Kurssin aiheena ovat t\u00e4n\u00e4 vuonna kampusmaisemat oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 ja etenkin maisemalaboratorioina, ja suunnitelmassa tullaan keskittym\u00e4\u00e4n Otaniemen kampusalueen kehitt\u00e4miseen. Kurssiteemalla on kytk\u00f6ksi\u00e4 Otaniemen Arboretum projektiin, jossa olen itse ty\u00f6skennellyt puita kartoittaen ja tietopankkia luoden, puutarhurin koulutuksen ja t\u00e4h\u00e4nastisten maisema-arkkitehtuurin opintojen tuomalla osaamisellani. T\u00e4m\u00e4n kartoitusty\u00f6n aikana Otaniemen kampusalueen enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n hukattu potentiaali on noussut polttavaksi kysymykseksi omassa mieless\u00e4ni. Alueella on historiaa ja monia oman onnensa nojaan j\u00e4tettyj\u00e4 erikoisuuksia, joita olisi hyv\u00e4 vaalia aluetta kehitett\u00e4ess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kurssi tavoitteineen nostaakin toiveita sit\u00e4 ajatellen. Mink\u00e4laisia suunnitelmia tulemme kurssilaisten kesken saamaan aikaiseksi ja kuinka ne otetaan vastaan? Se j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, tarkoituksena olisi kuitenkin saada aikaan konkreettista vaikutusta Otaniemen kampuksen kehitykseen.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4isell\u00e4 kurssikerralla k\u00e4vimme l\u00e4pi ennakkoteht\u00e4vi\u00e4, joissa jokainen opiskelija pohti omaa suhdettaan kampukseen ja sen oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n maisema-arkkitehtuurin kannalta. Kokemuksissa oli paljon vastaavuuksia omien kokemusteni kanssa, tosin poikkeuksiakin l\u00f6ytyi. Itse olen kokenut, ettei kampuksen ymp\u00e4rist\u00f6 ole ollut kovinkaan inspiroivaa tai opettavaista maisema-arkkitehtuurin kannalta. Otaniemen maisema ja sen mahdollisuudet avautuivat itselleni vasta aivan uudella tavalla, kun aloin kartoittamaan sen puustoa, se ei itsess\u00e4\u00e4n ohjaa tarkastelemaan maisemallisia elementtej\u00e4\u00e4n ja pit\u00e4\u00e4 monia niist\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin piilossa.<\/p>\n\n\n\n
Maiseman laatu ja monimuotoisuus on my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n heikkoa, kun ajatellaan kyseess\u00e4 olevan yliopisto, jossa opiskellaan maisema-arkkitehtuuria. Tosin joitain muutamia poikkeuksia on kartanoiden ja Alvar Aallon ajoilta, n\u00e4ist\u00e4 itselleni nousevat selkeimmin mieleen kemianlaitosta vierell\u00e4 kulkeva lehmuskujanne sek\u00e4 Aallon maisemaan luomat porrastukset. Kartanomets\u00e4nk\u00e4tk\u00f6ss\u00e4 on my\u00f6s paikalleen j\u00e4tetty, aiemmin vanhaa tiet\u00e4 reunustanut lehmusrivi, jonka unohdettu ja omaan arvoonsa j\u00e4tetty rooli on antanut sille omaa puhuttelevaa mystiikkaa. Samaan aikaan jokin kyseisen lehmuselementin syrj\u00e4\u00e4n j\u00e4tt\u00e4misess\u00e4 tuntuu v\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4 eik\u00e4 se samalla tunnu saavan ansaitsemaansa oikeutta ja huomiota. Vastaavia esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s Maarin lintutornille johtavasta koivukujanteesta sek\u00e4 metsiin unohdetuista kartanoaikaisista puista kuten vesitornin l\u00e4heisyydess\u00e4 kasvavasta kookkaasta hevoskastanjasta sek\u00e4 kartanomets\u00e4n komeasta py\u00f6kist\u00e4. Kampuksen viherymp\u00e4rist\u00f6 on my\u00f6s kasvillisuudeltaan harmillisen yksipuoleista, jos ajatellaan ett\u00e4 yliopistokampuksella olisi varsin edukasta opettaa eri kasveista ja niiden eri k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksista.<\/p>\n\n\n\n
Muut kurssilaiset nostivat positiivisena asiana kampuksen ulkotilojen merkityksen yhteis\u00f6llisyyden kannalta. T\u00e4st\u00e4 olen samaa mielt\u00e4. Tosin yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 tukevia ulkotiloja voisi olla paljon enemm\u00e4nkin. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 asiaa taitaa ajaa vain Alvarin aukio ja siit\u00e4 niemen k\u00e4rke\u00e4 kohti etenev\u00e4t paikoittaiset alueet. Kampuksella on mielest\u00e4ni yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon pelkki\u00e4 ohikulkualueita.<\/p>\n\n\n\n
