaa esiin nousevia kysymyksiä ympäristökatastrofien, hydrogeologisten riskien ja vesikriisin uhkaamasta planeettasta.

Puolestaan Jacques Simon oli alueen erilaisen maisemakäytännön edelläkävijä, joka havaitsi jo hyvissä ajoin siirtymisen maisemaestetiikasta maisemaetiikkaan. Hänen monipuolisessa taiteellisessa ja suunnittelutoiminnassaan on “neron välähdyksen” viehätys, ja siksi siihen sisältyy myös maiseman vietteleminen kohti uutta maailmankuvaa. Simon teki selväksi, että maisemaprojektin tulee syntyä ihmissielun tunteesta ja herkkyydestä ja ennen kaikkea sen käsityksen vapaudesta.

Tehtävän parissa pääsin tutustumaan oman suosikki maisema-arkkitehtifoorumin toimintaan tarkemmin ja löysinkin sitä kautta paljon kiinnostavaa luettavaa jatkoa varten.