VK 18: Loppurutistus

Suunnitelmaa viimeistellessäni ilmenee kaikenlaisia pieniä ja suurempiakin kehityskohteita. Koitan korjata tehokkaasti mahdollisimman monet, mutta kaikkia niistä en enää ehdi ratkaista, jos mielin rakentaa visuaalisen esitykseni huolellisesti.

Sain taas palautetta detaljeista. Tällä kertaa minulla oli liian vähän maanalaisia kerroksia ja että kaikki rakennekerrokset olisi hyvä esittää viitteellisesti maan alla. Vaikuttaa myös siltä että orapihlajien juurille on muutoksista huolimatta hieman liian vähän tilaa. Tämä johtuu rakennekerrosten maa-aineksen 45 asteen reunoista. Pitäisi vielä kaivaa Viherrakentajan käsikirja ja yrittää ratkaista tämä kantavan kasvualustan avulla. Hankalaa on, kun assaritkaan eivät tunnu aivan tietävän, mitä maan alla oikeastaan tapahtuu. Se on toki ymmärrettävää, koska toimistot konsultoivat rakennesuunnittelijoita. Teen mitä ehdin.

Tajusin, että pylväshaapakujaani koskee samanlainen tukimuuriongelma, kuin orapihlajiani vaivasi. Ongelman korjaaminen vaatisi arvioltani parin päivän työn, koska pihani mittasuhteet eivät olisi mielestäni enää tasapainossa, jos korjaisin ongelman yksinkertaisesti siirtämällä muurin kujanteen ulkopuolelle. Jos haluan säilyttää kulkuyhteyden aurattavana, tulee tilavaikutelmasta helposti liian avara. Luultavasti tämä olisi tehtävissä, mutta oletan että tämä tietäisi runsaasti lisäviilausta, jotta kokonaisuus olisi jälleen hallussa. Koska kurssin pääpaino on taiteellisessa ilmaisussa jätän kujan nyt aikataulusyistä paikalleen, mutta tiedoksenne että olen tiedostanut ongelman.

Visualisoin leikkauksiani kokonaisen päivän lauantaina (n.8h kun tauot vähentää). Moni kehui jälkeä hyväksi, mutta itse pohdin, kannattaako moiseen hiomiseen oikeasti käyttää näin paljon aikaa. Hyvähän se on kokeilla erilaisia juttuja opiskeluvaiheessa. Tällä viikolla olen tehnyt projektia melkein joka päivä. Meni vielä yllättävän kauan, kun korjailin pohjasta avoimeksi jääneitä asioita kuntoon. Aloin kuvittaa pohjaa aika yksityiskohtaisesti tekstuureilla. Mietin, oliko tämä jo liian yksityiskohtaista, mutta assarin mielestä tarkkuustaso oli hyvä. Se myös sopii muuten visuaaliseen tyyliini, joten mennään sillä. Helpommallakin pääsisi jos haluaisi, mutta kokeillaan. Tärkeää on kuitenkin, että pohjan merkinnät voi selittää legendan avulla. Koitetaan.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 17: Planssisuunnitelma

Olipa hyvä että planssisuunnitelmastakin oli oma välietappinsa. Muuten en olisi mennyt sen kanssa näin pitkälle. Innostuin tekemään alun konseptivaiheesta vektorigrafiikalla muutaman kaavion, jotka havainnollistavat idean syntyä. Harhauduin vähän fokuksesta ja aloin tekemään referenssikuvista sommitelmaa. Siitäkin tuli aika kiva lisä plansseihini. Lisäksi keksin plansseille koristeellisen elementin: vihreän viivan joka tekee samanlaista kuviota, kuin pensasaita pihalla. Sain sillä koottua yhteen joitakin muuten toisistaan irrallisilta näyttäviä elementtejä. Tällaiseen koristeellisuuteen yleensä ei kannusteta, mutta ajattelin että kaikkia vallitsevia ihanteita ei pidä ottaa annettuina.

Planssisuunnitelma oli sinänsä aika helppo tehdä, koska minulla oli kaikesta jo vähintään kuvittamattomat rautalankamallit olemassa. Sainkin assarilta vinkin, että juuri tässä vaiheessa planssisuunnitelma kannattaakin tehdä. Silloin voi kokoajan tarkastella, miten pitkälle mitäkin kuvaa kannattaa työstää.