Kasasimme kampuksen kehitt\u00e4miseen liittyvi\u00e4 ajatuksia my\u00f6s Flinga -palvelussa sijaitsevaan Otaniemen karttaan. N\u00e4iss\u00e4kin ajatuksissa havaitsin paljon samaa omien ajatusteni kanssa mutta my\u00f6s joitain poikkeavuuksia\u2026esimerkiksi Alvarin aukio sai osakseen kritiikki\u00e4. Itse kuitenkin koen Alvarin aukion olevan Otaniemen kampuksen vahvimpia ulkotiloja, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ja ajavan tarkoitustaan hyvin opiskelijoiden ajanvietto- ja oleskelupaikkana.<\/p>\n\n\n\n
Maisema-arkkitehtuurin tarkoitus?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4isell\u00e4 kurssilla nostettiin pohdintaan maisema-arkkitehtuurin tarkoitusta. Miksi ulkotiloja tulisi edes suunnitella? Eik\u00f6 niit\u00e4 voisi vain s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4? Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 maisema-arkkitehtuurista on?<\/p>\n\n\n\n Omasta mielest\u00e4ni Otaniemen kohdalla n\u00e4kee hyvin mit\u00e4 tapahtuu, kun emme suunnittele ulkotiloja vaan j\u00e4t\u00e4mme ne oman onnensa nojaan ja raivautumaan rakennusten tielt\u00e4. Tuloksena ei yksinkertaisesti ole laadukasta ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Uskoisin ettei ihmisen lis\u00e4ksi my\u00f6s muillekaan eli\u00f6ille. Rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 onkin omasta mielest\u00e4ni erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s ulkotilojen suunnitteluun. Se voi vaikuttaa ratkaisevasti niin moniin asioihin, kuten ensisijaisesti vaikka siihen kuinka yleisesti koemme ulkotilat ja my\u00f6s niiden muunlajiset eli\u00f6t, kuinka otamme vastaan erityylisi\u00e4 ulkotiloja. Asia on aivan toinen alueilla, joilla ihmisen toiminta ja rakentaminen on v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4\u2026sellaisilla alueilla on mielest\u00e4ni tarpeellisempaa pohtia, pit\u00e4isik\u00f6 suunnittelun sijaan antaa muun \u201dluonnon\u201d vain toimia omalla tavallaan ilman ihmisen vaikutusta. Tosin t\u00e4h\u00e4n osaavampia ovat vastaamaan muut tieteenalat kuin arkkitehtuuri. Koen kuitenkin, ett\u00e4 ulkotilojen suunnitelmallisuus on esimerkiksi kampusalueilla ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kampusten avautuminen uudella tavalla<\/strong><\/p>\n\n\n\n T\u00e4t\u00e4 julkaisua kirjoittaessani on kurssia on kest\u00e4nyt pari viikkoa, joiden aikana on ehtinyt tulla jo hyvin paljon uutta tietoa ja inspiraatiota kampuksiin ja niiden maisemiin liittyen. Ensimm\u00e4isell\u00e4 kurssikerran luennolla tuli valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 uutta tietoa siit\u00e4 mit\u00e4 yliopistot ja kampukset yleens\u00e4 historiallisessa kontekstissaan ovat. Vahva yliopiston piirre on oppinut ja kapinallinenkin yhteis\u00f6<\/em>; universitas, collegio. Kampuksen ja akatemian historia juontaa kreikkaan, jossa ajatuksia ja opetusta on harjoitettu samoilla kentill\u00e4, joilla on my\u00f6s urheiltu; korkealla oppineisuudella on historiallisesti vahva kytkeytyneisyys ulkotiloihin,<\/em> joissa korostuu mielen ja kehon yhteys. <\/em>Rakenteellisesti n\u00e4ille korkean oppineisuuden ulkotiloille <\/em>on ollut selke\u00e4sti pylv\u00e4ill\u00e4 tai puiden rungoilla rajattu tila, joka avautuu taivaaseen<\/em> ja n\u00e4in ruokkii ajatusta.<\/em> N\u00e4it\u00e4 ajatuksia koen olevan viel\u00e4 hy\u00f6dyllist\u00e4 j\u00e4sent\u00e4\u00e4 pidemm\u00e4lle, mutta uskon edell\u00e4 mainitsemistani havainnoista muovautuvan vahvaa pohjaa kurssin aikana toteuttamaani suunnitelmaan Otaniemen kampusalueelle.