{"id":26,"date":"2026-02-21T12:25:52","date_gmt":"2026-02-21T12:25:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/?p=26"},"modified":"2026-02-21T12:25:52","modified_gmt":"2026-02-21T12:25:52","slug":"27-01-2026-20-02-2026-tieto-karttuu-ja-ideat-hahmottuvat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/2026\/02\/21\/27-01-2026-20-02-2026-tieto-karttuu-ja-ideat-hahmottuvat\/","title":{"rendered":"27.01.2026 \u2013 20.02.2026 Tieto karttuu ja ideat hahmottuvat"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4t\u00e4 toista blogiteksti\u00e4ni kirjoittaessa kurssissa on kulunut reilu kolme viikkoa viime blogikirjoituksestani. Kurssin intensiivijakso on samalla tullut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 ja tulevalla kurssikerralla on my\u00f6s kurssin viimeinen luento, jonka j\u00e4lkeen tulemme keskittym\u00e4\u00e4n l\u00e4hes puhtaasti harjoitusty\u00f6n edist\u00e4miseen ohjauksien kera. Osa ajasta tulee menem\u00e4\u00e4n my\u00f6s ruotsiin ja tanskaan kohdistuvan ekskursion valmistelemiseen. Ekskursiota k\u00e4sittelev\u00e4n blogitekstin ajattelin kirjoittaa ekskursioviikon aikana 25.04. \u2013 01.05.2026. Tietenkin jos ekskursion valmisteleminen nostaa ajatuksia harjoitusty\u00f6h\u00f6n liittyen, aion my\u00f6s nostaa n\u00e4it\u00e4 ajatuksia blogissani<\/p>\n\n\n\n

Julkaisin edellisen blogitekstini ennen 27.01. pidetty\u00e4 kurssikertaa, joten en ole k\u00e4sitellyt siihen liittyvi\u00e4 huomioitani viel\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in meille esiteltiin Otaniemeen liittyvi\u00e4 tietoja, n\u00e4kemyksi\u00e4 sek\u00e4 havaintoja ohjaajien sek\u00e4 Espoon kaupungin kaavoituksen ja alueen yll\u00e4pidon taholta. Espoon kaupungin kaavoitussuunnitelmat tuntuivat rehellisesti sanottuna villeilt\u00e4 ja omasta mielest\u00e4ni vaatisivat aika paljon lis\u00e4tarkastelua. T\u00e4m\u00e4 kyseinen huomio tuli ilmi my\u00f6s kurssilla my\u00f6hemmin, kun tarkastelimme Ossinlammen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4\u00e4 asemakaavapiirrosta. Tuntuu kuin ulkotilojen suunnittelu olisi toteutettu ainoastaan niit\u00e4 jyr\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 ja laiminly\u00f6v\u00e4\u00e4 intensiivist\u00e4 rakentamista koristelevana viherpesuna, joka n\u00e4kyy esimerkiksi p\u00e4\u00e4lle liimatun oloisina, ep\u00e4realistisina puustomerkint\u00f6in\u00e4 ainakin kuusikerroksisten rakennusten lomassa. Toisena ulkotilojen arvona nostetaan esiin my\u00f6s liito-orava, josta -siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 laji on laissa suojeltu- tuntuu nyky\u00e4\u00e4n tulleen yht\u00e4 lailla formalistinen tapa esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201dluonnosta\u201d ja ulkotiloista muka v\u00e4litett\u00e4isiin. Toisaalta ehk\u00e4 olen vain itse kyynistynyt ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin uskoni syytt\u00e4 menett\u00e4nyt? Haluaisin kyll\u00e4 tulla vakuutetuksi siit\u00e4, ett\u00e4 asia olisi toisin, mutta lopulliset teot tuntuvat puhuvan aivan muuta kuin niit\u00e4 pohjustavat v\u00e4itteet. Kampusalueen yll\u00e4pidon taholla tuntuu sen sijaan olevan varsin virkist\u00e4v\u00e4, aito ulkoalueiden laadun ja kest\u00e4vyyden kehitt\u00e4misen tahtotila p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja heill\u00e4 tuntui olevan paljon mielenkiintoa eri asiantuntijoiden kuin my\u00f6s kurssilaisten n\u00e4kemyksi\u00e4 kohtaan.<\/p>\n\n\n\n