Sain lisää kritiikkiä detaljeistani. Tällä kertaa oltiin sitä mieltä, että ne ovat liiankin teknisiä ja niissä pitäisi keskittyä enemmän materiaaleihin ja mittasuhteisiin. Minua kehotettiin lukemaan uudestaan tehtävänanto, jossa sanotaan että teknisten yksityiskohtien sijaan tulisi keskittyä rakenteiden arkkitehtuuriin. Tehtävänannossa annetut lauseet eivät mielestäni kuitenkaan aivan selitä itse itseään. On lisäksi vaikea vetää raja siihen, paljonko maanalaisia rakenteita tulisi esittää. Tämänkertaisessa ohjauksessa sanottiin, että vain maanpäälle näkyvät kerrokset ovat olennaisia. Minusta vaikuttaa siltä, että assarit ovat oikeaoppisesta esitystavasta keskenäänkin vähän eri mieltä.

Loppuviikko meni vapputunnelmissa, mutta lauantaina sallin itseni lomailun hengessä ajautua vielä hieman sivuraiteille ja laadin skedaripohjan päälle havainnollistuksen pihan kasvillisuuden yleisvaikutelmasta talvella ja syksyllä. Tuntui että ilman visualisointia kasvillisuuteen pitkin kevättä käytetty ajatustyö menisi hukkaan.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 16: Teknisten ratkaisujen tarkastelua

Tällä viikolla piirsin detaljini kuntoon välikritiikkiä varten ja sain palautetta niistä vierailevalta asiantuntijalta. Käytin detaljeja piirtäessäni mallina RT-kortteja ja tutkin InfraRYL:iä. Yritin olla tarkka, mutta detaljeihini jäi silti paljon korjailtavaa kritiikin jäljiltä. Kurssiassistentit suosittelevat usein InfraRYL:iä, mutta ehkä en ole ihan ymmärtänyt miten sitä käytetään, koska mielestäni se on vain täynnä sekavaa tekstiä, enkä löydä sieltä juuri mitään kuvia, kuten periaateleikkauksia.

Detaljitarkastelu johti huomioon eräästä perustavanlaatuisesta ratkaisustani. Vaikka orapihlaja sinänsä lajina onkin pensas ja pensaalle usein suositellaan n. 60 cm kasvualustaa, on se pieneksi puuksi kasvatettuna efektiivisesti pieni puu. Tällöin se tarvitsee puun tavoin n. latvuksensa (siis mikä se olisi leikkaamattomana) verran tilaa maan alta. Varsinkaan sitä ei voi istuttaa sillä tavalla lähelle pengerrystä kasassa pitävää tukimuuria, kuin minun suunnitelmassani on tehty. Muuten muuri kaatuu, kun juurakko kasvaa. Tämä johti monen tunnin uudelleensuunnitteluun, kun päivitin pohjan, leikkaukset ja detaljit vastaamaan puun juuritilan vaatimuksia.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 15: Leikkaukset paljastavat kolmiulotteisuuden

Tällä viikolla piirsin CAD:llä kaksi pituusleikkausta ja yhden poikkileikkauksen, jonka päälle hahmottelin detaljit. Tämä oli hyvä, koska ehdin saada detskuihin hieman ohjausta jo ennen varsinaista välikritiikkiä aiheesta. Kuten aiemminkin leikkauksia piirtäessäni, huomasin jälleen, miten olennainen rooli niiden piirtämisellä on suunnittelussa. Ne laatimalla havaitsin pohjassa tekemiäni virheitä ja pääsin käsiksi kolmiuloitteisuuteen mittatarkalla tasolla. En täysin aavistanut, miten tärkeitä leikkaukset ovat, koska olin suunnitellut pitkään sketch up -malillani. 3D-mallinnukseni ei kuitenkaan ole tehty mittatarkasti. Olisi oikeastaan kovin hyvä työstää leikkauksia heti alusta lähtien, kuten fuksivuoden tilapihakurssilla tehtiin. Pitäisi kuitenkin löytää tasapaino, ettei jokainen muutos pohjaan teetä tuplatyötä. Ehkäpä ajan mittaa oppii tunnistamaan ne kohdat, joissa leikkausten päivittämisestä on erityistä hyötyä. Kenties alussa kannattaa leikkauksiin piirtää vain tilalliset päälinjat.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 14: Visualisointi jatkuu

