Kurssin jälkeen

(julkaistu kurssin arvostelun jälkeen)

Kurssin arvostelussa huomioitiin sekä lopullinen työ, että työskentelyprosessi. Sain arvosanaksi kolmosen. Harmi etten päässyt loppukritiikkiin. Olin varannut lentoni Japaniin tammikuussa Oodin tietojen mukaan. On mahdollista, että olen katsonut ne väärin.

Olin aluksi vähän pettynyt saamaani arvosanaan, koska olin koko kevään tehnyt tasaisesti ja uutta rohkeasti kokeillen töitä. Olin mennyt monen asian pohdintaan aika syvälle, pitänyt joka viikosta blogia ja saanut paljon hyvää palautetta koko prosessin ajan. Aivan viime metreillä en pysynyt tarpeeksi skarppina aikataulun suhteen, vaan viilasin photarointeja liian kauan. Vaikka käytin paljon aikaa, sen määrä oli rajallinen. Tästä tuloksena lopputulokseen jäi virheitä, kuten leikkausviivojen puuttuminen ja harmaiden laatikoiden näkyminen tarkemmassa pohjassa. Totuus on kuitenkin, että olin ylittänyt itseni monessa asiassa, tehnyt parhaan taiton ja työn tähänastisella urallani sekä käyttänyt enemmän aikaa ja energiaa kuin koskaan ennen. Kenties keskityin lopussa liikaa työn visuaalisuuteen ja kaikki tekemäni työ ei välittynyt loppupalautuksesta.

Tämä oli ensimmäinen työ, jonka aikana olen osannut käyttää Photoshopia. Tämä oli myös ensimmäinen työ, jonka aikana olen 3D-mallintanut tai käyttänyt AutoCAD:ia. Viimeksi mainitut ohjelmat opettelin kurssin aikana.

Luulen että työni puutteet olivat seuraavat:

  • 3D-mallista otettujen printtien puuttuminen
  • Tietyt huolimattomuusvirheet plansseissa
  • Tulostamiseen liittyvät virheet plansseissa
  • Blogista puuttui viimeinen yhteenveto/itsearviointi (tämä teksti)
  • Valaistusmerkintöjen puuttuminen pohjasta
  • Kaikkia välikritiikkien asioita en ollut ehtinyt korjata (esim. talvi-kuvassa lumisen tunnelman lisääminen)
  • Olisikohan myös kaivot pitänyt merkitä..?
  • Pohjaa ei ollut varjostettu, vaikka minusta se näytti jo niin monimutkaiselta ilmankin varjoja, että jätin ne pois
  • En päässyt osallistumaan loppukritiikkiin

Jos työssä oli puutteita vielä näiden lisäksi, olisi kivaa saada tietää ne. En usko että itse suunnitelman laatu voisi olla kovin heikko, koska sain siitä kehuja koko kurssin ajan ohjauksissa. Voi kuitenkin olla että en ole osannut löytää kaikkia kehityskohteita, joiden tunnistaminen olisi tietenkin jatkon kannalta arvokasta.

3D-printtien puuttuminen varmaankin on vaikuttanut arvosteluun jonkin verran, koska ne kuitenkin lukivat vaadittujen materiaalien listassa. Japaniin lähtemisen kiireessä minusta tuntui ihan järkevältä, että koska printtejä pyydettiin tuomaan kritiikkiin printattuina, en palauta niitä. Se kuulosti jollain tapaa epäviralliselta, ja assistentit olivat kuitenkin nähneet 3D-mallini kehittymisen koko kurssin ajan. Myös planssieni visualisoinnit oli kaikki tehty 3D-mallin pohjalta. Jälkeen päin ajateltuna oli aivan selvä virhe, etten edes selvittänyt asiaa. Olisi ollut helppo ottaa nippu printtejä vaikka ihan varmuuden vuoksi ja kiinnittää ne planssien taustapuolelle.

Tuntuu tavallaan hassulta, että puolen vuoden aikana tehty valtava työmäärä ja oppimisprosessi kaatuu lopulta loppumetrien huolimattomuuteen. En ole luonteeltani pilkunviilaaja, joten selvästi maisterivaiheessa opeteltavaksi jää, miten saada puolen vuoden työ näkymään vastaavasti tarpeeksi hyvänä jälkenä lopputuotoksessa. Täytyy myös oppia tyhjentämään oma elämä kurssien loppupuolelta niin tyhjäksi, ettei yleinen kiireisyys näy näin paljon työn jäljessä ja arvosanassa.