Ohjaajista Jonnalla oli hyvi\u00e4 ajatuksia Otaniemen ajatuspolkuun kehittyv\u00e4ss\u00e4 diplomity\u00f6ss\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on my\u00f6s tutkinut diplomity\u00f6t\u00e4\u00e4n varten paljon Otaniemen aluetta, joten aion kyll\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 h\u00e4nen ohjauksessaan ottamassa huomioita muistiin. Itsell\u00e4ni on my\u00f6s kehittynyt tahtotila palata Otaniemess\u00e4 kampus k\u00e4sitteen juurille henkisten ja fyysisten taitojen harjoittamiseen omistettuina aukiopaikkoina. Halunani on kuitenkin yh\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 suunnitelmaan my\u00f6s arboretum- eli puulajipuiston\u00e4k\u00f6kulma, siis rikastuttaa Otanieme\u00e4 my\u00f6s puuvartisten valikoimaltaan sek\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6tavoiltaan. T\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4ksi avuksi tulee ohjaajista Juha, joka nosti inspiroivia n\u00e4kemyksi\u00e4 suunnitelman ajallisuudesta ja siit\u00e4 kuinka tulevat vaalittavat puulajit-varsinkin arvopuut- on hyv\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 maisemassa jo nyt ja toimia niiden mukaan. Osuvana kommenttina Juhalta j\u00e4i mieleen se, kuinka \u201dOtaniemi tuntuu roikkuvan yhden tammen varassa\u201d. T\u00e4lt\u00e4 tilanne tuntuu minustakin\u2026t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on muutama olemassa oleva hyv\u00e4kasvuinen ja toivottavasti vaalittu puu mutta tulevaisuuden kuva tuntuu uupuvan t\u00e4ysin: kun harvat vaalitut puut menetet\u00e4\u00e4n, ei mit\u00e4\u00e4n vastaavaa ole en\u00e4\u00e4 tilalla.<\/p>\n\n\n\n

Kaikista inspiroivimman luennon piti varmaankin maisema-arkkitehtuurin opetuksen veteraani, professori Tom Simons, joka esitteli Otaniemen kampuksen historiaa sek\u00e4 omaa kappelimets\u00e4 suunnitelmaansa. Osa tiedoista on tullut meille vastaan aiemminkin, mutta itselleni tuli my\u00f6s paljon uutta tietoa ja aloin esityksen kautta n\u00e4kem\u00e4\u00e4n taas hieman kirkkaammin, mit\u00e4 osaa Otaniemen kampusalueen ulkotilojen tulisi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4.  Tom my\u00f6s kertoi esityksens\u00e4 p\u00e4\u00e4tteeksi, ett\u00e4 olisi mainiota, jos my\u00f6s suomeen perustettaisiin oma yliopistollinen maisemalaboratorio, joka yll\u00e4pit\u00e4isi yhteisty\u00f6t\u00e4 muiden Skandinavian maisemalaboratorioiden kanssa. Loppuun kuulimme Simonsilta tehokkaan tiivistyksen maisema-arkkitehdin roolista suunnittelijana esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kysymyksen: \u201dKuinka maisemat puhuttelevat?\u201d. Olemme k\u00e4sitelleet aihetta jo maisema-arkkitehtuurin kritiikki kurssilla ja mielest\u00e4ni suomen kielen termi \u201dpuhuttelevuus<\/em>\u201d osuu t\u00e4ydellisesti maisema-arkkitehtuurin roolista k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n keskustelun ytimeen. Kun jokin puhuttelee niin se vet\u00e4\u00e4 puoleensa, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksia, luo vuorovaikutusta\u2026Bravo Tom!<\/p>\n\n\n\n