Olin edellisellä viikolla tehnyt jo kolme visualisointia, mutta koska maanantaina ja tiistaina oli vielä aikaa, päätin kokeilla esittää talven. Halusin myös, että ideani pihan ikivihreästä tilallisesta rungosta välittyisi. Sain kuitenkin talvikuvastani palautetta, että se ei näyttänyt niinkään talvelta, vaan ennemminkin abstrahoidulta maanpinnalta, josta on korostettu vihreää pensasta. Yhden kurssiassistentin mielestä tämä oli juuri hyvä ja kauniiin pelkistetty tapa esittää näkymiä. Hänellä taitaakin olla “skandinaavisempi” maku kuin itselläni. Pia taas oli sitä mieltä, että talvinäkymäni on hieman liian irrallinen ympäröivistä rakennuksista. Se olisi voinut olla mistä vain. Itse olin pyrkinyt rajauksella harmoniseen sommitelmaan ja kuva olisikin ehkä valokuvana ollut kaunis, mutta informatiivisuudessa rajauksella olisi ollut parannettavaa.

 
Sain palautetta myös muista visualisoinneistani. Näkemyksiä on erilaisia, pitäisikö puut esittää täysikokoisina vai ei. Tyyliäni luonnehdittiin kuvitusmaiseksi, mutta kiiteltiin, etten ole valinnut jotakin valtavirran esitystekniikkaa ja kopioinut sitä. Itseasiassa minulla oli itsellänikin ajatuksena pyrkiä persoonallisempaan ilmaisuun, koska Next Stops, Next Steps -tapahtumassa oli tullut esiin, että meillä tehdään kovin samannäköisiä kuvia. En silti vielä tiedä, kuinka voisin päästä aivan Sinkkilän peräänkuuluttamaan anarkiaan asti. Sen ei pidä tarkoittaa huolimattomuutta, mutta tiettyä rohkeutta katsoa tavanomaisesti hyvänä pidettyjen ratkaisujen yli.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 13: visualisointi

Saamassamme välitehtävässä edellytetään kolmea visualisointia, joista yksi on A3-kokoinen. Oletuksena taitaa olla, että nämä tehdään V-Raylla. Itse kuitenkin olen soveltanut Sketch Upissa valmiina olevia ominaisuuksia ja photoshopannut kuvakaappausten päälle. Tämä työskentelytapa ei ole erityisen kaukana Rhino-V-ray-workflowsta, mutta kenties hieman alkeellisempi tapa hoitaa sama asia.

Ohjauksessa näin, kuinka Skedarista otetaan näkymä ulos käsinpiirretyn näköisinä viivoina. Olin suunnitellut tähän käsintyöstöä väliin, mutta huomaan, että homman saa hoidettua aika hyvin suoraan skedarilla. Noudatin kehoitusta pitää rakennetut osat aika neutraaleina ja korostaa kasvillisuutta. Jätin aluksi ne myös valkoisiksi, mutta lopuksi näytti siltä että hieman väriä on syytä lisätä. Lisäsin värit läpikuultavina kerroksina, jolloin ne eivät saa kuvaa tukkoon, mutta seinien kiinnostava värivaihtelu ei jää esittämättä.

Käytin mittakaavaukkeleina aidoista Art Deco -muotikuvista leikattuja ihmisiä. Löysin ne tanskalaisesta (vai alankomaalaisesta…) kansalliskokoelmasta, jonka sisältö oli vapaasti käytettävissä. Ongelmana oli, että miehiä oli huomattavan hankala löytää, joten käytin melkein kaikki miehenpuolikkaat ja -neljäsosat, joita löysin, ja sommittelin loput ihmiset niiden ehdoilla.

Saimme lisää ohjausta visualisointiin photoshop-viimeistelystä. Olinkin tähän mennessä melkein tehnyt kaiken mitä näytettiin, mutta sain joitakin hyödyllisiä lisävinkkejä esim. puiden latvuksen varjostamiseen ja värien säätämiseen.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 12: pensassommitelmia ja valaistussuunnittelua

Työstin sisäänkäyntejä, joista erityisesti pohjoista sisäänkäyntiä talojen välistä. Sommittelin pensasaitakoukeroita ja kasveja veistokselliseksi kokonaisuudeksi. Ilmeisesti vein kuitenkin suunnitelman vähän toiseen äärilaitaan, koska seuraavaksi sain palautetta, että tätä kannattaisi vähän yksinkertaistaa xD Yritin työstää myös eteläistä sisäänkäyntiaukkoa, mutta se ei onnistunut mallini kaltevilla pinnoilla ja oli 2D:nakin haastavaa. Tähän täytynee palata myöhemmin.