Lopulta olen omaan oppimiseeni ja työskentelyyni monella tapaa tosi tyytyväinen. Pääsin paljon pidemmälle ja syvemmälle kuin aiemmilla kursseilla ja tein paljon asioita, joita en aiemmin ole tehnyt. Opin käyttämään kahta uutta suunnitteluohjelmaa ja sain johdatuksen visualisointiin. Onnistuin tekemään yhtenäisen, persoonallisen ja paikan henkeen sopivan suunnitelman, jossa käytännön reunaehdot oli otettu hyvin huomioon. Lisäksi onnistuin tekemään (virheet pois lukien) laadukkaan ja persoonallisen visuaalisen esityksen työlleni. Suunnitteluprosessi eteni tasaisella ja opintopisteitä vastaavalla panoksella viikosta toiseen niin ikään paremmin, kuin koskaan ennen.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

Loppupalautus

(julkaistu kurssin arvostelun jälkeen)

Loppupalautus tapahtui aikamoisessa hötäkässä, koska lähdin Japaniin jo kymmenen päivää ennen kaupunkisuunnittelun ekskursiota. Sain kuitenkin kaiken materiaalin tehtyä, planssit palautettua ja planssattua hyvin ennen deadlinea.

Käytin viimeisen ohjauksen jälkeen vähintään neljä pitkäksi venynyttä työpäivää suunnitelman loppuun saattamiseen. Korjasin kaikki olennaisimmat virheet ja visualisoin materiaalin. Priorisoin uuden materiaalin (kuten leikkausten julkisivun) tuottamisen vanhojen vaiheiden kaikkien toivottujen muutosten tekemisen yli. Vanhoista materiaaleista korjasin lähinnä pikkupuiden ja muurin välisen epäkohdan. Vielä viime hetkellä keksin lisätä plansseihin luumunvärisiä alueita antamaan plansseille ryhtiä ja tekemään niistä persoonallisemmat. Kun palautin sähköiset versiot, olin varma että olin tehnyt hyvää työtä ja parhaan suunnitelman ja parhaan planssien taiton tähänastisella opiskelu-urallani.

Tulostusvaiheessa kuitenkin paljastui ikäviä virheitä. En ollut ehtinyt tehdä koetulostuksia, joten en huomannut, että jotkin taittovaiheessa tarkasti lisäämäni korjaukset tulostuivat todella rumasti. Lisäksi lisäämäni luumun väriset alueet olivat peittäneet leikkausmerkintäni, jotka siis jäivät puuttumaan. Olin myös unohtanut kirjoittaa leikkauksiini tekstit, kuten ”leikkaus A-A'”. Kun huomasin nämä, harmitti tietysti, mutta asialle ei enää voinut mitään.

Ratkaisu taiton ongelmiin olisi ollut erilainen ajankäyttö. Ajankäytölliset haasteet johtuivat osittain siitä, että tämä oli ensimmäinen suunnittelutyö, jonka olen tehnyt siten, että osaan käyttää AutoCADiä ja Photoshopia. Aiemmin olen työskennellyt käsin, eikä tietokonetyöskentely plottaamisineen ja photarointeineen ole ollenkaan suoraviivaista. En siis ymmärtänyt, miten paljon aikaa menee jos valitsee tietyn työskentelytavan. Jatkossa täytyy keskittyä löytämään tapoja, joilla työskentelystä saa nopeampaa. Lisäksi lopullista materiaalia täytyisi työstää koko ajan eteenpäin. Oli virhe jättää aiempien välikritiikkien palautteista kumpuavat muutokset liian lopputinkaan. Kovin paljon enempää aikaa minulla ei kuitenkaan olisi ollut noppiinkaan nähden käyttää, kuin nyt käytin. Koetulostuksille on jatkossa pakko varata aikaa.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 18: Loppurutistus

Suunnitelmaa viimeistellessäni ilmenee kaikenlaisia pieniä ja suurempiakin kehityskohteita. Koitan korjata tehokkaasti mahdollisimman monet, mutta kaikkia niistä en enää ehdi ratkaista, jos mielin rakentaa visuaalisen esitykseni huolellisesti.