<\/p>\n\n\n\n Toisella kurssikerralla k\u00e4vimme l\u00e4pi erilaisia kampuksia Amerikasta ja Euroopasta, ja joukossa oli monia hyvin inspiroivia esimerkkej\u00e4. Itse tutustuin Versaillesin ENSP kampukseen, joka sijaitsee Potager de Roin yhteydess\u00e4. Tuntuu aivan uskomattomalta, ett\u00e4 Versaillesin puutarha sijaitsee aivan koulun tuntumassa. Sit\u00e4 ei tosin Jyrkin kuuleman perusteella juurikaan hy\u00f6dynnet\u00e4 opetuksessa, toisin kuin Potager de Roita. On inspiroivaa, ett\u00e4 opiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t k\u00e4det multaan periaatteella tutustumaan kasvillisuuden k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, vaikkakin monet opiskelijoiden puuhasteluista olivat suhteellisen villiintyneit\u00e4 ja jopa \u201dsotkuisia\u201d. Ehdottomasti inspiroivimpia kohteita on kuitenkin Allnarpin kampus maisemalaboratorioineen, joka vaikutti lopulta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n omintakeiselta kaikkien muiden kampusten joukossa. Mielest\u00e4ni vastaavia maisemalaboratorioita tarvittaisiin ehdottomasti enemm\u00e4n hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi maisema-arkkitehtuurin opetuksessa.<\/p>\n\n\n\n Omia tavoitteita kurssille<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tavoitteissa pyrin tietenkin vastaamaan kurssisuunnitelmassa vuoden teemassa esitettyihin tavoitteisiin. T\u00e4m\u00e4n studion lis\u00e4ksi minulla ei my\u00f6s ole muita kursseja, ainoastaan ehk\u00e4 t\u00f6it\u00e4 my\u00f6hemmin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, joten uskoisin aikaakin olevan tekemiselle runsaasti. Oma suunnitelmani on esitt\u00e4\u00e4 arboretumin kehitt\u00e4mist\u00e4 Otaniemeen, ja haluaisin keskitty\u00e4 etenkin Vanhoille Hagalundin kartanon tiluksille sek\u00e4 Maarin lintutornin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Kuinka n\u00e4m\u00e4 alueet kytkeytyv\u00e4t ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n kampusalueeseen ja kuinka niiss\u00e4 saataisiin nostettua puulajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 parhaimmalla tavalla. Haluan ehk\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 suunnitelmaan my\u00f6s kandidaattikeskuksen ymp\u00e4rist\u00f6n sek\u00e4 Ossinlammen. Ossinlammella n\u00e4kisin erityisesti mahdollisuuksia hy\u00f6typuiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Haluaisin kurssin aikana oppia toteuttamaan suunnitteluprosessin kokonaisvaltaisesti entist\u00e4 paremmin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kurssin aiheena ovat t\u00e4n\u00e4 vuonna kampusmaisemat oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 ja etenkin maisemalaboratorioina, ja suunnitelmassa tullaan keskittym\u00e4\u00e4n Otaniemen kampusalueen kehitt\u00e4miseen. Kurssiteemalla on kytk\u00f6ksi\u00e4 Otaniemen Arboretum projektiin, jossa olen itse ty\u00f6skennellyt puita kartoittaen ja tietopankkia luoden, puutarhurin koulutuksen ja t\u00e4h\u00e4nastisten maisema-arkkitehtuurin opintojen tuomalla osaamisellani. T\u00e4m\u00e4n kartoitusty\u00f6n aikana Otaniemen kampusalueen enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n hukattu potentiaali on noussut polttavaksi kysymykseksi omassa […]<\/p>\n","protected":false},"author":4002,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-16","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4002"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=16"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":25,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16\/revisions\/25"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=16"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=16"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/koonpuulajipuisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=16"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}