Tein pihan itäseinustalle terassin suunnilleen samaan kohtaan, missä oli aiemminkin ollut terassi. Toin terassin kuitenkin kauemmas seinustasta ja istutin pensaita väliin. Avasin terassin pihan keskiosaan pääkulkureitin varrelle. Täten tulin ikään kuin ”sosialisoineeksi” vanhan, vain yhden talonyhtiön terassin.

Tein myös valaistusohjausta varten valaistussuunnitelman, jota täytyy vielä työstää eteenpäin. Valitsin skedarimallistani tiettyjä näkymiä, joihin suunnittelin yksinkertaisesti viivoilla valaistuksen lähteitä yhtenevillä periaatteilla. Opin kuitenkin ohjauksessa, että muurien alaosiin maanrajaan ei kannata suomessa laittaa valoja, koska ne jäävät lumen ja moskan alle. Myöskään muut maahan upotettavat ja ylöspäin valaisevat mallit eivät ole suositeltavia kahdesta syystä. Ensinnäkin ne jäävät lumen ja syksyn lehtien alle ja toisekseen ne lisäävät valosaastetta, jota yritetään maailmanlaajuisesti vähentää. Myös valosuunnittelussa tulee ennemmin miettiä pintoja, joihin valo osuu ja joista se heijastuu. Itsehän olin merkinnyt lähinnä valon lähteet.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 11: 3D mallinnusta

Tällä viikolla tartuin härkää sarvista ja aloin 3D-mallintaa. Yritin ensin AutoCAD:lla käyttäen Lynda-tutorialeja. Onnistuinkin siirtämään korkeuskäyrät oikeaan tasoon, mutta en onnistunut luomaan niiden pohjalta järkeviä pintoja. Software basics II -kurssin 3D-tutoriaalit ovat hyvin rakennussuunnittelukeskeisiä. Vaikka niissä kerrotaan hieman myös maaston mallintamisesta, ei juuri minun tarkoituksiini sopivia työkaluja ollut kovin helppo löytää. Varmaankin se olisi joillain eri tasoilla ja niiden erotuksilla mahdollista, mutta havaitsin tämän työkalun vaativan liikaa tarkkuutta ja liikaa aikaa.

Siirryin Sketch Up -ohjelmaan, jossa osaamiseni on ollut hyvin alkutekijöissään. Onnistuin kohtuullisen googlailun ja väkerryksen jälkeen printtaamaan pdf:n AutoCAD:sta ja tuomaan piirrokseni Sketch Upiin. Siitä sain kuin sainkin mallinnettua suunnitelmani tyydyttävällä tarkkuudella. En pyrkinytkään siihen, että pintojen kaltevuudet olisivat oikeat. Tein karkeita yksinkertaistuksia, jotka kuitenkin antavat minulle oikean tilavaikutelman, jolloin työkalu täyttää tarkoituksensa. Aijon myös käyttää mallia näkymäkuvien työstämisen pohjana.

Mallinsin kasvillisuuden tilalliset piirteet, eli puut ja pensasaidat, malliin. Matalamman kasvillisuuden merkitsin lähinnä pinnan kuviointina, mutta käytin myös Sketch Upin 3D-tavaratalosta löytyviä kasvin kuvia. Huomasin, että 2D-kasvit hidastavat konetta vähemmän, kuin 3D-kasvit, joten suosin niitä.

Sain palautetta, että hyvältä vaikuttaa, mutta että voisin pelata leikatulla pensasaidalla sisäänkäynneissä ja heittäytyä siten aavistuksen villimmäksi suunnitelman kanssa. Essi, jolla on taustaa kuvanveistossa, toivoi että tutkisin 3D-mallilla pensasaidan mahdollisuuksia lisätä veistoksellisuutta sisäänkäynteihin. Hauskaa että joku kerrankin neuvoo monimutkaistamaan suunnitelmaa tai lisäämään detaljeja. Yleensä se on toisin päin 😀

Visualisointi: 3D-demo

Saimme ohjausta visualisointiin. Meille näytettiin, miten V-Ray-visualisointiohjelmaa käytetään Rhinon liitännäisenä. Valitettavasti en vielä osaa käyttää Rhinoa, mutta Sketch Up -mallin kuulema voi tuoda Rhinoon. Saatan kokeilla tätä jossain vaiheessa, mutta jo laittamalla Sketch Upiin varjot ja käyttämällä sen ohjelman ominaisuuksia, saan hyvän pohjan photoshoppaukselle. Mallia ei myöskään ole tehty täysin tarkaksi, minkä epäilen rajoittavan sen käyttöä visualisoinnissa. Minua epäilyttää mm. että ikkunoiden mallintamiseen Sketch Upilla saattaisi mennä aivan liian kauan. Jossain vaiheessa sekin pitää opetella.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 10