Sain taas palautetta detaljeista. Tällä kertaa minulla oli liian vähän maanalaisia kerroksia ja että kaikki rakennekerrokset olisi hyvä esittää viitteellisesti maan alla. Vaikuttaa myös siltä että orapihlajien juurille on muutoksista huolimatta hieman liian vähän tilaa. Tämä johtuu rakennekerrosten maa-aineksen 45 asteen reunoista. Pitäisi vielä kaivaa Viherrakentajan käsikirja ja yrittää ratkaista tämä kantavan kasvualustan avulla. Hankalaa on, kun assaritkaan eivät tunnu aivan tietävän, mitä maan alla oikeastaan tapahtuu. Se on toki ymmärrettävää, koska toimistot konsultoivat rakennesuunnittelijoita. Teen mitä ehdin.

Tajusin, että pylväshaapakujaani koskee samanlainen tukimuuriongelma, kuin orapihlajiani vaivasi. Ongelman korjaaminen vaatisi arvioltani parin päivän työn, koska pihani mittasuhteet eivät olisi mielestäni enää tasapainossa, jos korjaisin ongelman yksinkertaisesti siirtämällä muurin kujanteen ulkopuolelle. Jos haluan säilyttää kulkuyhteyden aurattavana, tulee tilavaikutelmasta helposti liian avara. Luultavasti tämä olisi tehtävissä, mutta oletan että tämä tietäisi runsaasti lisäviilausta, jotta kokonaisuus olisi jälleen hallussa. Koska kurssin pääpaino on taiteellisessa ilmaisussa jätän kujan nyt aikataulusyistä paikalleen, mutta tiedoksenne että olen tiedostanut ongelman.

Visualisoin leikkauksiani kokonaisen päivän lauantaina (n.8h kun tauot vähentää). Moni kehui jälkeä hyväksi, mutta itse pohdin, kannattaako moiseen hiomiseen oikeasti käyttää näin paljon aikaa. Hyvähän se on kokeilla erilaisia juttuja opiskeluvaiheessa. Tällä viikolla olen tehnyt projektia melkein joka päivä. Meni vielä yllättävän kauan, kun korjailin pohjasta avoimeksi jääneitä asioita kuntoon. Aloin kuvittaa pohjaa aika yksityiskohtaisesti tekstuureilla. Mietin, oliko tämä jo liian yksityiskohtaista, mutta assarin mielestä tarkkuustaso oli hyvä. Se myös sopii muuten visuaaliseen tyyliini, joten mennään sillä. Helpommallakin pääsisi jos haluaisi, mutta kokeillaan. Tärkeää on kuitenkin, että pohjan merkinnät voi selittää legendan avulla. Koitetaan.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 17: Planssisuunnitelma

Olipa hyvä että planssisuunnitelmastakin oli oma välietappinsa. Muuten en olisi mennyt sen kanssa näin pitkälle. Innostuin tekemään alun konseptivaiheesta vektorigrafiikalla muutaman kaavion, jotka havainnollistavat idean syntyä. Harhauduin vähän fokuksesta ja aloin tekemään referenssikuvista sommitelmaa. Siitäkin tuli aika kiva lisä plansseihini. Lisäksi keksin plansseille koristeellisen elementin: vihreän viivan joka tekee samanlaista kuviota, kuin pensasaita pihalla. Sain sillä koottua yhteen joitakin muuten toisistaan irrallisilta näyttäviä elementtejä. Tällaiseen koristeellisuuteen yleensä ei kannusteta, mutta ajattelin että kaikkia vallitsevia ihanteita ei pidä ottaa annettuina.

Planssisuunnitelma oli sinänsä aika helppo tehdä, koska minulla oli kaikesta jo vähintään kuvittamattomat rautalankamallit olemassa. Sainkin assarilta vinkin, että juuri tässä vaiheessa planssisuunnitelma kannattaakin tehdä. Silloin voi kokoajan tarkastella, miten pitkälle mitäkin kuvaa kannattaa työstää.

Sain lisää kritiikkiä detaljeistani. Tällä kertaa oltiin sitä mieltä, että ne ovat liiankin teknisiä ja niissä pitäisi keskittyä enemmän materiaaleihin ja mittasuhteisiin. Minua kehotettiin lukemaan uudestaan tehtävänanto, jossa sanotaan että teknisten yksityiskohtien sijaan tulisi keskittyä rakenteiden arkkitehtuuriin. Tehtävänannossa annetut lauseet eivät mielestäni kuitenkaan aivan selitä itse itseään. On lisäksi vaikea vetää raja siihen, paljonko maanalaisia rakenteita tulisi esittää. Tämänkertaisessa ohjauksessa sanottiin, että vain maanpäälle näkyvät kerrokset ovat olennaisia. Minusta vaikuttaa siltä, että assarit ovat oikeaoppisesta esitystavasta keskenäänkin vähän eri mieltä.

