Tiedettä, taidetta vai jotain muuta? Katsaus maisema-arkkitehtuuriin
Blogikirjoitus 11.10.
Onko maisema-arkkitehtuuri taiteen muoto? Vastaus tähän on sekä kyllä että ei. Voidakseni perustella tämän väittämän on katsottava taaksepäin ymmärtääkseen mitä maisema-arkkitehtuuri oikeastaan edes on.
Termiä “maisema-arkkitehtuuri” käytettiin ensimmäisen kerran 1800-luvun puolenvälin paikkeilla Olmsted-Vaux ryhmittymästä. Tarina kertoo, että Olmsted ja Vaux halusivat kutsua itseään “maisemapuutarhureiksi”, mutta sana “puutarhurit” antoi vaikutelman miehistä, jotka vain koristelivat maisemaa. “Maisemataiteilijat” oli lähempänä, mutta he olivat huolissaan siitä, millaisen vaikutelman se antaisi.
Olematta täysin tyytyväisiä ratkaisuunsa, päätyivät he lopulta kutsumaan itseään “maisema-arkkitehdeiksi”.
Sanan arkkitehti löytyminen ammattinimikkeestä ei vielä paljasta mitä alalla on tekemistä taiteen kanssa – onhan arkkitehtuuri yleisesti pitäen teknillinen ala. Kuten arkkitehtuuri, myöskään maisemansuunnittelu tieteenalana ei määräydä yksiselitteisesti tieteen tai taiteen piiriin, vaikka se linkittyy molempiin. Asia ei myöskään ratkea vain sillä yleistyksellä, että Olmsted-Vaux kaksikko olisi kaksi vuosisataa aiemmin päättänytkin nimetä alan taiteen nimiin. Onko titteleihin katsominen siis väärä paikka ratkaista sitä, onko maisema-arkkitehtuuri taiteen muoto? Ei välttämättä.
Selvitetään vielä mitä eroa maisemasuunnittelijalla ja maisema-arkkitehdilla on. Lyhyesti sanottuna, maisemasuunnittelija ei välttämättä vaadi sertifikaatteja, kun taas maisema-arkkitehti tarvitsee tutkinnon. Maisemasuunnittelija työskentelee usein pienempien somistushankkeiden parissa, kun puolestaan maisema-arkkitehdit toimivat yleensä osana kompleksisempia kokonaisuuksia. Toisinsanoen etsien ratkasuja yhtäaikaisesti sekä taiteen että tieteen saralta.
Maisema-arkkitehtuuri tulisikin mieltää ympäristöä vain kaunistavan toiminnan sijaan ennemmin rajoja rikkovana, luonnon ja kulttuurin välisenä tiedonvälittäjänä sekä tiedettä ja taidetta yhdistävänä tieteenalana. Maisema-arkkitehtuuri ei ole taidetta eikä tiedettä, vaan taidetta ja tiedettä; se yhdistää ympäristösuunnittelun biologiseen ja kulttuuriseen ekologiaan.
Näin ollen voitaisiin siis väittää maisema-arkkitehtuuri olevan monitieteinen ala, jossa tiede ja taide integroituvat yhdeksi. Eli kyseessä on taiteen ala siinä missä biotaide tai kuvanveisto, jossa taiteilijan tulee hallita niin työkalut ja tekniikka kuin myös taiteellinen, luova ilmaisu. Tämä on kuitenkin ongelmallinen väite.
Taiteilijat työskentelevät erilaisessa kontekstissa, jossa he ovat yleisesti vapaita valitsemaan konseptinsa ja ideansa, menetelmänsä, esitys- sekä toteutustapansa. Sitä vastoin maisema-arkkitehti ei voi toimia vapaasti. Hänet on sidottu johonkin yhteisöön, joka määrittää yleiset pelisäännöt ja laatuvaatimukset, rajoittaen täten ”taiteellista vapautta”. Väite siitä, että maisema-arkkitehtuuri on yksistään taidetta, voidaan siten kyseenalaistaa. Kuitenkin on huomioitava ne piirteet, jotka tukevat taiteen integrointia maisema-arkkitehtuurin menetelmiin.
Portaikko taivaaseen vai ruosteinen veistos?
Kuvalähde:
Responses