Keskiviikko

Osallistuin maisema-arkkitehtuurin kehittämispäivään Next stops/Next Steps. Olipa aika hauskaa ottaa osaa samaan keskusteluun, jota n. viisi vuotta sitten käytiin tutkinnonuudistuksen yhteydessä. Edellinen prosessi oli mielestäni ainakin hyvin onnistunut ja on hienoa, miten rohkeasti koulutusohjelmaa aina kehitetään eteenpäin.

Inspiroiduin paljon tämänpäiväisestä ja etenkin Sinkkilän toiveesta että olisimme radikaalimpia ja anarkistisempia sekä Juanjon painotuksesta että pitäisi ajatella tutkivammin “research thinking”. Voisin koittaa siis vähän irrotella, mutta se pitää tehdä harkitusti. Olisiko niin, että kun nyt olen saanut peruspalikat kutakuinkin paikalleen voisin alkaa tehdä tietoisia poikkeamia. Olisiko hyvä että ne kumpuaisivat jostakin teoreettisemmasta ajattelumallista? Lainasin kirjastosta Art Deco -kirjan, jossa kerrotaan sen ajan keskusteluista ja ristiriidoista. Modernistit eivät hyväksyneet Art Decoa, joka ei ollut tarpeeksi radikaalia ja oli liian sovinnaista. Voisinko nyt kapinoida modernisteja vastaan käyttämällä ornamentiikkaa ja liiallisia yksityiskohtia?

Ainakin esitystekniikoihin olisi hyvä lisätä vähän taiteellisuutta. Huomasimme työpajassa, että Aallossa työt olivat ehkä vähän liian samanlaisia. Esitystekniikoissa pikemminkin imitoidaan sitä, mitä kuvitellaan haluttavan, eikä revitellä tarpeeksi. Voisin koittaa muuttaa tätä omassa työssäni. Ehkä nyt heti voisi piirtää tunnelmakuvia ja koittaa syventyä todella siihen taiteelliseen ilmaisuun. Voi hitsi kun jo hallitsisin myös sen 3D-mallinnuksen niin pääsisin kuvanveiston pariin! Ah, kaikkia ideoita mitä minulta löytyy ja haluan tehdä ne kaikki!

Löysin tosi kiinnostavia poimintoja kirjasta Art Deco, modernia eksotiikkaa: “Aldous Huxleyn mielestä arkkitehtuuri oli ‘sekoitus hammaslääkärin vastaanottohuoneen tapaan sisustettua kasvihuonetta ja sairaalasalia’. Le Gallienne nimitti kaasulamppuja ‘Strandin rautaliljoiksi’. Mitähän mieltä hän olisi ollut neonvaloista?” Mielestäni luomaani leikkipaikkaa kuvaa aika hyvin tämä “hammaslääkärin vastaanottohuoneen tapaan sisustettu kasvihuone tai sairaalasali”. Olenhan koonnut sinne kaikenlaisia kromisia härveleitä pensaiden keskelle. Myös maapallo-kiipeilyteline sopii aika hyvin Art Decon aikakauteen liittyneeseen matkusteluun ja eksoottisten maiden ihannointiin. Pitäisiköhän vielä tuoda mukaan lisää eksotiikkaa, egyptiä tai viidakkohenkeä? Ei jestas, vääntäisin tästä vielä kymmenen konseptisuunnitelmaa lisää. Art Decosta puhutaan kirjassa myös toistaiseksi viimeisenä totaalityylinä. Voin siis huoletta käsitellä koko pihan samalla tyylillä ja tuoda joka paikkaan ArtDecon tunnistettavia piirteitä.