Loppuviikko meni vapputunnelmissa, mutta lauantaina sallin itseni lomailun hengessä ajautua vielä hieman sivuraiteille ja laadin skedaripohjan päälle havainnollistuksen pihan kasvillisuuden yleisvaikutelmasta talvella ja syksyllä. Tuntui että ilman visualisointia kasvillisuuteen pitkin kevättä käytetty ajatustyö menisi hukkaan.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 16: Teknisten ratkaisujen tarkastelua

Tällä viikolla piirsin detaljini kuntoon välikritiikkiä varten ja sain palautetta niistä vierailevalta asiantuntijalta. Käytin detaljeja piirtäessäni mallina RT-kortteja ja tutkin InfraRYL:iä. Yritin olla tarkka, mutta detaljeihini jäi silti paljon korjailtavaa kritiikin jäljiltä. Kurssiassistentit suosittelevat usein InfraRYL:iä, mutta ehkä en ole ihan ymmärtänyt miten sitä käytetään, koska mielestäni se on vain täynnä sekavaa tekstiä, enkä löydä sieltä juuri mitään kuvia, kuten periaateleikkauksia.

Detaljitarkastelu johti huomioon eräästä perustavanlaatuisesta ratkaisustani. Vaikka orapihlaja sinänsä lajina onkin pensas ja pensaalle usein suositellaan n. 60 cm kasvualustaa, on se pieneksi puuksi kasvatettuna efektiivisesti pieni puu. Tällöin se tarvitsee puun tavoin n. latvuksensa (siis mikä se olisi leikkaamattomana) verran tilaa maan alta. Varsinkaan sitä ei voi istuttaa sillä tavalla lähelle pengerrystä kasassa pitävää tukimuuria, kuin minun suunnitelmassani on tehty. Muuten muuri kaatuu, kun juurakko kasvaa. Tämä johti monen tunnin uudelleensuunnitteluun, kun päivitin pohjan, leikkaukset ja detaljit vastaamaan puun juuritilan vaatimuksia.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 15: Leikkaukset paljastavat kolmiulotteisuuden

Tällä viikolla piirsin CAD:llä kaksi pituusleikkausta ja yhden poikkileikkauksen, jonka päälle hahmottelin detaljit. Tämä oli hyvä, koska ehdin saada detskuihin hieman ohjausta jo ennen varsinaista välikritiikkiä aiheesta. Kuten aiemminkin leikkauksia piirtäessäni, huomasin jälleen, miten olennainen rooli niiden piirtämisellä on suunnittelussa. Ne laatimalla havaitsin pohjassa tekemiäni virheitä ja pääsin käsiksi kolmiuloitteisuuteen mittatarkalla tasolla. En täysin aavistanut, miten tärkeitä leikkaukset ovat, koska olin suunnitellut pitkään sketch up -malillani. 3D-mallinnukseni ei kuitenkaan ole tehty mittatarkasti. Olisi oikeastaan kovin hyvä työstää leikkauksia heti alusta lähtien, kuten fuksivuoden tilapihakurssilla tehtiin. Pitäisi kuitenkin löytää tasapaino, ettei jokainen muutos pohjaan teetä tuplatyötä. Ehkäpä ajan mittaa oppii tunnistamaan ne kohdat, joissa leikkausten päivittämisestä on erityistä hyötyä. Kenties alussa kannattaa leikkauksiin piirtää vain tilalliset päälinjat.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 14: Visualisointi jatkuu

Olin edellisellä viikolla tehnyt jo kolme visualisointia, mutta koska maanantaina ja tiistaina oli vielä aikaa, päätin kokeilla esittää talven. Halusin myös, että ideani pihan ikivihreästä tilallisesta rungosta välittyisi. Sain kuitenkin talvikuvastani palautetta, että se ei näyttänyt niinkään talvelta, vaan ennemminkin abstrahoidulta maanpinnalta, josta on korostettu vihreää pensasta. Yhden kurssiassistentin mielestä tämä oli juuri hyvä ja kauniiin pelkistetty tapa esittää näkymiä. Hänellä taitaakin olla “skandinaavisempi” maku kuin itselläni. Pia taas oli sitä mieltä, että talvinäkymäni on hieman liian irrallinen ympäröivistä rakennuksista. Se olisi voinut olla mistä vain. Itse olin pyrkinyt rajauksella harmoniseen sommitelmaan ja kuva olisikin ehkä valokuvana ollut kaunis, mutta informatiivisuudessa rajauksella olisi ollut parannettavaa.