Skenaarioita Otaniemeen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kolmantena intensiivijakson viikkoteht\u00e4v\u00e4n\u00e4mme oli toteuttaa maastoprofiileja annetuilta kohdilta Otaniemess\u00e4. Oman ryhm\u00e4ni kohdalle tuli teht\u00e4v\u00e4ksi V\u00e4reen aukio, kandikeskus sis\u00e4pihoineen sek\u00e4 A siiven piha-alueet ja rinne. Kun miettii kuinka kauas uudet puut pit\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n asettaa rakennuksista, niin on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi Aallon kandikeskuksen sis\u00e4pihalle s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4t lehmukset ovat yh\u00e4 paikallaan. Mink\u00e4laisia vaurioita ne loppupeleiss\u00e4 ovat rakenteille, jos ollenkaan. Juuritilaa kartoittaessa tuli nimitt\u00e4in pohdittua, ett\u00e4 kyseisill\u00e4 puilla on oltava suhteessa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen rajallinen juuritila. Sijaitseeko puiden alla esimerkiksi kellarikerroksia tai k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4? Kuinka paljon puiden kammoamisella rakenteiden yhteyksiss\u00e4 on edes pohjaa, vai onko asia hyvin puulajikohtainen? Tied\u00e4n ett\u00e4 puun juuret kyll\u00e4 tekev\u00e4t vahinkoa rakenteille, jos niit\u00e4 ei suojata riitt\u00e4v\u00e4sti. Mutta kuinka Aaltoyliopiston sis\u00e4pihalla t\u00e4m\u00e4 ongelma on ratkaistu? Ehk\u00e4 lehmukset eiv\u00e4t t\u00e4yskasvuisessa tilassaan en\u00e4\u00e4 levit\u00e4 juuriaan? Nyt kun mietin t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 niin asiaa voisi selvitt\u00e4\u00e4 ohjaajilta viel\u00e4 tarkemmin, toistaiseksi lehmuspihan maanalainen maailma j\u00e4i aika paljon arvailujen varaan.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Lehmuspihan v\u00e4h\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4minen johtui osittain my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 keskityimme p\u00e4\u00e4asiassa A siiven rinteeseen, koska halusimme tehd\u00e4 siit\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ksemme annetut skenaariotarkastelut. Sen enemp\u00e4\u00e4 skenaarioita t\u00e4h\u00e4n erikseen avaamatta aion nostaa huomion siit\u00e4, ett\u00e4 koeala skenaariosta alueelle tuli varsin inspiroiva veistospuumetsikk\u00f6idealla, jossa puiden muoto el\u00e4\u00e4 roudan ja muiden luonnonelementtien, sek\u00e4 mahdollisesti my\u00f6s mekaanisen kasvullisen ohjailun avulla. T\u00e4m\u00e4 idea l\u00e4hti liikkeelle tiedosta, jonka saimme maaper\u00e4asioista tuntevalta ohjaajaltamme Pirjolta: kun routa katkoo juuria, niin puun korkeuskasvu j\u00e4\u00e4 katkenneiden juurien puolelta lyhemm\u00e4ksi, ja runkoon syntyy mutka. Tied\u00e4n my\u00f6s itse ennest\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tuomet my\u00f6s hakeutuvat oksillaan kosteaa ja vetist\u00e4 maanpintaa kohti ja juurtuvat sitten n\u00e4ist\u00e4 oksistaan maahan. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisten tuomikaarien luomisen. Kyn\u00e4jalavan k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia olisi mielest\u00e4ni my\u00f6s tarpeen tutkia lis\u00e4\u00e4 etenkin A siiven rinteen ojan ja Ossinlammen alueella, sill\u00e4 se on my\u00f6s vetisten maiden puu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Intensiivijakson viimeiset viikot<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Maastoprofiilien ja niihin liittyvien skenaarioiden tuottamisen j\u00e4lkeisten parin viikon aikana palasimme viel\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 l\u00e4pik\u00e4ytyjen tietol\u00e4hteiden pariin. Kiinnostavimmaksi itselleni nousi kaupunkimets\u00e4t ja niiden perustaminen koska aihe on voimakkaasti rakentuvassa Otaniemess\u00e4 hyvin ajankohtainen. Haluan my\u00f6s ehdottomasti perehty\u00e4 akateemisten ymp\u00e4rist\u00f6jen maisemia k\u00e4sitteleviin aineistoihin, vaikka Jyrki onkin esitelm\u00f6inyt aihetta mielest\u00e4ni hyvin tehokkaasti. Aineistoa voisi k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi silm\u00e4illen ja katsoa tulisiko sielt\u00e4 jotain uutta vastaan. Oman ryhm\u00e4ni aineistoonkin voisin palata viel\u00e4 nopeasti, ja vilkaista voisin my\u00f6s pedagogiikkaa l\u00e4pik\u00e4yneen ryhm\u00e4n aineistoa, vaikka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 koen, ett\u00e4 olen t\u00e4st\u00e4 aiheesta saanut jo kaiken tarvittavan inspiraation\u2026ehk\u00e4p\u00e4 kokemukseni osoittautuu v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Aloitimme my\u00f6s ty\u00f6ohjelman tekemisen ja siten suunnittelun aloittamisen, ideoimalla suunnitelman tavoitteita. Ajattelin omistaa ty\u00f6ohjelman ja oman suunnitelmani alkuvaiheiden k\u00e4sittelyyn ihan oman julkaisunsa, jota l\u00e4hden kirjoittamaan t\u00e4m\u00e4n julkaisuni j\u00e4lkeen ja pyrin julkaisemaan sen palautettuani v\u00e4likritiikin pohjalta p\u00e4ivitetyn ty\u00f6suunnitelmani. V\u00e4likritiikiss\u00e4 ty\u00f6ohjelmani ja suunnitelmani idea sai p\u00e4\u00e4osin positiivista palautetta, joka oli mukava kuulla. Toki ihan hieman hiottavaakin l\u00f6ytyi, mutta palaan t\u00e4h\u00e4n tarkemmin sitten aihetta k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 seuraavassa blogijulkaisussani. T\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in ajattelin my\u00f6s koittaa tiivist\u00e4\u00e4 blogini julkaisutahtia viikoittaiseksi. Samalla blogin rakenteeseen saattaa ilmaantua jopa ajatuskaaviomaisempia rakenteita, sill\u00e4 ajattelin alkaa hahmottelemaan suunnitteluprosessiani mahdollisimman paljon blogiini julkaistavissa olevaan muotoon. Saa n\u00e4hd\u00e4 kuinka t\u00e4m\u00e4 onnistuu vai jatkanko kenties samalla, hieman puhtaaksi kirjoitetummalla otteella. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4t\u00e4 toista blogiteksti\u00e4ni kirjoittaessa kurssissa on kulunut reilu kolme viikkoa viime blogikirjoituksestani. Kurssin intensiivijakso on samalla tullut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 ja tulevalla kurssikerralla on my\u00f6s kurssin viimeinen luento, jonka j\u00e4lkeen tulemme keskittym\u00e4\u00e4n l\u00e4hes puhtaasti harjoitusty\u00f6n edist\u00e4miseen ohjauksien kera. Osa ajasta tulee menem\u00e4\u00e4n my\u00f6s ruotsiin ja tanskaan kohdistuvan ekskursion valmistelemiseen. Ekskursiota k\u00e4sittelev\u00e4n blogitekstin ajattelin kirjoittaa ekskursioviikon aikana 25.04. […]<\/p>\n","protected":false},"author":4002,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-26","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4002"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions\/31"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}