Torstai

Tämänpäivän aikaansaannokseni oli kasvillisuussuunnitelma. Ajattelin, että saisin suunnitelmaan konkretiaa ja pääsisin paremmin eteenpäin, kun tiedän mitä missäkin kasvaa. Jälkikäteen ajateltuna sen voisi tehdä vasta pinnantasauksen jälkeen, mutta pinnantasaus on niin vaikeaa että sitä helposti panttaa eteenpäin. Päätin että voin laittaa ornamentiikkaa joka paikkaan, jos haluan. Tein siis kasvillisuussuunnitelman, jossa ei ole yhtäkään luonnontilaiselta näyttävää kohtaa. Kasvillisuussuunnitelmani kattaa nyt koko pihan ja siinä on huomioitu pihan eri kohtien valo-olosuhteet. Oikeasti minun olisi varmaan pitänyt tehdä korkeuskäyriä ja 3D-mallinnusta. Ehkä huomenna sitten. Ainakin visualisoinnit on nyt helpompi tehdä, kun on käsitys kasvilajeista. Kasvillisuuden pohtiminen myös vei suunnitelmaa mielestäni muutenkin eteenpäin, ja pihan tunnelma rakentuu vahvasti kasvien varaan.

Piirsin luonnosmaisia näkymäkuvia, jotta pystyn paremmin kertomaan suunnitelmastani. Onpa hassua, että meillä on niin vähän ohjausta.

Perjantai

Tänään tein pinnantasaussuunnitelman. Aloitin googlaamalla ohjeet pihojen pinnantasausta ja esteettömyyttä varten. Laskin excelillä, miten tiheään kullakin kallistusasteella tulee  10 cm korkeuskäyrät piirtää. Käyrien piirtäminen pisti vielä miettimään, ovatko suunnittelemani istutusaltaiden muodot järkeviä. Tämän takia varmaankin jo välikritiikkiin piti piirtää korkeuskäyrät. En saanut nykyisillä muodoilla ihan esteettömyyssuositusten mukaisia ramppeja kaikkialle. Yhden pääkulkureitin rinnekohta on kallistukseltaan 8%, vaikka suositus olisi max. 5% kallistusta. Reitille toki on myös esteetön vaihtoehto, mutta olisi tästäkin hyvä voida mennä. Toivoisin, että pääsisin näyttämään suunnitelmaa jollekulle. Saisin vähän mielipiteitä siihen, miten kannattaa edetä. Mietin, että voisi olla fiksua ottaa kaivokuva tähän avuksi ja johtaa kallistuksilla vedet niihin.

Tein myös pieniä muutoksia yleissuunnitelmaan. Siirsin eteläistä roskakatosta niin että oleskelulle jäi vielä vähän lisää nurmipinta-alaa ja huomasin edelleen ylimitoittaneeni pelastustiet. Pienipiirteiseksi omenatarhaksi suunnittelemani alue kasvoi vähän isommaksi. Siinä on kyllä se hyvä puoli, että saan sinne nyt paremmin aurinkoa. Muuten on uhkana, että kohtuullisen korkea tuija-aita ja omenapuut eivät jätä tarpeeksi nurmea asukkaiden nautittavaksi.

Pinnantasaussuunnitelman valmistuminen avaa mukavasti mahdollisia seuraavia vaiheita. Voisin piirtää leikkauksia ja kenties 3D-mallintaa.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment

VK 9: Loppuviikko

Jestas, kuinkas tässä nyt näin kävi, että olin unohtanut välikritiikin olevan tällä viikolla? Pitäisi katsoa tarkemmin aikataulua. Kokosin kuitenkin kalvoille sen työn mitä tähän asti olin tehnyt. Minulla ei ollut hienoja leikkauksia ja näkymiä kuten muilla, mutta pohjaa on työstetty paljon ja erilaisia referenssejä olen etsinyt runsaasti.

Pienet rajoitteensa asettaa se, että en vielä osaa käyttää AutoCADia kunnolla. En esimerkiksi ihan ymmärrä mitä plottaaminen on ja miksi siihen tarvitaan driveri ja mikä se on. Huomaan myös että 3D-mallintaminen saattaa olla hieman liian monimutkaista AutoCAD:llä ja ehkäpä olisi parempi aloittaa ennemmin SketchUpilla. Olenkin hieman jumissa sen kanssa, millaiseen työstöön ja mihin ohjelmaan minun kannattaisi laittaa aikaani.

Työstin suunnitelmaani eteenpäin ja sain palasia loksahtamaan paikalleen. Tuntuu että löysin hyvät paikat roskakatoksille ja onnistuin luomaan leikkipaikalle ja oleskelusaarekkeelle omanlaisensa luonteet niin että ne silti nivoutuvat toisiinsa. Leikkipaikka on ArtDeco henkisten härveleiden tarhaus, missä taas oleskelusaarekkeen ympyrän muotoinen pensasaita kätkee sisäänsä omenatarhan.

Posted by Säde

Uncategorized - Leave a comment