 
Sain palautetta myös muista visualisoinneistani. Näkemyksiä on erilaisia, pitäisikö puut esittää täysikokoisina vai ei. Tyyliäni luonnehdittiin kuvitusmaiseksi, mutta kiiteltiin, etten ole valinnut jotakin valtavirran esitystekniikkaa ja kopioinut sitä. Itseasiassa minulla oli itsellänikin ajatuksena pyrkiä persoonallisempaan ilmaisuun, koska Next Stops, Next Steps -tapahtumassa oli tullut esiin, että meillä tehdään kovin samannäköisiä kuvia. En silti vielä tiedä, kuinka voisin päästä aivan Sinkkilän peräänkuuluttamaan anarkiaan asti. Sen ei pidä tarkoittaa huolimattomuutta, mutta tiettyä rohkeutta katsoa tavanomaisesti hyvänä pidettyjen ratkaisujen yli.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 13: visualisointi

Saamassamme välitehtävässä edellytetään kolmea visualisointia, joista yksi on A3-kokoinen. Oletuksena taitaa olla, että nämä tehdään V-Raylla. Itse kuitenkin olen soveltanut Sketch Upissa valmiina olevia ominaisuuksia ja photoshopannut kuvakaappausten päälle. Tämä työskentelytapa ei ole erityisen kaukana Rhino-V-ray-workflowsta, mutta kenties hieman alkeellisempi tapa hoitaa sama asia.

Ohjauksessa näin, kuinka Skedarista otetaan näkymä ulos käsinpiirretyn näköisinä viivoina. Olin suunnitellut tähän käsintyöstöä väliin, mutta huomaan, että homman saa hoidettua aika hyvin suoraan skedarilla. Noudatin kehoitusta pitää rakennetut osat aika neutraaleina ja korostaa kasvillisuutta. Jätin aluksi ne myös valkoisiksi, mutta lopuksi näytti siltä että hieman väriä on syytä lisätä. Lisäsin värit läpikuultavina kerroksina, jolloin ne eivät saa kuvaa tukkoon, mutta seinien kiinnostava värivaihtelu ei jää esittämättä.

Käytin mittakaavaukkeleina aidoista Art Deco -muotikuvista leikattuja ihmisiä. Löysin ne tanskalaisesta (vai alankomaalaisesta…) kansalliskokoelmasta, jonka sisältö oli vapaasti käytettävissä. Ongelmana oli, että miehiä oli huomattavan hankala löytää, joten käytin melkein kaikki miehenpuolikkaat ja -neljäsosat, joita löysin, ja sommittelin loput ihmiset niiden ehdoilla.

Saimme lisää ohjausta visualisointiin photoshop-viimeistelystä. Olinkin tähän mennessä melkein tehnyt kaiken mitä näytettiin, mutta sain joitakin hyödyllisiä lisävinkkejä esim. puiden latvuksen varjostamiseen ja värien säätämiseen.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 12: pensassommitelmia ja valaistussuunnittelua

Työstin sisäänkäyntejä, joista erityisesti pohjoista sisäänkäyntiä talojen välistä. Sommittelin pensasaitakoukeroita ja kasveja veistokselliseksi kokonaisuudeksi. Ilmeisesti vein kuitenkin suunnitelman vähän toiseen äärilaitaan, koska seuraavaksi sain palautetta, että tätä kannattaisi vähän yksinkertaistaa xD Yritin työstää myös eteläistä sisäänkäyntiaukkoa, mutta se ei onnistunut mallini kaltevilla pinnoilla ja oli 2D:nakin haastavaa. Tähän täytynee palata myöhemmin.

Tein pihan itäseinustalle terassin suunnilleen samaan kohtaan, missä oli aiemminkin ollut terassi. Toin terassin kuitenkin kauemmas seinustasta ja istutin pensaita väliin. Avasin terassin pihan keskiosaan pääkulkureitin varrelle. Täten tulin ikään kuin ”sosialisoineeksi” vanhan, vain yhden talonyhtiön terassin.

Tein myös valaistusohjausta varten valaistussuunnitelman, jota täytyy vielä työstää eteenpäin. Valitsin skedarimallistani tiettyjä näkymiä, joihin suunnittelin yksinkertaisesti viivoilla valaistuksen lähteitä yhtenevillä periaatteilla. Opin kuitenkin ohjauksessa, että muurien alaosiin maanrajaan ei kannata suomessa laittaa valoja, koska ne jäävät lumen ja moskan alle. Myöskään muut maahan upotettavat ja ylöspäin valaisevat mallit eivät ole suositeltavia kahdesta syystä. Ensinnäkin ne jäävät lumen ja syksyn lehtien alle ja toisekseen ne lisäävät valosaastetta, jota yritetään maailmanlaajuisesti vähentää. Myös valosuunnittelussa tulee ennemmin miettiä pintoja, joihin valo osuu ja joista se heijastuu. Itsehän olin merkinnyt lähinnä valon lähteet.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 11: 3D mallinnusta

Tällä viikolla tartuin härkää sarvista ja aloin 3D-mallintaa. Yritin ensin AutoCAD:lla käyttäen Lynda-tutorialeja. Onnistuinkin siirtämään korkeuskäyrät oikeaan tasoon, mutta en onnistunut luomaan niiden pohjalta järkeviä pintoja. Software basics II -kurssin 3D-tutoriaalit ovat hyvin rakennussuunnittelukeskeisiä. Vaikka niissä kerrotaan hieman myös maaston mallintamisesta, ei juuri minun tarkoituksiini sopivia työkaluja ollut kovin helppo löytää. Varmaankin se olisi joillain eri tasoilla ja niiden erotuksilla mahdollista, mutta havaitsin tämän työkalun vaativan liikaa tarkkuutta ja liikaa aikaa.

Siirryin Sketch Up -ohjelmaan, jossa osaamiseni on ollut hyvin alkutekijöissään. Onnistuin kohtuullisen googlailun ja väkerryksen jälkeen printtaamaan pdf:n AutoCAD:sta ja tuomaan piirrokseni Sketch Upiin. Siitä sain kuin sainkin mallinnettua suunnitelmani tyydyttävällä tarkkuudella. En pyrkinytkään siihen, että pintojen kaltevuudet olisivat oikeat. Tein karkeita yksinkertaistuksia, jotka kuitenkin antavat minulle oikean tilavaikutelman, jolloin työkalu täyttää tarkoituksensa. Aijon myös käyttää mallia näkymäkuvien työstämisen pohjana.

Mallinsin kasvillisuuden tilalliset piirteet, eli puut ja pensasaidat, malliin. Matalamman kasvillisuuden merkitsin lähinnä pinnan kuviointina, mutta käytin myös Sketch Upin 3D-tavaratalosta löytyviä kasvin kuvia. Huomasin, että 2D-kasvit hidastavat konetta vähemmän, kuin 3D-kasvit, joten suosin niitä.

Sain palautetta, että hyvältä vaikuttaa, mutta että voisin pelata leikatulla pensasaidalla sisäänkäynneissä ja heittäytyä siten aavistuksen villimmäksi suunnitelman kanssa. Essi, jolla on taustaa kuvanveistossa, toivoi että tutkisin 3D-mallilla pensasaidan mahdollisuuksia lisätä veistoksellisuutta sisäänkäynteihin. Hauskaa että joku kerrankin neuvoo monimutkaistamaan suunnitelmaa tai lisäämään detaljeja. Yleensä se on toisin päin 😀

Visualisointi: 3D-demo

Saimme ohjausta visualisointiin. Meille näytettiin, miten V-Ray-visualisointiohjelmaa käytetään Rhinon liitännäisenä. Valitettavasti en vielä osaa käyttää Rhinoa, mutta Sketch Up -mallin kuulema voi tuoda Rhinoon. Saatan kokeilla tätä jossain vaiheessa, mutta jo laittamalla Sketch Upiin varjot ja käyttämällä sen ohjelman ominaisuuksia, saan hyvän pohjan photoshoppaukselle. Mallia ei myöskään ole tehty täysin tarkaksi, minkä epäilen rajoittavan sen käyttöä visualisoinnissa. Minua epäilyttää mm. että ikkunoiden mallintamiseen Sketch Upilla saattaisi mennä aivan liian kauan. Jossain vaiheessa sekin pitää opetella.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment